RFID-teknologiasta lisäarvoa turvallisuuteen ja materiaalihallintaan

30.04.2024

Voiko materiaalihallintaa ja turvallisuutta parantaa yhdellä kertaa? RFID-teknologia tuo kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Mitä on RFID-teknologia, oikealta nimeltään Radio Frequency Identification, suomeksi radiotaajuinen etätunnistus? Radiotaajuinen etätunnistus on koneiden välistä telepatiaa, jossa vastaanottaja huhuilee ja lähetin vastaa. Teknologia ei ole uusi keksintö: se näki päivänvalon 1930-luvulla, kun tutkateknologiaa kehitettiin, mutta yleistyi vasta 1950- ja 60-luvuilla, kun keksittiin käyttää sitä varashälyttiminä.

Materiaalihallinnassa on RFID-teknologian menevä aukko, jossa se on painonsa arvosta kultaa – oikein käytettynä enemmänkin. Vanhanaikaisia menetelmiä materiaalihallinnassa on lähetyslistojen kirjoittaminen käsin ja tarkistaminen itse, toimitusten kuittaaminen, tarrojen tulostaminen ja liimaaminen sekä erilaisten järjestelmien hallinnoiminen. Nykyaikainen tapa on siirtää esine paikasta A paikkaan B, minkä jälkeen kaikki tieto voidaan tarkistaa yhdestä järjestelmästä.

Käyttäessämme RFID-tageja ja vastaanottimia kollitietojen kirjoittamiseen itse kappaleeseen, voimme vapauttaa resursseja muihin tehtäviin.

Kun työntekijöiden rutiineihin yhden lähetyksen luomisessa kuuluu neljä erilaista A4-paperia, kaksi järjestelmää, kolme tarraa kollia kohden yhdistettynä tikapuilla kiipeilyyn, voidaan todeta, että kehittämistä prosessiin on tehtävissä. Käyttäessämme RFID-tageja ja vastaanottimia kollitietojen kirjoittamiseen itse kappaleeseen, voimme luopua ylimääräisestä paperin pyörittämisestä ja vapauttaa resursseja muihin tehtäviin.

Työntekijät kokevat suurimmiksi riskeiksi työssään vastaanotto- ja lähetyskentällä tikapuilla kiipeilyn sekä trukkiliikenteen. Riskit kasvavat, kun toimenpiteillä on kiire. Lähetys saattaa olla myöhässä, lopputuotteita täytyy vetää takaisin tai miehitys on matala. Samaan aikaan, kun RFID:llä varustetut kappaleet kertovat järjestelmälle sijaintinsa, ne myös parantavat työntekijöiden turvallisuutta – toki epäsuoraan. Kun materiaalia ei tarvitse etsiä koko varastoalueelta, kiire, ylimääräinen trukkiliikenne ja tikapuilla kiipeily vähenevät huomattavasti.

RFID:n toimivuutta varastoissa usein kampittavat metalliset rakenteet, kuten kuormalavahyllyt.

Varastotyöntekijän painajainen on inventointi. Varastoissa kriittisimmät materiaalit saatetaan laskea päivittäin, mikä ei ole mielekästä sanan varsinaisessa merkityksessä. Mitä jos tästä manuaalisesta laskemisesta voitaisiin luopua?

Yksinkertaisimmillaan tämä voidaan toteuttaa kahdella RFID-lukijalla taktisesti sijoitettuina. Sisääntulo-ovella yksi lukija laskee ja tunnistaa sisään tulijat, kun taas ulosmeno-ovella yksi lukija tekee saman toiseen suuntaan. Näin ollen meillä on reaaliaikainen tieto siitä, mitä ja ketä varastossa on.

Teknologialla on myös oma heikkoutensa. RFID:n toimivuutta varastoissa usein kampittavat metalliset rakenteet, joita ovat esimerkiksi kuormalavahyllyt poikkeuksetta Suomessa. Tällaisissa ympäristöissä tulee huomioida alueen erityispiirteet sekä tarpeen, jonka haluamme täyttää.

Huomioon otettavia asioita RFID-teknologian käyttöönotossa on muun muassa:

  • vastaanottimien sijoittelu,
  • erilaisten vastaanottimien tehokas maksimietäisyys sekä
  • vastaanottimien määrä.

Toteamme asiantuntijoiden kanssa yhteen ääneen, että RFID-teknologiassa on kirkas tulevaisuus toimintojen tehostamisessa. Opinnäytetyön käsittelemässä varastossa myös turvallisuuden huomattavassa parantamisessa.