Kaksi naista, toinen myyjä ja toinen ostaja, kaupan kassalla.

Täydentävän perehdytyksen tarpeita selvittämällä kohdennetaan resursseja ja lisätään kaupan tuottavuutta

15.05.2024

Kaupan ala on jatkuvassa muutoksessa. Yrityksen kilpailukykyisyyden vuoksi on tärkeää, että henkilöstön osaaminen on ajan tasalla. Muutosprosessien hallinnassa ja toimintojen kehittämisessä on hyödyllistä käyttää apuvälinettä täydentävän perehdytyksen tarpeiden arviointiin. Opinnäytetyönäni tein myyjien työtä koskevan osaamiskartoitustyökalun erikoiskaupan alalla toimivalle yritykselle.

Kaupan alalla on tapahtunut paljon muutoksia muutaman vuoden aikana. Kriisit, kuten sodat maailmalla, energiakriisi ja ilmastokriisi vaikuttavat asiakkaiden kulutuskäyttäytymiseen sekä yritysten kuluihin. (Mitronen & Närvänen 2020, 64-65). Tulevaisuutta on vaikea ennakoida. Ilmastotietoisuus, ekologisuus ja vastuullisuus ovat vahvistuvia arvoja, minkä vuoksi yrityksiltä edellytetään toimia. Tämä näkyy muun muassa ”second hand” -kaupan lisääntymisenä niin digitaalisilla alustoilla, kuin perinteisissä myymälöissäkin. (Kurjenoja, J. & Yrjölä, M. 2023; Niinisaari 2023, 1-2; Mitronen & Närvänen 2020, 60-65).

Muutoksiin ja kehitykseen vastaaminen vaatii henkilöstöltä uutta osaamista. Riittävän koulutuksen takaaminen henkilöstölle, esimerkiksi digiosaamisen vahvistaminen, auttaa pitämään yritykset kehityksen mukana ja uudistaa henkilöstön osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa.

Erikoiskaupan alalla yhtenä kilpailukykytekijänä on asiantunteva asiakaspalvelu, myynnin sujuvuus ja asiakaskokemus. Henkilöstön kehittäminen tuo taloudellisia hyötyjä, kustannussäästöjä ja liiketoiminnan parantumista. Kun henkilöstö toimii tehokkaammin ja laadukkaammin, tehdään enemmän liikevaihtoa työntekijää kohden. Työelämän laatu on yksi yrityksen tärkeimmistä tuotantotekijöistä. (Kesti 2017, 8-11.)

Työhyvinvointi ja sitoutuminen työhön heijastuvat suoraan asiakaspalveluun ja kuvaan yrityksestä. Tyytyväinen asiakas tulee todennäköisemmin uudelleen kuin tyytymätön ja hyvä yrityskuva vaikuttaa positiivisesti niin rekrytointiin, kumppanuuksiin kuin asiakasvirtoihin.

Työntekijöiden perehdytys, työnopastus ja täydentävä perehdytys edesauttavat työntekijöiden sitoutumista, mikä vähentää poissaoloja ja vaihtuvuutta. Hyvä perehdytys vähentää virheitä työssä sekä niiden korjaamiseen kuluvaa aikaa. Myös työtapaturmat sekä asiakas- ja tietoturvariskit vähenevät perehdytyksen avulla. (Kangas & Hämäläinen 2007, 4-5; Eklund 2018, 30).

Perehdyttämisen ja työnopastamisen piiriin kuuluvat kaikki henkilöstöön kuuluvat työntekijät, esihenkilöt, vuokratyöntekijät ja lyhytaikaisiin työsuhteisiin tulevat työntekijät. Perehdytys ei ole pelkästään uuden henkilön tutustuttamista työpaikkaan ja työhön, vaan myös työyhteisön tutustuttamista uuteen henkilöön ja hänen rooliinsa organisaatiossa. (Kangas & Hämäläinen 2007, 1-3; Eklund 2021, 118-119; Rikander 2023, 175-177). Perehdytystarpeiden selvittämisen avulla yritys voi kohdentaa täydentävää koulutusta ja panostaa perehdytyksessä oikeisiin asioihin. Tiedon ja osaamisen tarve voidaan selvittää kyselyllä, joka on suunniteltu käyttäjälähtöisesti.

