Kotoa lähtemisen taito

19.01.2024

Miten kuluvat päivät, kun ei ole töissä eikä opiskele, ei sen paremmin elä lapsiperhearkeakaan? Kun vielä voimavaroja on ajoittain vähäisesti, tai sosiaaliset taidot eivät ole parhaat mahdolliset, miten silloin pysyy mukana, osallisena? Tutustuminen uusiin ihmisiin ei ole kenellekään aivan helppoa, jos on jäänyt tavallisimpien sosiaalisten ympyröiden ulkopuolelle. Yhä vaikeampaa se on, jos arjessa on haasteita, joita muut eivät yleensä koe eivätkä aina ymmärräkään.

Moni jää yksin tai ulkopuolelle

Yksinäisyys Suomessa on kasvava ongelma. Suomen punaisen ristin yksinäisyysbarometri 2023 piirtää suomalaisten kokemasta yksinäisyydestä karua kuvaa. 61 % vastaajista (15-84-vuotiaat suomalaiset) kokee joskus yksinäisyyttä. Heistä 10 % kokee yksinäisyyttä usein, ja 25 % ajoittain. Nuoret, 15-34-vuotiaat kokevat yksinäisyyttä eniten. Eristäytyneisyyden tunnetta ainakin joskus kokee peräti 64 % vastaajista, ja 58 % ulkopuolelle jäämisen tunnetta toisinaan tai useammin.

Halutessaan seuraa löytävät helpoimmin keski-ikäiset työssäkäyvät, etenkin toimihenkilöammateissa ja johtavassa asemassa olevat ja yli 45 000 vuodessa tienaavat sekä lapsiperheelliset. Yleisimpiä syitä (enemmän kuin 25 % vastaajista) yksinäisyydelle vastaajien mielestä ovat muuttunut elämäntilanne, parisuhteen puuttuminen, yksin asuminen ja ettei ole löytänyt ystäviä. Lisäksi noin 25 % mainitsee syyksi ujouden tai sosiaalisen jännittämisen.

THL:n Osallisuuden edistäjän opas (2023) määrittelee osallisuuden kuulumiseksi ja kuulluksi tulemiseksi. Osallisuus on merkityksellisyyden kokemusta osana kokonaisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia omaan elämään ja yhteisiin asioihin. Usein osallisuuden kokemuksesta paitsi jääminen kulkee käsi kädessä yksinäisyyden kokemuksen kanssa. SPR:n yksinäisyysbarometrin mukaan juuri työssäkäyvät keski-ikäiset ja perheelliset ovat vähemmän yksinäisiä kuin muut. Mielenterveyden ongelmat ja autismikirjon piirteet voivat olla esteenä normaalina pidettyyn työelämään osallistumiselle, jolloin yksilö kokee herkästi ulkopuolelle jäämistä.

Sosiaalisissa suhteissa luovimisen taito

Sosiaaliset taidot ovat kanssakäymisen perusta. Näillä taidoilla toimimme sosiaalisissa tilanteissa, kuten onnistumme valitsemaan sopivat tavat reagoida vuorovaikutuksessa ja saadaksemme oman viestimme perille asianmukaisesti. Sosiaalisia taitoja opetellaan elämän varrella.

Omat haasteensa sosiaalisiin tilanteisiin voivat tuoda esimerkiksi mielenterveyden ongelmat sekä autismikirjon piirteet. Näissä on toisinaan vaikeuksia sosiaalisten signaalien ja jopa puhutun tulkitsemisessa. Masentunut saattaa kokea sivuuttamista ja erillisyyttä, tai toisaalta voi käpertyä yksinäisyyteen, vaikka ei sitä varsinaisesti kaipaisikaan. Autismikirjon piirteissä on tavallista ottaa puhutut asiat kirjaimellisesti ja vaikeus ymmärtää sanattomia viestejä.

Miten saadaan kaikki mukaan?

Opinnäytetyössämme kehitimme ryhmätoimintaa, jossa tavoitteet liittyivät osallisuuden kokemuksen lisäämiseen, yksinäisyyden vähentämiseen sekä sosiaalisiin taitoihin. Kohderyhmänä oli nuoria ja nuorehkoja aikuisia miehiä, jotka ovat työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella mielenterveydellisten, neuropsykiatristen tai neurologisten haasteiden vuoksi. Ryhmäkertoja suunnittelimme ja toteutimme viisi, ja sisältöinä oli erilaisia harjoituksia sekä muuta mukavaa yhdessä tekemistä. Harjoituksiin sisältyi paljon keskustelua, joten ryhmään osallistuneet pääsivät myös tutustumaan toisiinsa kunnolla.

Ryhmätoiminta lähti käyntiin pienellä osallistujamäärällä, mutta osallistujilta saatu palaute oli erittäin myönteistä. He kokivat tärkeäksi, että on jotain, mihin lähteä kotoa ja osallistua ja että toiminta oli suunniteltua ”eikä vain istuskelua”, kuten yksi palaute kuului. Toimeksiantajan kanssa yhdessä todettiin, että tämän tyyppiselle ryhmälle olisi kysyntää. Useilla muillakin asiakkailla on samanlainen elämäntilanne, jossa päivät menevät pitkälti yksin, eikä viikoissa ole välttämättä paljonkaan merkityksellistä sisältöä.

Jätimme toimeksiantajalle ryhmäsisältöjen rungon, jota voi hyödyntää, mikäli vastaavanlaisia ryhmiä järjestetään myöhemmin. Asiakaskohderyhmä on kuitenkin haastavaa motivoida mukaan, joten toiminnan juurruttaminen vaatisi sinnikkyyttä ja riittävästi toistoa. Toteutuessaan ryhmät voisivat kuitenkin tukea asiakkaiden hyvinvointia ja sosiaalista kuntoutumista. Ihmisellä on perustava tarve kuulua ja osallistua.

Lähteet:

Autismiliitto. 2022. Sosiaalisen kanssakäymisen erityispiirteet. Viitattu 12.6.2023. https://autismiliitto.fi/autismi/toimintakyky/sosiaalisen-kanssakaymisen-erityispiirteet/

Jääskeläinen, E. 2017. Avain seitsemänteen ulottuvuuteen. Autismin kirjon henkilöiden kokemuksia osallisuudesta ja osattomuudesta. Pro Gradu -työ. Valtiotieteellinen tiedekunta. Sosiaalityön osasto. Helsinki: Helsingin yliopisto. Viitattu 16.11.2023. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/4cbd3920-8c1a-416d-b7c8-bdef21ac5aec/content

Keltikangas-Järvinen, L. 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Juva: WS Bookwell Oy.

THL 2023. Osallisuuden edistäjän opas. Verkkojulkaisu ohjaus 10/2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146717/URN_ISBN_978-952-408-088-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Turja, T. 2023. Yksinäisyysbarometri. Tutkimusraportti. Suomen Punainen Risti. Power Point -esitys. Taloustutkimus Oy. https://www.punainenristi.fi/globalassets/13.-uutiset/2023/yksinaisyys-koskettaa-yha-useampaa-suomessa/spr_yksinaisyysbarometri_2023_raportti.pdf