Tekoälykuvitus, jossa ihmisen pää.

Älykäs automaatio potilaslähetekäsittelyssä: Voiko tekoälysovellus säästää ammattilaisten työaikaa?

02.04.2024

Tekoälysovellusten mahdollisuudet ja hyödyt niin sosiaali- ja terveysalalla kuin kansalaisten elämässä ovat nousseet yhteiskunnallisen keskustelun kärkiaiheeksi. Sosiaali- ja terveysministeriön (2022, 3) mukaan tekoälyn keskeinen mahdollisuus sosiaali- ja terveysalalla olisi hoitaa rutiinitehtäviä, jotta ammattilaisille jäisi enemmän aikaa asiakas- ja potilastyöhön.

Onko älykkääseen automaatioon investoiminen ja sen kehittämistyö kustannusvaikuttavaa, entä miten tekoäly vaikuttaa ammattilaisten työhön? Pystytäänkö tekoälyinnovaatioiden avulla kohdentamaan sosiaali- ja terveydenhuollon niukkoja resursseja vai luodaanko vain lisää teknologialähtöisiä prosesseja unohtaen ammattilaisten tarpeet ja kokemukset?

Älykkään lähetelajittelijan tarkoituksena on nopeuttaa työprosesseja

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuus perustuu tavoitteiden saavuttamiseen eli terveyshyödyn tuottamiseen kustannustehokkaasti (Valtonen 2017, 59; Malmivaara 2022, 25).  Turun Ammattikorkeakoulun Master Schoolin ”Älykkään lähetelajittelijan käytön vaikuttavuuden arviointi Helsingin yliopistollisen sairaalan potilaslähetekäsittelyssä” -opinnäytetyössä arvioitiin tekoälysovelluksen käyttöönoton vaikutuksia työntekijöiden työhön ja työaikaan sekä toiminnan kustannuksiin ja lähetekäsittelyn nopeuteen sekä automaatiotasoon.

Helsingin yliopistollinen sairaala (HUS) on jo vuodesta 2018 käyttänyt ohjelmistorobotiikkaa lähetekäsittelyssä. Vuonna 2021 HUS otti edelläkävijänä käyttöön ohjelmistorobotiikan rinnalle lähetetekstiä hyödyntävän tekoälykomponentin, Älykkään lähetelajittelijan (ÄLLi). Sen tarkoituksena on nopeuttaa ja tasata potilaslähetteiden käsittelyä. (HUS 2021; HUS 2022.)

ÄLLin tavoitteena on myös lisätä lähetelajittelun automaatiotasoa. Potilaslähetteiden käsittely työllistää merkittävästi erikoissairaanhoidon yksiköitä, ja ÄLLin käytön odotettiin vähentävän etenkin osastosihteerien lähetekäsittelyyn käytettyä työaikaa. (HUS 2021; HUS 2022.)

Miten tekoälysovelluksen käyttöönotto näkyy eri ammattiryhmien kokemuksissa?

Opinnäytetyössä tehdyn kyselytutkimuksen tulosten perusteella 38 % työntekijöistä oli samaa mieltä siitä, että ÄLLi oli vähentänyt lähetekäsittelyyn käytettyä työaikaa. Toisaalta melkein yhtä suuri osa työntekijöistä oli eri mieltä siitä, että työaikaa olisi säästynyt.  

Työntekijöiden kokemus työajansäästöstä oli pääosin ammattiryhmäkohtaista: eniten työajansäästöä kokivat osastonsihteerit, sairaanhoitajat ja kätilöt. Isoin osa lääkäreistä ei kokenut ollenkaan työajansäästöä. Suuri osa lääkäreistä koki, että heidän lähetekäsittelyyn käyttämänsä työaika oli saattanut jopa lisääntyntyä esimerkiksi väärin ohjautuneiden lähetteiden vuoksi. Osa lääkäreistä kuitenkin koki, että osastosihteerien lähetekäsittelyyn käyttämä työaika oli vähentynyt.  

