Kehitysvammaisen asiakkaan osallistaminen interRAI-ID toimintakykyarvion tekemiseen

05.12.2023

Kehittämistyön yksi tärkeimpiä näkökulmia on kehitysvammaisen asiakkaan osallistamisen lisääminen interRAI-ID toimintakykyarvion tekemisessä. Kehitysvammaisen asiakkaan osallistamisen lisäämiseksi koottiin tukimateriaali, jossa käytettiin kuvakommunikaatiota ja selkokieltä ymmärtämisen tukemiseksi. Materiaalin tarkoitus oli saada asiakas paremmin osallistumaan omaan interRAI-ID toimintakykyarvion tekemiseen ja antaa asiakkaalle enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa häntä itseään koskeviin asioihin. Osallistamisen lisääminen on perusta myös osallisuuden lisääntymiselle ja näillä voidaan lisätä asiakkaan hyvinvointia sekä toimintakykyä.

Tukimateriaali on suunnattu ohjaajille, jotta he voisivat käyttää materiaalia kehitysvammaisen asiakkaan kanssa asiakastyössä. Materiaalin tarkoitus oli tehdä asiakkaalle ymmärrettävämmäksi, mikä interRAI-ID toimintakykyarvio on, mitä toimintakykyarvio sisältää ja miksi sitä asiakkaan kanssa tehdään. Kun kehitysvammaisen asiakkaan tietoisuus häneen liittyvistä asioista lisääntyy, mahdollistetaan myös asiakkaan osallistumisen lisääntyminen.

Tukimateriaali syntyi tutustumiskäynneistä ja teemahaastatteluista

Tukimateriaali koostettiin tutustumiskäyntien ja teemahaastattelujen pohjalta. Tutustumiskäynnit tehtiin viiteen aikuisten kehitysvammaisten palveluasumisen yksikköön, jossa ohjaajilta kysyttiin ajatuksia interRAI-ID toimintakykyarviosta sekä minkälaista käytännön apua he kaipaavat asiakastyöhön. Tutustumiskäyntien tarkoituksena oli kartoittaa myös asiakkaiden toimintaympäristöjä sekä asiakkaiden arkea.

Teemahaastatteluja tehtiin kolme ja ne tehtiin tutustumisyksiköiden RAI-vastaaville, jotka olivat tehneet asiakkaiden kanssa interRAI-ID toimintakykyarviota. RAI-vastaavilta kysyttiin, millaisia tilanteita heillä on asiakkaiden kanssa tullut interRAI-ID toimintakykyarviota tehtäessä ja mihin tilanteisiin he olisivat tarvinneet apua asiakkaan kanssa.

Selkeä tukimateriaali osallistaa asiakkaita

Tukimateriaalin testiversio sisälsi kolme eri osaa: interRAI-ID toimintakykyarvio selkokielellä, interRAI-ID toimintakykyarvion sisällysluettelo kuvitettuna ja interRAI-ID jakson aikana. Materiaali oli jaettu kolmeen osaan, jotta asiakkaan osallistaminen olisi helpompaa. Tukimateriaalin voi käydä läpi asiakkaan kanssa kokonaisuudessaan tai materiaalista voi ottaa pienen osan ja käydä sitä asiakkaan kanssa läpi asiakkaan mielenkiinnon sekä toimintakyvyn mukaan.

Tukimateriaali rakennettiin ulkoasultaan selkeäksi, jotta se olisi aikuiselle kehitysvammaiselle asiakkaille mahdollisimman helppo ymmärtää. Selkokielinen teksti rakennettiin selkokielikirjoituksen ohjeiden mukaisesti. Selkokieltä käytettiin kaikissa kolmessa osassa ja sitä oli tukemassa myös kuvallinen kommunikaatio. Kuvat valittiin Papunetistä ja niiden tarkoitus oli vastata mahdollisimman tarkasti interRAI-ID toimintakykyarvion tarkoitusta. Kuvat haluttiin valita aikuisuutta tukevaksi sekä selkeiksi väreiltään. Kuviksi valittiin sclera- ja piirtokuvia, jotka esittivät ihmishahmoja. Näihin kuviin asiakkaiden olisi helpompi samaistua. Materiaalipankkiin interRAI-ID jakson aikana osioon kuului yhtenä osana myös edistymismittaristo sekä vastausmittaristo vaihtoehtoja.

