Miten Lasten ja nuorten päivystyksen triagen toimintaa on kehitetty ja potilaiden hoitoa yhtenäistetty?
Hoidon tarpeen arviointi on osa Tyksin Lasten ja nuorten päivystyksen sairaanhoitajien päivittäistä työtä. Potilaiden oireita ja erilaisia vitaalielintoimintojen arvoja, kuten verenpainetta, happisaturaatiota ja hengitystaajuutta arvioidaan ja niiden pohjalta potilas linjataan joko nopean linjan potilaisiin tai tarkkailuhoitoa vaativiin potilaisiin. Ohjekorttien avulla hoitolinjaus yhtenäistyy ja potilaiden hoito on tasa-arvoista sekä eri resurssien käyttöä pohditaan aiempaa tarkemmin.
Hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen on tärkeä osa terveydenhuoltoa ja sitä tehdään jatkuvasti samalla kun uutta kirjallisuutta ja uusia tutkimuksia valmistuu. Lisäksi kehittämiseen kuuluu hoitohenkilökunnan kouluttautuminen ja jatkuva osaamisen ylläpitäminen. Kouluttautuminen luo myös henkilökunnalle turvallisuutta ja sen avulla varmistetaan, että vaikeassakin tilanteessa kaikki osaavat toimia ohjeistuksen mukaan.
Hoitotyön ammattilaisten kuunteleminen ja ottaminen osaksi kehittämistyötä on osa tulevaisuutta. Hoitotyön ammattilaiset ovat eniten kartalla siitä mitä työn helpottamiseksi milloinkin tarvitaan ja he ovat usein innokkaita päästessään kehittämään omaa työtänsä ja luomaan uusi innovaatioita. Hoitotyön ammattilaisten osaamisen kehittäminen ja uudistaminen on tärkeä osa koko potilasturvallisuutta (STM 2020a).
Vanhoihin tapoihin kangistumien voi vaarantaa jopa potilasturvallisuuden, jos uuden tutkitun tiedon mukaisia hoitotoimia ei oteta käyttöön. Usein kokeneet ja pitkään alalla olleet työntekijät voivat vastustaa muutoksia, kun taas uudet työntekijät ovat avoimempia uusille käytänteille ja haluavat keittää työtapojaan. Työntekijöiden tukeminen ja auttamien uuden työtavan kanssa onkin tarpeen.
Hoidon tarpeen arviointi päivystyksessä
Hoidon tarpeen arviointi on tärkeä osa päivystyksen toimintaa. Erilaiset ohjeet ja säädökset ohjaavat hoidon tarpeen arviointia. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin tehnyt niin lapsille kuin aikuisillekin kriteeristön siitä, mitä oireet vaativat päivystyksellistä hoitoa vaativia ja mitkä eivät. Näitä ohjeita tulisi käyttää päivystykseen saapuvien ja puhelimitse yhteyttä ottavien lasten kohdalla.
Hoidon tarpeen arviointi Lasten ja nuorten päivystyksessä vaatii paljon teoriaosaamista ja kokemusta lapsipotilaiden hoidosta. Aikuisten ja lasten kriteerit hoitoon ohjauksesta eroavat suuresti toisistaan, sillä pienten lasten lievätkin oireet voivat johtaa nopeasti henkeä uhkaavaksi. Siksi lasten oireet ja vanhempien huoli tulee ottaa vakavasti. (STM 2020b.)
Hoitotyön kehittämisen taustalla on useimmiten jokin haaste tai ongelma, johon kaivataan ratkaisua. Työn toimeksiantajan TYKS Lasten ja nuorten klinikan mukaan hoidon tarpeen arviointia tekevillä työntekijöillä on eri tapoja ohjata potilaat hoitoon ja saman oireen kanssa saapuvien potilaiden hoitopolut eroavat toisistaan, riippuen siitä, kuka hoitaja heidän oireitaan on arvioimassa.
