Haavaistenlahden ravinnekuormituksen vähentämisen ratkaisut
Haavaisten vesiensuojeluyhdistys haluaa parantaa Uudenkaupungin Lokalahdelle sijoittuvan merenlahden tilaa. Lahden kuormitustilan selvittämiseksi ja vesiensuojelutoimien valinnan tukemiseksi tilasi yhdistys Turun ammattikorkeakoululta opinnäytetyönä tehtävän kuormitusselvityksen. Kuormitusselvityksessä selvitettiin lahden nykytila, ulkoisen kuormituksen määrä ja lähteet sekä esitettiin ratkaisuja ravinnekuormituksen vähentämiseksi.
Lahden tilassa toivomisen varaa
Haavaistenlahti on suoraan yhteydessä mereen vain kapean kanavan kautta sekä välillisesti toisen merenlahden kautta, joten veden vaihtuvuus on hidasta. Alueelta otettujen muutamien vesinäytteiden perusteella lahden vesi on rehevöitynyttä tai lievästi rehevöitynyttä. Kattavan vedenlaatuseurannan puuttuessa on vaikea arvioida vedenlaadussa tapahtuvia muutoksia. Alueen asukkaat ovat kuitenkin havainneet vesistönsä tilan huonontuneen ja haluavatkin nyt tehdä asialle jotakin.
Ravinnekuormituksen tutut lähteet
Valuma-alueella on varsinaissuomalaiseen tapaan paljon maataloutta ja rannat on rakennettu mökkejä täyteen. Alueella ei ole ollenkaan taajamia ja vakituistakin asutusta vain vähän. Kaikki kuormitus on hajakuormitusta, joka kulkeutuu lahteen sekä valtaojia pitkin että pintavaluntana.
Haavaistenlahden typpi- ja fosforikuormituksesta yli puolet on lähtöisin maataloudesta ja vielä tarkemmin peltoviljelystä, koska merkittävää karjataloutta ei alueella ole. Pellot sijaitsevat pääosin suurten ojien varrella, joita pitkin ravinteilla on esteetön reitti Haavaistenlahteen. Toinen merkittävä kuormittaja on haja-asutus, jonka jätevesien käsittelyn tasosta ei ole tarkkaa tietoa käytettävissä. Haavaistenlahden tilan parantamiseen esitetyt ratkaisut keskittyvät edellä mainitun kuormituksen vähentämiseen.
Keinoja ravinnekuormituksen syntypaikkatorjuntaan
Maatalouden kuormituksen vähentämisessä tehokkainta on estää ravinteiden valunta vesistöön pelloilla. Tämä on myös viljelijän etu, kun ravinteet jäävät satokasvien käyttöön. Tällaisia ravinnekuormituksen torjunnan syntypaikkaratkaisuja ovat muun muassa:
- maanparannusaineet
- yksinkertaisesti selitettynä pellolle levitettäviä aineita, joilla pyritään parantamaan maan mururakennetta. Parempi mururakenne pidättää vettä ja ravinteita, jotta ne eivät valuisi vesistöihin pintavalunnan mukana.
- ympärivuotinen kasvipeitteisyys
- eli pelloilla on kasvipeite myös kasvukauden ulkopuolella, toisin sanoen talvella. Kasvillisuus sitoo maata ja ravinteita vähentäen eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista pintavalunnan mukana.
- suojakaistat ja -pientareet
- pellon ja vesistön väliin jätetään viljelemätön ympärivuoden kasvipeitteinen kaistale, jonka niin ikään vähentää eroosiota. Kasvillisuus hidastaa valumaveden virtausta pellolta vesistöön ja pidättää näin ravinteita.
Haja-asutuksen ravinnekuormituksen merkittävin lähde on vesikäymälä. Yksinkertaisin, tai ainakin yksinkertaisimmalta kuulostava ratkaisu olisikin vaihtaa vesikäymälä kuivakäymälään. Tällöin käsiteltävän jäteveden määrä vähenee ja sen puhdistusvaatimuskin hieman kevenee. Kuivakäymälän jätteet täytyy kuitenkin käsitellä asianmukaisesti niin, ettei jätteestä aiheudu haittaa vesistölle. Sama koskee myös perinteisempiä huusseja.
Jo karanneet ravinteet kiinni
Edellä mainitut ratkaisut vaativat kuitenkin aina maan- tai kiinteistönomistajan omaa tahtotilaa toteutuakseen, joten jos tätä tahtotilaa ei löydy, ravinteita pääsee vesistöön. Silloin tulevat tarpeeseen erilaiset luonnonmukaiset vesirakenteet, kuten pohjapadot, kosteikot ja laskeutusaltaat sekä tulva-alueet. Näiden rakenteiden tarkoitus on hidastaa veden virtausta niin, että kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet ehtivät painua pohjaan eivätkä näin päädy vesistöön saakka.
Ruovikon rooli lahdella
Ravinnekuormituksen lisäksi Haavaistenlahden virkistyskäyttöä haittaa lahden ruovikoituminen. Alueella on tehty niittoja sekä yksityishenkilöiden että Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen toimesta ja niittoja suositellaan selvityksessä jatkamaan. Ruovikon niitoilla pystytään parantamaan veden virtausta halutuissa paikoissa, kun niittämättä jätetty ruovikko ojien suilla hidastaa veden virtausta ja suodattaa ravinteita ennen niiden päätymistä Haavaistenlahteen.
Yhteistyöllä tuloksiin
Haavaistenlahden tila ei ole mitenkään toivoton ja alueella on onneksi aktiivisia ja toimintavalmiita asukkaita. Suurin haaste tulee varmasti olemaan kaikkien alueen toimijoiden saaminen mukaan vesiensuojelutalkoisiin, mutta Haavaisten vesiensuojeluyhdistys voi vaikuttaa tähän toimimalla tiedonvälittäjänä ja hankkeiden edistäjänä. Selvityksessä esitetyt ratkaisut eivät ole kaikkivoipia, vaan niitä pitää yhdistellä parhaan tuloksen saavuttamiseksi.
Artikkeli pohjautuu Katleena Puiston opinnäytetyöhön Haavaistenlahden valuma-alueen kuormitusselvitys, 2022.