Psykoosisairaudet ovat vankiväestössä huomattavasti yleisempiä kuin muussa väestössä, mutta hoidon tarve ei aina muutu oikea-aikaiseksi…
Muistisairaudet yleistyvät nopeasti väestön ikääntyessä. Suomessa muistisairautta sairastaa arviolta noin 150 000 henkilöä, ja uusia tapauksia…
Muistisairauksien esiintyvyys on kasvussa ja näiden mukana myös muistisairauksiin liittyvät neuropsykiatriset ongelmat. Neuropsykiatriset ongelmat koskettavat jopa…
Masennus on yksi yleisimmistä iäkkäiden mielenterveyden häiriöistä, mutta siitä huolimatta se jää usein tunnistamatta. Erityisesti…
Joogan hyödyt omahoidon välineenä Parkinsonin taudissa ovat huomattavat. Turun ammattikorkeakoulun DiMod-hankkeessa parannetaan liikehäiriöpotilaiden ensitietopalveluita ja…
Digitalisaation myötä myös vertaistuen palveluja kehitetään sähköiseen muotoon yhä enemmän. Tämä lisää vertaistuen saavutettavuutta ja…
Pakkotoimia käytetään psykiatrisessa hoitotyössä edelleen runsaasti sen tunnetuista haitoista huolimatta. TYKS psykiatrialla tavoitteena on vähentää…
Sairaanhoitaja on vuorovaikutuksessa palliatiivisessa hoidossa olevan ja saattohoitoa tarvitsevan potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Myötätuntoisen…
Algoritmiohjautuvasta sosiaalisesta mediasta on tullut keskeinen osa nuorten arkea, mutta samalla sen vaikutukset mielenterveyteen ovat…
Värit ovat osa jokapäiväistä elämäämme, vaikka emme sitä aina ajattelekaan. Hyödynnämme värejä ja niiden vaikutuksia esimerkiksi markkinoinnissa ja kotiamme sisustaessa. Kuitenkin sairaalarakennuksissa värien hyödyntäminen on usein unohdettu tai jäänyt hyvin pintapuoliseksi. Florence Nightingale oli ensimmäinen, joka kiinnitti huomiota hoitoympäristöön Krimin sodan aikaan hoitaessaan haavoittuneita sotilaita. Nightingalen havaintojen ja dokumentoinnin ansiosta sairaala-arkkitehtuuri on kehittynyt aina tähän päivään asti (Turkowski & Turkowski 2024). Hänen jälkeensä ympäristön vaikutuksia on tutkittu yhä enemmän. Nämä tutkimukset ovat syventäneet ymmärrystä meitä ympäröivästä maailmasta ja siitä, kuinka sitä voidaan hyödyntää sairaalaympäristössä. Värit ja niiden psykologiset vaikutukset ovat osa tätä kokonaisuutta. Potilasryhmä, joka hyötyy erityisen paljon värien psykologisesta tuesta, on kirurgiset potilaat, sillä tämä potilasryhmä tarvitsee vahvaa tukea kuntoutumisessa. Vaikka väreille ei ole löydetty suoraa korrelaatiota kirurgisten potilaiden fyysisen toipumisen kannalta, niillä on havaittu positiivinen vaikutus potilaiden yleiseen mielialaan ja elämänlaatuun (Eminovic ym. 2021). Potilaan mielentila on tärkeässä roolissa motivaation kannalta, mikä puolestaan vaikuttaa kuntoutumiseen ja kuntouttavien harjoitteiden tekemiseen. Sairaalamaailmassa värien hyödyntäminen on valitettavasti jäänyt pintapuoliseksi, vaikka oikein valituilla väreillä voidaan vaikuttaa ihmisten kokemuksiin sairaalassa olemisesta. Luonnonläheisten värien on todettu vähentävän ahdistuneisuutta ja stressiä. Tällaisia värejä ovat esimerkiksi vaaleat sinisen, vihreän ja ruskean sävyt (Rehn & Schuster 2017). Lämpimillä väreillä, kuten keltaisella ja punaisella, on puolestaan aktivoiva vaikutus (Lindahl ym. 2023). Punainen väri liitetään usein aggressioon ja vaaraan, minkä vuoksi sen käyttöä tulisi harkita tarkkaan (Kawai ym….
Älyllisesti kehitysvammaisilla henkilöillä on usein useampia sairauksia, jotka lyhentävät elämää ja vaativat ennakoivaa hoitosuunnitelmaa elämän…
Kehitysvammaisille henkilöille tehdään harvoin ennakoiva hoitosuunnitelma, vaikka heillä on usein useampia sairauksia, jotka lyhentävät elämää….