Opinnäytetyön tehtävänä oli löytää ratkaisu siihen, miten hoidon tarpeen arviointia voitaisiin yhtenäistää. Lisäksi työssä pohditaan sitä, millaisia hoidon tarpeen arviointia yhtenäistävien ohjekorttien tulisi olla. Lisäksi se, miten potilaat kuuluisivat ohjata hoitoon ja millä perusteilla hoitolinja valitaan, tulee ilmi opinnäytetyössä ja ohjekorteissa. Opinnäytetyön johtopäätöksenä tultiin tulokseen, että hoitolinjan valintaan vaikuttaa muun muassa se, millainen oire potilaalla on ja onko potilaan elintoiminnot vaarantuneet.
Ohjekorteissa potilaat on luokiteltu joko nopean linjan potilaisiin tai tarkkailuhoitoa vaativiin potilaisiin. Edellä mainittujen lisäksi potilaiden ohjauksessa ja hoidon tarpeen arvioinnissa käytetään ABCDE-kiireellisyysluokitusta. Lisäksi ohjekorteissa on hoidon tarpeen arviointia helpottavia apukysymyksiä, joiden avulla tarkennetaan potilaan oireita ja selvitetään oireiden taustalla olevia syitä.
Näyttöön perustuva hoitotyö
Hoitotyöstä ja sen kehittämisestä puhuttaessa mainitaan usein näyttöön perustuva hoitotyö. Näyttöön perustuvalla hoitotyöllä tarkoitetaan tutkimuksiin ja ammattilaisten kokemuksiin perustuvaa tietoa, joka sovelletaan kliiniseen hoitotyöhön. Sen tavoitteena on saada potilaille tasa-arvoista kohtelua sekä mahdollisimman hyvää hoitoa.
Lisäksi näyttöön perustuvan hoitotyön avulla sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit kohdennetaan oikein. Terveydenhuoltolaissa määritellään se, että hoitotyön on perustuttava näyttöön. Näyttöön perustuvassa hoitotyössä pyritään yhdenmukaisuuteen. Työntekijöille määritellään yhtenäiset käytännöt, joiden mukaan potilaan hoito etenee. Yhtenäiset käytännöt tulisi ammattilaisten sekä työyksiköiden lisäksi olla myös organisaatioiden välillä. (Hotus n.d.)
Opinnäytetyön tuotoksena tehdyissä ohjekorteissa oleva tieto on peräisin laajasti eri tutkimuksista ja työntekijöiden kokemuksista. Lasten ja nuorten päivystykseen saapuvilla potilailla on useita erilaisia päivystykseen hakeutumisen syitä, joista tietyt vaivat ja oireet toistuvat muita useammin. Ohjekorttien aiheet valikoituivat Lasten ja nuorten päivystyksen henkilökunnan kokemuksen mukaan. Opinnäytetyön tuotoksena tehdyt ohjekortit mahdollistavat potilaiden tasa-arvoisen kohtelun ja potilaalle kuuluvan mahdollisimman hyvän hoidon.
Lisäksi ohjekorttien avulla resurssit kohdennetaan oikein ja turhien resurssien käyttö vähenee. Kaikkien edellä mainittujen asioiden avulla Lasten ja nuorten päivystykseen saapuvien potilaiden hoitopolku on mahdollisimman yhdenmukainen. Yhdenmukaisuus parantaa myös potilaiden ja läheisten omaa kokemusta potilaiden hoidosta.
Lähteet
STM. 2020a. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Viitattu 14.11.2023. Saatavilla sähköisesti osoitteesta:https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162120/STM_2020_3_rap.pdf
Blanco Sequeiros, A & Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen työryhmä. 2020b. Lasten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162339/STM_2020_18_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hotus. n.d. Näyttöön perustuva toiminta. Hoitotyön tutkimussäätiö https://www.hotus.fi/nayttoon-perustuva-toiminta/
Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 8§) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326