Tukimateriaalista ei voitu tehdä kaikille asiakkaille sopivaksi, koska kohderyhmä oli laaja. Tukimateriaalia käyttäen ohjaajat voivat valikoida asiakkaalleen tutumpia kuvia, jos valmiin tukimateriaalin kuvat eivät ole asiakkaalle tuttuja. Uusien kuvien käyttö on aina haaste asiakkaille ymmärtämisen näkökulmasta, mutta interRAI-ID toimintakykyarviota tehdään puolivuosittain ja ajatuksena oli, että kuvat tulisivat tutuksi ajan myötä, kun niitä käytetään säännöllisesti.

Tukimateriaali testattiin asiakkaiden kanssa käytännössä

Tukimateriaali vietiin testikäyttöön viiteen eri asumispalveluyksikköön. Ohjaajat saivat tukimateriaalin käyttöön kirjallisen ohjeistuksen sekä palauteteemakaavakkeen palautteen antamista varten. Ohjaajat saivat tutustua tukimateriaaliin, testata sitä asiakkaiden kanssa ja sen jälkeen antaa palautetta. Ohjaajat antoivat palautetta kahdessa Teamsin kautta pidettävässä palautetapaamisissa. Palautetta annettiin nimettömänä ja kirjallisena, Flinga sovelluksen kautta.

Testiaika oli aluksi kaksi viikkoa, mutta ensimmäisen palautetapaamisen jälkeen testiaikaa jatkettiin vielä viikolla. Kolmen viikon ajan ohjaajat testasivat tukimateriaalia asiakkaiden kanssa. Palautetilaisuudet olivat onnistuneita ja palautetta saatiin kerättyä jokaisesta teemasta. Valitettavasti asiakkailta saatua palautetta emme ole tähän kehittämistyöhön voineet hankkia. Saimme kolmen viikon ajalta kaikista viidestä kehittämisyksiköstä palautteet, jotka olivat vaikuttavia asiakkaan osallistamisen sekä kehittämistyömme kehittämisen suhteen.

Osallistavat tulokset olivat vaikuttavia

Pyysimme ohjaajilta palautetta ulkoasusta, selkokielestä, kuvista, materiaalipankin toimivuudesta asiakastyössä sekä kokiko ohjaaja lisänneen asiakkaan osallisuutta materiaalipankkia käyttäessä. Palautteiden perusteella tukimateriaalin testaaminen ja sen vaikutukset näyttäytyivät positiivisena tuloksena asiakastyössä. Asiakkaiden osallistamisen lisääntyminen näkyi testijakson aikana saamassamme palautteessa.

Palautteista tuli esille tärkeitä asioita tukimateriaalin käytöstä asiakastyössä. Esimerkiksi yhdessä palautteessa kerrottiin materiaalin läpikäynnin jälkeen asiakkaan osaavan kysyttäessä kertoa interRAI-ID toimintakykyarviosta pääkohtia, joita hän ei ennen materiaalin läpikäymistä osannut kertoa.

Edistymismittaristo sekä vastausmittaristo vaihtoehtoja ei valitettavasti kukaan ohjaajista päässyt kokeilemaan, mutta mittaristot koettiin kuitenkin testaamisen arvoisiksi. Jokaisella yksiköllä on oma aikataulu interRAI-ID toimintakykyarvion tekoon ja perehtyminen yksiköiden interRAI-ID aikatauluihin olisi ollut hyödyllinen kehittämistyön kannalta, koska silloin testijakson olisi voinut sijoittaa parempaan ajankohtaan. Tällöin olisimme saaneet laajempaa palautetta tukimateriaalin käytöstä ja tulokset asiakkaan osallistamisesta olisivat olleet hyvin todennäköisesti laajemmat.

Palautetta kehittämisen suhteen saimme kuvakommunikaation osalta ja palautteesta kävi ilmi myös kuvien käytön eri vaihtoehdot. Myös Widgit Online -kuvat koettiin tarpeellisiksi. Ohjaajien mielestä asiakkaiden osallistumisen näkökulmasta tiiviimpi materiaali olisi voinut olla myös hyödyllinen. Kokonaisuutena kehittämistyötä katsottuna, tämän työn kehittäminen olisi hyvin tärkeää, jotta asiakkaiden osallistamista ja osallisuutta saataisiin lisättyä ja heillä olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa itseensä liittyvissä asioissa. InterRAI-ID toimintakykyarvio on hyvä sekä laaja kokonaisuus ja useaan osioon tarvitaan vielä selkeyttä kehitysvammaisille asiakkaille.

Opinnäytetyö julkaistaan 2023 vuoden lopulla.
InterRAI-ID toimintakykyarvio ja kehitysvammaisen asiakkaan osallistaminen, Jenny Pyykkönen ja Anna-Maria Savuoja, 2023.

Kuva: Pixabayn kuvapankki