Opinnäytetyössä arvioitiin lisäksi tekoälyn käytön vaikutuksia toiminnan kustannuksiin, lähetelajittelun nopeuteen ja lähetekäsittelyn automaatiotasoon. Karkean arvion mukaan työaikaa säästyisi yhden osastosihteerin henkilötyövuosi lähetekeskusta kohden.

Haasteena uusien teknologisten ratkaisujen kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa on, että suurimmat talous- ja tuottavuushyödyt tulevat näkyviksi usein vasta pitkän aikavälin kuluessa ja vaativat alkuvaiheessa usein merkittävää taloudellista resursointia. (Alasoini 2018, 5). Opinnäytetyön arvioinnin mukaan lähetekäsittelyn automaatiotaso on noussut kaikissa lähetekeskuksissa selkeästi verrattuna käsittelyn toteuttamiseen pelkällä ohjelmistorobotiikalla.

Innovatiiviset kokeilut ovat vaikuttavuuslähtöisen toiminnan keskeisin työväline

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden voidaan olettaa tapahtuvan 3–6 vuoden kuluessa, joten toiminnan lyhytikäisyyden vuoksi toiminnan tarkka yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi on mahdotonta lukuisten muuttujien takia. (Heliskoski ym. 2018, 7.) Voidaan kuitenkin ajatella, että lähetelajittelijan kehittäminen ja sen jälkeen kehitettävät tekoälyratkaisut ovat yksi sen tärkein yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ilmentymä. Organisaation ja yhteiskunnan saama hyöty ja vaikuttavuus voidaan nähdä vasta vuosien päästä.

Opinnäytetyön tutkimuksen avulla saatiin kuitenkin arvokasta tietoa toiminnan vaikutuksista ammattilaisten työhön ja kerättyjen kokemusten avulla on jo päästy kehittämään toimintaa. Juuri tällaiset innovatiiviset kokeilut ovat yksi vaikuttavuuslähtöisen toiminnan keskeisin työväline, jolloin tekoja ja toimintaa kehitetään ketterästi vaikuttavuustavoitteiden pohjalta ennakoiden ja todentaen muutoksia sekä niiden toteutumista (Heliskoski ym. 2018, 6).

Tärkeää olisi ottaa kaikki ammattiryhmät mukaan kehitystyöhön kohdentamalla resursseja työntekijöiden osallistamiseen ja kokemusten keräämiseen. Tekoälyn hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla antaa mahdollisuuden pohtia kaikkia toiminnan prosesseja uudelleen sekä sitä, miten ihmisen ja koneen välistä työnjakoa voisi järjestellä uudelleen.

Lähteet:

Alasoini, T. 2018. Digitalisaatiolla työn uudelleenajatteluun. Työterveyslaitos. Helsinki. 5. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137397/TTL-978-952-261-842-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Heliskoski, J.; Humala, H.; Kopola, R.; Tonteri, A. & Tykkyläinen, S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Sitran selvityksiä 130. https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/03/vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf. 6–7 .

HUS. 2021. Intelligent handling of referrals. Project Plan. Revision 1.2. 5. Viitattu 18.4.2023.

HUS. 2022. Älykäs lähetelajittelija. Esittelydiasarja 31.10.2022.

HUS. 2023. Älykkään lähetelajittelijan kustannusanalyysi. Viitattu 2.11.2023.

Malmivaara, A. 2022. Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kustannus Oy Duodecim. Tallinna. 25.

STM. 2022. Hyvinvoinnin tekoäly- ja robotiikka- ohjelman loppuraportti. Luettu 18.4.2023. 3. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143970/Hyteairo_loppuraportti_finfi_2_2022.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Valtonen, H. 2017. Sosiaali- ja terveydenhuollon talous. Teoksessa: Rissanen, S. & Lammintakanen, J. Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Helsinki. WSOY. 59.