Digitaalinen murros työelämässä: Digitalisaation kasvu haastaa perinteisen palveluliiketoimintamallin
Digitaalisten palveluiden merkitys sekä asiakkaiden odotukset niiden saatavuudesta ovat voimakkaassa murroksessa. Teknologian kehitys ja digitalisaation yleistyminen muuttavat palveluntarjoajien tapoja toimia, ja ratkaista palvelupyyntöjä yhä tehokkaammin tulevaisuudessa. Malli mahdollistaa avun tarjoamisen sellaisena, kun se asiakkaille on kaikkein tarpeellisinta. Opinnäytetyössäni perehdyin yritys X:n kohtaamiin haasteisiin, joita se kokee digitaalisten palveluiden käyttöönotossa osaksi perinteisiä tapoja toimia asiakasrajapinnassa. Yritys toimii siivous- ja puhtausalalla, jossa tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen entistä paremmalla koneellisella siivouksella sekä robotiikan ja tekoälyn hyödyntämisellä ovat laadullisen, kustannustehokkaan ja vastuullisen työn tuottamisen edellytys menestyäkseen tulevaisuudessa markkinoilla.
Digitalisaatiota pidetään viime aikojen keskeisimpänä teknologisena kehityksenä. Sen vaikutukset näkyvät jo kirjoittamisessa, arkisissa asioinneissa sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä. Digitaaliset toiminnot ovat levinneet työelämään, liikkumiseen sekä uusien asioiden oppimiseen. Erityisesti etäyhteyksien käyttö kasvoi COVID-19-pandemian aikana. Digitalisaation ja datatalouden kasvu mahdollistaa nykypäivänä taloudellisen kasvun sekä toimintatapojen uudistuksen, edellyttäen jatkuvaa uutta osaamista. Toimintatapa nähdään myös vastuullisena tekona ekologisuuden näkökulmasta.
Ekologisen kestävyyskriisin vaikutukset ilmenevät voimakkaimmin työelämän merkittävinä muutoksina. Nopea siirtyminen fossiilisista polttoaineista muihin energian lähteisiin ja resurssien ylikulutuksen vähentäminen johtavat väistämättä tiettyjen ammattien katoamiseen synnyttäen samalla lukuisia uusia mahdollisuuksia. Muutoksen myötä on olennaista päivittää jatkuvasti omaa osaamista ja olla valmis sopeutumaan muuttuviin työtehtäviin. Perinteinen malli, jossa hankitaan koulutus ja pysytään samassa työtehtävässä koko uran ajan, ei enää riitä. Keskeistä on olla valmis oppimaan uusia taitoja ja sopeutumaan muuttuviin ammatteihin ja tehtäviin. Puhutaan elinikäisestä oppimisesta.
Elinikäinen oppiminen työelämässä liittyy monipuolisesti osaamiseen, kilpailukykyyn ja hyvinvointiin, ulottuen sivistykseen, yhteisöllisyyteen ja eriarvoisuuden torjuntaan (Sitra 2019). Se mahdollistaa luovuuden, henkisen kasvun sekä oppimisen tasavertaisesti kaikille. Työelämän joustavuus ja muokattavuus auttavat sopeutumaan nopeisiin muutoksiin. Muutoksessa ihmisten aseman säilyttäminen on keskeistä. Teknologian ja digitalisaation kasvu tulisi nähdä positiivisena ja mahdollistavana tekijänä. Se vaatii muutoksen ymmärryksen lisäämistä. Yhteiskunnan painottaessa turvallisuutta ja luottamusta eri aloilla, eettiset ja moraaliset kysymykset kasvattavat merkitystään entisestään.
Digitalisaation ja teknologian ymmärtäminen nousee esiin yhtenä viidestä keskeisestä megatrendistä Sitran selvityksessä (Dufva, M.& Rekola, S. 2023a,11). Teknologian kehitys, erityisesti tekoälyn kehittyminen, avaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta. Uusi toimintamalli hyödyntää teknologian etuja, mahdollistaen resurssien tehokkaan käytön muualla. Se auttaa esimerkiksi asiakaspalvelutiimejä keskittymään monimutkaisempiin kysymyksiin, kun taas yksinkertaisemmat tehtävät hoidetaan automaation avulla. Onnistuessaan se tarjoaa kilpailuetua, kasvattaa asiakastyytyväisyyttä sekä sitoutumista.
Digitaidot vaativat jatkuvaa kehittämistä
Tulevaisuuden arki- ja työelämä muuttuvat nyt nopeasti. Digitaidot nousevat yhä keskeisemmäksi asiaksi jokaisen perusosaamista, tarjoten mahdollisuuden sujuvampaan arkeen sekä edistäen yhteiskunnan kehitystä. Monipuoliset digitaidot ja -osaaminen ovat olennaisia sekä yksilöiden että yhteiskunnan kehitykselle. Kannustaminen hankkimaan digitaitoja on olennaista, korostaen niiden roolia päivittäisen elämänlaadun parantamisessa.