Kyselytyökalu myyjien osaamistarpeiden kartoittamiseen perustuu yrityksessä käytössä olevalle perehdytysohjelmalle, kaupan alan tulevaisuusarvioihin ja haastattelemieni esihenkilöiden näkemyksiin kehitystarpeista. Työkalua pilotoitiin toteuttamalla osaamistarpeiden kartoitus sähköisenä kyselynä yhdessä yhteistyöyrityksen myymäläketjussa.

Rajasin pilotoinnin koskemaan vähintään viisi vuotta yrityksessä työskennelleitä myyjiä. Pitkän työsuhteen aikana tapahtuu muutoksia toimintaympäristössä työn sisällöissä ja yrityksenkin sisällä. Perehdytys ymmärretään usein suppeasti uutta työntekijää koskevana ”sisäänajo-ohjelmana”. Täydentävää perehdyttämistä käsitellään vähemmän. Työturvallisuuslain (2002/738, 2:14.4) mukaan työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa. Myyjän työnkuvaan räätälöity osaamiskartoitus auttaa selvittämään millaisia täydentävän perehdyttämisen tarpeita on. Tällöin yritys voi kohdentaa täydentävää koulutusta ja panostaa perehdytyksessä oikeisiin asioihin.

Laissa työturvallisuuslain muuttamisesta (2023/222) on myös täsmennetty työnantajan velvollisuutta ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset, ammatillinen osaaminen ja työkokemus sekä muut hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa perehdytyksessä sekä täydentävää opetusta ja ohjausta annettaessa. Osaamiskartoitusta voi hyödyntää myös ennen kehityskeskustelua, jotta mahdolliset tiedon tai osaamisen tarpeet työn eri osa-alueilla muistuvat mieleen. Henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen selvitettyihin tarpeisiin perustuen ovat investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin liiketoiminnan tehokkuuden, asiakastyytyväisyyden ja kilpailukyvyn kautta.

Kuvat: Christiann Koepke ja Sigmund/ Unsplash

Lähteet:

Juvas, M. 2024. Myyjien osaamistarpeiden kartoitus työn sisältöjen muuttuessa. Opinnäytetyö. Liiketalouden koulutus. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Eklund, A. 2018. Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys. Helsinki: J-Impact Oy.

Kangas, P. & Hämäläinen, J. 2007. Perehdyttämisen suunnittelu ja toteutus.1. painos. Helsinki: Työturvallisuuskeskus.

Kesti, M. 2017. Työsuojelun taloudelliset vaikutukset. Helsinki: Työturvallisuuskeskus.

Kurjenoja, J. & Yrjölä, M. 2023. Käytetyn tavaran vertaisverkkokauppa on entistä merkityksellisempää kuluttajille. Tampereen Yliopiston asiakaslähtöisen markkinoinnin tutkimusryhmä ja Kaupan liiton pääekonomisti. Viitattu 23.12.2023. https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/kaytetyn-tavaran-vertaisverkkokauppa-entista-merkityksellisempaa-kuluttajille

Laki työturvallisuuslain muuttamisesta 16.2.2023/222

Mitronen, L. & Närvänen, E. 2020. Asiantuntija-artikkeli kaupan toimialasta TEM 2020:55. Viitattu 15.9.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-532-4

Niinisaari, R. 2023. Kohti kestävämpiä markkinoita EU-kuluttajaoikeuden avulla – tarkastelussa viherpesuilmiö kuluttajansuojan näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Oikeustieteiden tiedekunta. Eurooppalainen talousoikeus. Lapin yliopisto. Viitattu 22.12.2023. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/65463

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738