Kanta-palveluihin liittyminen – pirstaleisesta tiedosta yhtenäiseen kokonaiskuvaan
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä selvitettiin Kanta-palveluihin liittymisen valmistelun vaiheet yksityisen terveydenhuollon palvelunantajan näkökulmasta. Työssä analysoidun aineiston perusteella muodostettiin prosessikaavio Kanta-palveluihin liittymisestä.
Kanta-palvelut ovat Kelan ylläpitämiä kansallisia palveluja potilas- ja asiakastietojen sähköiseen arkistointiin, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajia ja ammatinharjoittajia velvoitetaan liittymään. Velvoite koskee kaikkia sote-toimijoita, jotka tallentavat, käsittelevät ja arkistoivat potilastietonsa sähköisesti (Asiakastietolaki 784/2021). Usea toimija on jo liittymisen tehnyt, mutta monilla uusilla toimijoilla liittyminen on vielä tekemättä.
Kanta-palveluihin liittymiseen tarvittavia tietoja on saatavilla useista verkkosivustolähteistä. Tarvittavaa tietoa on ripoteltu eri sivuille, mikä tekee liittymisprosessin kokonaiskuvan muodostamisesta hankalaa. Aineiston laajuudesta ja pirstaleisuudesta johtuen syntyi tarve koota tieto yhteen ja selvittää, mitä välttämättömiä vaiheita liittymisen valmisteluun ja itse liittymiseen kuuluu.
Yksinkertaista vai kuitenkin monimutkaista?
Ulkopuolisen näkökulmasta liittyminen voi kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta: täytetään liittymishakemus ja aletaan arkistoimaan tietoja Kantaan. Prosessi ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen, vaan se sisältää lukuisia eri vaiheita. Ennen Kanta-palvelujen käyttöönottoa on organisaation täytettävä muun muassa lainsäädännön mukaiset laajat tietoturva- ja tietosuojavaatimukset, kuten käytänteet ja riittävät dokumentoinnit. Tietosuojan ja tietoturvan lisäksi vaatimuksia muodostuu esimerkiksi Kanta-sertifioidun järjestelmän käytöstä ja varmennekorttien hankinnasta.
Selvitystä laajennettiin myös itse Kanta-palveluihin liittymisen vaiheisiin. Kantaan liittyminen esitetään kanta.fi-sivustolla hyvinkin keveänä prosessina: ensin tehdään liittymishakemus, jota seuraa käyttöönottokoe ja sen raportointi. Kuitenkin todellisuudessa prosessiin kuuluu monia asioita, joiden sivuuttaminen valmisteluvaiheessa voi johtaa pattitilanteeseen liittymishakemusta tehdessä. Esimerkiksi:
- liittymishakemusta ei voi tehdä kuka vaan,
- eri palvelujen ja toiminnallisuuksien käyttöönoton järjestys vaikuttaa käyttöönottojen ja käyttöönottokokeiden määrään,
- useamman kuin yhden potilastietojärjestelmän liittäminen monimutkaistaa prosessia ja
- käyttöönottotapausten ja paperityön määrän voivat kertaantua, jos prosessia ei ole suunniteltu huolella.
Tiiviin kokonaiskuvan muodostaminen
Opinnäytetyössä tehtyjen selvitysten perusteella syntyi prosessikaavio, johon on koottu välttämättömät Kanta-palveluihin liittymiseen vaikuttavat ja siinä huomioitavat asiat. Prosessikaaviossa liittymisen valmistelun vaiheet ja liittymisvaiheet tuotantokäytön aloittamiseen asti on asetettu loogiseen etenemisjärjestykseen: missä vaiheessa mitäkin asioita tulee suorittaa. Prosessikaavion tavoitteena on auttaa erityisesti opinnäytetyön toimeksiantajaa muodostamaan kokonaiskuva Kanta-palveluiden monivaiheisesta liittymisprosessista, helpottaen siten suunnittelua, resursointia ja aikataulutusta. Myös muut samassa tilanteessa olevat organisaatiot voivat hyötyä prosessikaaviosta ja työstä, jossa kaikki Kanta-palveluihin liittymiseeen liittyvä tieto on koottu yhteen.
Lähteet:
Asiakastietolaki 27.8.2021/784. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210784.
Saarikivi, R. 2023. Kanta-palveluihin liittymisen valmistelun vaiheet – Theseus. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.