Ensihoitaja sosiaalisessa mediassa: Ammattilaisen rooli ja vastuut
Sosiaalinen media on merkittävä, nopea ja monipuolinen viestintäväline. Se on monen suomalaisen päivittäisessä käytössä. Somea käytetään monella eri tavalla: osa katselee hauskoja kissavideoita, osa jakaa lempireseptejään ja osa luo aktiivisesti sisältöä. Some onkin oiva reitti tiedottaa, kouluttaa ja ennen kaikkea vaikuttaa ihmisiin (Hyyryläinen & Tuisku 2016). Kansainvälisesti suositut ja tunnetut sisällöntuottajat vaikuttavat meikkitrendeineen aina Tyrväällä asti, mutta missä suomalainen yksittäinen ensihoitaja vaikuttaa? Tätä tarkastellaan Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä ”Ensihoito sosiaalisessa mediassa – materiaalia Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajakoulutuksen Instagram-tilille”.
Kuka tahansa saa ja voi luoda sisältöä sosiaaliseen mediaan, mutta mitä sitten, kun puetaan heijastinlahkeet jalkaan ja näyttäydytään ammattilaisena somessa? Asiantuntijuutta luodaan jo esiintymällä omalla kuvalla ja nimellä (Manninen 2016). Tullaanko sitä ajatelleeksi, että pelkästään statusvaatetuksella ja ammattinimikkeellä luotu ja jaettu sisältö otetaan jotenkin vahvemmin tai enemmän tosissaan vastaan, kuin siviilivaatetuksessa?
Sovelletaan ajatusta elävään elämään: kohtelias tai epäkohtelias ensihoitaja herättää varmasti enemmän huomiota kaupan kassalla kuin siviili. Epäasiallinen käytös marketissa aiheuttaisi paheksuntaa, kun taas somessa asiattomat tai epäsoveliaat päivitykset voivat levitä kulovalkean tavoin koskaan häviämättä.
Ensihoidon varusteissa edustetaan koko ensihoitopalvelua
Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden tehdä positiivista ja rakenteellista vaikuttamistyötä. Yksityishenkilön täytyy säilyttää asianmukaiset ammatilliset ja henkilökohtaiset rajat someviestinnässä sekä tunnistaa siellä piilevät eettiset ongelmat (Health and Care Professions Counsil 2017). Yksittäinen ensihoitaja luo helposti itse eettisen ongelman jakamalla jotain, mikä ei kestä viranomaistarkastelua. Vaikka viestintä tapahtuisinkin omalla yksityisellä tilillä, tiliä seuraa kuitenkin oma sidosryhmä eli perhe, ystävät ja tuttavat mahdollisesti vuosienkin takaa.
Nämä henkilöt rakentavat kuvaa ensihoidosta tämän yksittäisen ensihoitajan päivityksistä, jotka saattavat olla esimerkiksi vahvasti kantaaottavia tai provosoivia mielipiteitä. Sosiaalisessa mediassa tulisi käyttäytyä samojen eettisten periaatteiden mukaan kuin kaikessa hoitotyössäkin (Sairaanhoitajat n.d.).
Someen voidaan luoda sisältöä monelta eri kantilta: osa ensihoitajista luovat sosiaalista mediaa osana työnkuvaansa, jolloin päivitykset ovat pääsääntöisesti asiallisia ja informatiivisia, osa heistä tekee päivityksiä pelkästään huumoripohjalla ja osa jopa anonyymin nimimerkin takaa. Faktoihin perustuvat neutraalien päivityksien pitäisi ”kestää päivänvaloa”, mutta huumorilla höystetyt videot tai memet ovat aina hieman kyseenalaisia, koska joku saattaa pahoittaa mielensä. Onko asiantuntijuutta ottaa tietoinen riski siitä, että some-yleisö ei esimerkiksi ymmärrä ironiaa päivityksen takana?
Vastuullinen toiminta sosiaalisessa mediassa – ohjeita ammattilaisille
Sosiaalinen media on nykyaikaa ja kulkee aina ihmisen mukana. Some antaa laajat mahdollisuudet toteuttaa erilaisia asioita, jos sitä osaa käyttää oikein. Osallisuus, tavoitettavuus ja digitaalisuus ovat saaneet uudenlaisen ulottuvuuden median ollessa liki kaikkien saavutettavissa.
Sosiaalisessa mediassa käyttäjät ovat sekä viestin luojia että sen vastaanottajia, ja käyttäjän aktiivinen rooli korostuu. Sosiaalisessa mediassa myös yleisön rooli on aktiivinen (Matikainen & Huovila, 2017). Sosiaalisen median jatkuva tavoitettavuus ja läsnäolo vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Se on mahdollistanut sen, että kaikilla on sama mahdollisuus vaikuttaa sitä kautta. (Johnson ym. 2022.)
Sosiaalinen media voi toki olla myös pelottava ja musta kaninkolo, johon voi pudota riepoteltavaksi. Onneksi turvakenkä suojaa edes varpaita, jos juurakossa joutuu kompastelemaan. Onneksi myös opinnäytetyöhön ”Ensihoito sosiaalisessa mediassa – materiaalia Turun ammattikorkeakoulun Instagram-tilille” on koottu valmiiksi ohjenuorat, millainen on hyvä ammattilaisten ylläpitämä sosiaalisen median käyttäjätili sekä millaisia ovat eettisesti kestävät postaukset.
Lähteet
Johnson, N., Turnbull, B., & Reisslein, M. (2022). Social media influence, trust, and conflict: An interview based study of leadership perceptions. Tecnology in society, 68(2).
Health and Care Professions Council 2017. Guidance on social media. Viitattu 2.5.2024. https://www.hcpc-uk.org/globalassets/resources/guidance/guidance-on-social-media.pdf
Hyyryläinen, T. & Tuisku, S. 2016. Sosiaalisesta mediasta ratkaisuja paikalliseen vaikuttamiseen. Keuruu: Otava
Manninen, L. 2016. Sosiaalisen median yksilöbrändin merkitys työnhaussa ja yritysten näkökanta työntekijän sosiaalisen median käyttäytymiselle. Kandidaatintyö. Tietotekniikan koulutusohjelma. Lappeenranta: Teknillinen yliopisto. Viitattu 2.5.2024. https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/123732/kandidaatinty%c3%b6_Manninen_Laura.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Matikainen, J., & Huovila , J. (2017). Sosiaalinen media terveyden edistämisessä. Duodecim. 133(10), 1003–1007.
Sairaanhoitajat n.d. Sairaanhoitajien sosiaalisen median ohjeet. Viitattu 2.5.2024. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/Sairaanhoitajien-sosiaalisen-median-ohjeet.pdf
Kuva: Unsplash, Haley Lawrence