Asiakaslähtöinen suunnittelu parantaa sähköisten terveyspalveluiden käytettävyyttä – iPana Äitiys -palvelun käyttäjätyytyväisyys
Yhteiskunnallinen keskustelu digitalisaatiosta ja sen kehittämisestä on pitkään koskenut kustannustehokkuutta jättäen asiakkaan sivurooliin. Vähitellen näkökulma on muuttunut ja fokukseen on nostettu palveluiden kehittäminen asiakkaan tarpeesta käsin. (Lyly ym. 2021.) Palveluiden laadukkuus vaikuttaa asiakkaan haluun käyttää digitaalisia asiointikanavia (Valtiovarainministeriö n.d.,a,b).
Terveydenhuollon sähköisiä palveluita on otettu laajemmin käyttöön viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisesti COVID-19-pandemia vauhditti sähköisten palveluiden tarjontaa tehden niistä oleellisen osan suomalaisen terveydenhuollon järjestelmää. (Kyytsönen ym. 2021, 53–54.) Tulevaisuuden tavoitteina on vahvistaa väestön digitaitoja sekä tukea digiosallisuutta, jotta yhä useampi pääsee osaksi palveluiden käyttöä (Euroopan komissio 2021; Valtioneuvosto 2021, 7,9).
iPana Äitiys -palvelu ei ole pelkästään sähköinen äitiyskortti
iPana Äitiys on Omdan ylläpitämä digitaalinen palvelu, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisen raskauden seurannan ja tiedon reaaliaikaisen siirtymisen asiakkaan ja terveydenhuollon välillä. (Omda n.d.)
Äitiysneuvolassa tehtävien rutiinimittausten kirjausten lisäksi palvelu tarjoaa lisäarvoa tuottavia ominaisuuksia, kuten mittaustyökaluja, terveyskyselyitä, tapahtumakalenterin ja tietoa raskaudesta ja sikiön kehityksestä. (Omda n.d.) iPana Äitiys -palvelu on ollut toiminnasta vuodesta 2017, ja toimeksiantajalla oli tarve selvittää, mitä mieltä käyttäjät palvelusta ovat.
Turun Ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä selvitettiin iPana Äitiys -palvelun käytettävyyttä. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna sähköisenä kyselynä. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa palvelun käytettävyydestä, miellyttävyydestä ja hyödyllisyydestä.
Sähköiset palvelut parantavat asiakkaan ja terveydenhuollon välistä kommunikointia
iPana Äitiys -palvelua pidettiin luotettavana ja hyvänä alustana niin oman terveyden seurannan välineenä kuin yleisen tiedon tarjoajana. Tulokset olivat yhteneväiset aiemman tutkimustiedon kanssa: asiakkaat haluavat asioida terveyydenhuollon palveluissa ajasta ja paikasta riippumatta.
Käyttäjän ja terveydenhuollon välisen kommunikaation koetaan helpottuvan, sillä sähköinen palvelu mahdollistaa viestien ja kommenttien lähettämisen reaaliajassa. Palvelun käyttäjät kokevat, että omien tietojen ja toiveiden kirjaaminen lisää hoitoon liittyvää osallisuuden ja hallinnan tunnetta.
Sähköisen palvelun käyttäjien ymmärryksen ja muistamisen tueksi käytetään kirjallisia muistiinpanoja esimerkiksi neuvolakäynnin jälkeen, mikä niin ikään lisää kokemusta oman hoidon hallinasta. (Dendere ym. 2019; Zanaboni ym. 2020; Kujala ym.; Simola ym. 2023.)
Ihmiset ovat aktiivisia terveyteen liittyvän tiedon etsijöitä
Ihmiset kaipaavat nopeita vastauksia terveyttä koskeviin, mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Tietoa etsitään internet-sivuilta, sosiaalisesta mediasta ja erilaisista keskustelufoorumeista (Pyörälä 2021.)
iPana Äitiys -palvelu tarjoaa raskauteen liittyvän terveystiedon tarpeen tyydyttämiseksi etusivulla olevan tietoisku-osion, jonka avulla palvelun käyttäjät saavat tietoa muun muassa eri raskausviikoilla tapahtuvista sikiön kehitysvaiheista. Lisäksi palveluun on kerätty yleistä tietoa ja nettilinkkejä sisältävä tietopankki sekä keskustelupalsta, vertaistuen saamiseksi. (CSAM Finland Oy 2023, 24, 31.)
Sähköisten palvelujen käyttäjät toivovat voivansa perehtyä terveystietoon ja osallistua terveyttä koskeviin verkkokeskusteluihin luotettavissa palveluissa. Ipana Äitiys -palvelujen käyttäjät kaipasivat näihin osa-alueisiin lisää sisältöä ja interaktiivisuutta, jotta palvelun eri ominaisuuksien täysi potentiaali saavutettaisiin.