Digiosaaminen ja sen oppiminen tulee mahdollistaa kaikille. Puhutaan yhdenvertaisesta digiosaamisesta. Tämä merkitsee tasavertaisia mahdollisuuksia digitaitojen oppimiseen ja kehittämiseen. Pyrkimyksenä on edistää digitaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentää eriarvoisuutta. Yhdenvertaisen digiosaamisen tavoitteena on varmistaa, ettei kukaan jää kehityksen ulkopuolelle. Jatkossa edistyneempien digitaitojen omaksuminen on välttämätöntä, jotta voimme parantaa palveluja, ja kaikilla on mahdollisuus hyödyntää niitä.
Digi- ja väestövirasto julkaisee vuosittain digitaitoraportin, joka tutkii laajasti yhteiskunnan, yritysten ja muiden organisaatioiden digitalisoitumista sekä yksilöiden digitaalista osaamista. Vuoden 2022 raportissa tarkasteltiin digirohkeutta. Raportti korostaa, että yksi keskeisistä tulevaisuuden digitaalisen osaamisen osa-alueista on digirohkeus. Digirohkeus tarkoittaa kykyä ja valmiutta kokeilla sekä omaksua uusia tai päivitettyjä digitaalisia laitteita ja palveluita. Se edellyttää halua kehittyä niiden käytössä ja hyödyntää niitä monipuolisesti. Digirohkeus on olennainen tekijä muutoksessa. Se kannustaa yksilöitä olemaan avoimia uusille mahdollisuuksille ja teknologian tarjoamille hyödyille. (Digitaitoraportti 2022)
Digitalisaation kasvu haastaa perinteisen työn tekemisen mallin
Digitalisaatio parantaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä, laatua ja tuottavuutta kannustaen organisaatioita siirtymään digitaalisempaan toimintamalliin. Se mahdollistaa uudenlaisen palvelukehityksen, tarkan laadunvalvonnan ja tehokkaan tuottavuuskasvun. Digitalisaatio haastaa organisaatiot tarkastelemaan toimintatapojaan ja tarjoaa mahdollisuuden niiden muuttamiseen. Investoinnit uusiin teknologioihin hyödyttävät yrityksiä ja yhteiskuntaa monin tavoin, esimerkiksi vapauttamalla resursseja robotiikan ja automaation avulla. Tämä sujuvoittaa arkea, parantaa sekä julkisen että yksityisen sektorin tuottavuutta ja kasvattaa kilpailukykyä. Lisäksi digitalisaatio mahdollistaa uusien liiketoimintamallien luomisen ja kehittyneiden ratkaisujen globaalin laajentumisen. (Valtioneuvosto 2022)
Tekoälyn ja digitalisaation odotetaan tehostavan työelämää parantamalla prosessien laatua ja nopeuttamalla niitä. Yritysten tulisi tunnistaa tekoälyn potentiaali ja panostaa sen kehittämiseen. se ei vähennä työpaikkoja vaan antaa etulyöntiaseman tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tekoäly ja digitalisaatio tuovat inhimillisyyttä työhön, vähentävät kognitiivista kuormitusta ja parhaimmillaan lieventää resurssipulaa sekä ajanpuutetta yrityksissä. On olennaista ymmärtää, miten hyödyntää tekoälyä liiketoiminnan kehittämisessä. Teknologian kehitys tulee nähdä myönteisenä voimavarana, joka avaa uusia mahdollisuuksia.
Digitalisaation kasvu palveluliiketoiminnassa on välttämätön muutos yrityksen menestyksen kannalta, sillä perinteiset toimintatavat ovat väistymässä uusien digitaalisten palveluiden ja toimintamallien tieltä. Tekniikan jatkuva kehitys luo perustan muutokselle haastaen olemassa olevat käytännöt ja kannustaen innovoimaan niitä entistä tehokkaammiksi. Digitalisaatio tarkoittaa digitaalisen teknologian integroitumista arkipäivän toimintoihin hyödyntäen digitaalisen tiedon, tekoälyn ja teknologian luomia mahdollisuuksia. Muutoksen onnistuminen edellyttää vahvaa johtajuutta ja sen merkityksen korostamista. Positiivinen asiakaskokemus vaatii positiivista työntekijäkokemusta, mikä muodostaa yrityksen digitaalisen hyvinvoinnin alustan.
Lähteet:
Saladethin-Alanko, S. 2023. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto osaksi teknisen organisaation toimintaympäristöä : case Diversey Suomi Oy – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Digitaitoraportti, 2022. Digirohkea luottaa tulevaan. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 24.10.2023
Dufva, M. & Rekola, S. 2023a. Megatrendit2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Helsinki: Punamusta Oy
Sitra, 2019. Sitran selvityksiä 146. Kohti osaamisen aikaa. Helsinki: Erweko
Valtioneuvosto, 2022. Valtioneuvoston selonteko: Suomen digitaalinen kompassi. Helsinki: Valtioneuvoston hallintoyksikkö