Tunne käyttäjäsi ja varmista toimivat palvelut
Vaikka iPana Äitiys -palvelu sai käytettävyystutkimuksessa hyvää palautetta, havaittiin siinä kehittämistä kaipaavia asioita. Yhtenä kehittämisen kohteena voidaan mainita mobiiliversion käytettävyysongelmat. iPana Äitiys -palvelun käyttäjät ovat fertiliteetti-iässä olevia naisia, joista suurin osa käytti palvelua mobiilisti.
Nykyään palvelun mobiiliversio aukeaa selaimeen, vaikka mobiilisovelluksen tulisi olla mobiiliin suunniteltu (Dendere ym. 2019). Palveluiden suunnittelun lähtökohtana onkin ymmärtää käyttäjien tarpeet, tehtävät, toimintaympäristö ja käytössä oleva teknologia (Niemelä 2021).
Hyvin toimivat sähköiset palvelut helpottavat terveydenhuollon painetta: ne tarjoavat asiakkaalle luotettavaa tietoa ja uudenlaisia kommunikoinnin välineitä. Kun asiakas tai potilas voi osallistua omien tietojensa kirjaukseen ja omanhoidon seurantaan, voidaan varmistua tarpeellisen ja olennaisen tiedon olevan kirjattuna hyvän hoidon toteuttamiseksi ja varmistamiseksi.
Opinnäytetyön käytettävyystutkimuksen tulosten pohjalta Omdalle laadittiin iPana Äitiys -palvelun kehittämissuunnitelma, jota voidaan hyödyntää muun muassa tulevissa versiopäivityksissä.
Lähteet:
CSAM Finland Oy, 2023. iPana Äitiys. Neuvolan käyttäjäopas. Versio 2023.1. Viitattu 6.11.2023. https://app.ipana.fi/aitiys/profFullUserGuide.pdf.
Dendere, R.; Slade, C.; Burton-Jones, A.; Sullivan, C.; Staib, A. & Janda, M. 2019. Patient portals facilitating engagement with inpatient electronic medical records: a systematic review. Journal on medical internet research 2019;21(4): e12779.
Euroopan komissio 2021. 2030 digital compass: The European way for the digital decade Euroopan komission raportti.
Kujala, S.; Hörhammer, I.; Väyrynen, A.; Holmroos, M.; Nättiaso-Rönnholm, M.; Hägglund, M. & Johansen M. 2022. Patients` experiences oof web-based access to electronic health record in Finland: Cross-sectional survey. Journal on medical internet research 2022;24(6):e37438.
Kyytsönen, M.; Aalto, A-M. & Vehko T. 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021. Raportti 7/2021. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 31.10.2023. https://www.julkari.fi/handle/10024/142675.
Lyly, L.; Kettunen, E.; Salminen, A. & Lappalainen, A. 2021. Kuntien digitalisaatiokartoitus 2021. Kuntaliitto.
Niemelä, H. 2020. Sovelluksen käytettävyys. SeAMK verkkolehti. Viitattu 2.10.2023. https://lehti.seamk.fi/alykkaat-ja-energiatehokkaat-jarjestelmat/sovelluksen-kaytettavyys/.
Omda n.d. Extending maternity care to include the home monitoring. Viitattu 31.10.2023. https://omda.com/solutions/woman-child/omda-ipana-maternity/.
Pyörälä, E. 2021. Potilaan näkökulmia terveydenhuollon digitaalisiin palveluihin. Katsausartikkeli. Lääkärilehti 2021;46 vsk 76, s.2713–2716. Viitattu 31.10.2023.
Simola, S.; Hörhammer, I.; Yuhui, X.; Bärkås, A.; Fagerlund, AJ.; Hagström, J.; Holmroos, M.; Högglund, M.; Johansen, MA.; Kane, B.; Kharko, A.; Scandurra, I. & Kujala, S. 2023. Patients`experiences of a national patient portal and its usability: cross-sectional survey study. Journal on medical internet research 2023;25: e45974.
Valtioneuvosto 2021. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030. Helsinki: Valtioneuvoston julkaisuja 2021:27. Viitattu 31.10.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163021/VN_2021_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valtiovarainministeriö n.d.a. Julkisen hallinnon digitalisaatio. Viitattu 31.10.2023 https://vm.fi/digitalisaatio.
Valtiovarainministeriö n.d.b. Digitaalisten palveluiden ensisijaisuus. Viitattu 31.10.2023. https://vm.fi/digipalvelujen-ensisijaisuus.
Zanaboni, P.; Kummervold, PE.: Sørensen, T. & Johansen, MA. 2020. Patient use and experience with online access to electronic health records in Norway: Results from an online survey. Journal of medical internet research2020;22(2):e16144.