Kuntotarkastajan työturvallisuus
Kuntotarkastajan tekee rakennusten ja kiinteistöjen kuntoarviointeja. Arvioinnin tavoitteena on selvittää kiinteistön kunto ja tehdä tarvittavat korjaustoimenpide-ehdotukset. Kuntotarkastaja tekee työtään pääasiassa yksin ja vastaa kuntotarkastuksessa työturvallisuudestaan itse. Tarkastuskohde on aina erilainen, eikä tilaaja ole välttämättä noudattanut valmistautumisohjetta. Kuntotarkastajan työturvallisuudessa työvarusteet ovat isossa roolissa. Varusteiden täytyy olla kunnossa, riittävät ja niitä tulee osata käyttää. Turun AMK:n Master Schoolissa tehdyssä opinnäytetyössä (Jokinen, 2025) kehitettiin kuntotarkastajalle varustelista ja ohjeistus varusteiden käyttöön.
Opinnäytetyönä (Jokinen, 2025) tehty ohjeistus toimii apuna työnantajalle ja työntekijälle. Työnantaja voi listan avulla havainnollistaa perehdytyksessä uudelle työntekijälle ammatin työturvallisuutta. Kokenut kuntotarkastaja voi käyttää varustelistaa tarvikkeidensa huoltamisen säännölliseen ajoittamiseen. Työn vasta-aloittaneelle varustelista toimii hankintalistana ja ohjeistus auttaa hahmottamaan ja muistamaan millaisia varusteita tulee käyttää missäkin tilanteessa. Ohjeistus- ja varustelista toimii niin työnantajalle kuin työntekijällekin työtä helpottavana työkaluna.
Kuntotarkastajan työ
Kuntotarkastajan työhön sisältyy paljon erilaisia rakentamiseen liittyviä asiantuntijatehtäviä. Kuntotarkastuksessa tarkastaja suorittaa tarkastuksen kohderakennuksessa aistinvaraisesti ja pääsääntöisesti rakenteita rikkomattomin toimenpitein. Tarkastajan tehtävänä on tuoda puolueetonta tietoa rakennuksen teknisestä kunnosta, vaurioriskeistä, korjaustarpeista, turvallisuuteen ja terveyteen liittyvissä asioissa sekä esitellä toimenpide-ehdotuksia. Työturvallisuus on merkittävässä osassa kuntotarkastajan työtä. Tarkastuskohteet voivat olla turvallisuutta ja terveyttä vaarantavia.
Kuntotarkastajan työturvallisuus on kiinni itse tarkastajasta, sillä tarkastettavissa kohteissa ei välttämättä ole huomioitu turvallisuuteen liittyviä asioita. Tällöin tarkastajalla täytyy olla ammattitaitonsa lisäksi varusteet, joilla voidaan ehkäistä työtapaturmia tarkastuksissa.
Kuntotarkastajia käytetään monessa eri yhteydessä ja ammattinimikkeitä voi olla monia, vaikka kuntotarkastajille ei ole olemassa virallisia pätevyysvaatimuksia. Opinnäytetyössä (Jokinen, 2025) kuntotarkastus rajattiin asuntokaupan kuntotarkastukseen ja työturvallisuus keskittyy yksittäiseen tarkastukseen.
Asuntokaupan kuntotarkastus
Asuntokaupan kuntotarkastuksen tilaa yleensä, joko
- myyjä
- ostaja
- kiinteistönvälittäjä.
Tarkastus suoritetaan nimensä mukaisesti asuntokaupan yhteydessä. Mitä tarkastuksessa tarkastetaan ja mitä tällä tiedolla tehdään? Tarkastuksella halutaan selvittää myytävän kohteen kunto ja jakaa tilaajille puolueetonta tietoa kohteesta. Tarkastuksen suorittaa kuntotarkastaja, joka on rakennustekninen asiantuntija. Pätevyysvaatimuksia tarkastajalle ei kuitenkaan ole. Tarkastuksessa kohde tarkastetaan
- ulkopuolelta
- sisäpuolelta
- päältä
- alapuolelta (mikäli mahdollista)
- käytettävissä oleva lvis-tekniikka
- tarvittaessa rakenteiden sisältä rakenneavauksella.
Kuntotarkastuksessa esiintyvät työturvallisuushaasteet
Tarkastettavat kohteet ovat aina erilaisia, joten tehdyssä ohjeistuksessa (Jokinen, 2025) oli huomioitava mahdollisimman laajasti erilaisia työturvallisuuteen liittyviä vaaratekijöitä. Vaaratekijät tunnistettua tulee suunnitella suojautumiskeinot työtapaturmien välttämiseksi. Kuntotarkastajalla on mukanaan mittareiden lisäksi työkalupakki ja suojavarusteet. Yksittäisessä asuntokaupan kuntotarkastuksessa tarkastaja voi altistua mekaaniselle rasitukselle, kuten viilloille ja ruhjeille, tai jopa eläinten aiheuttamille taudeille, kuten esimerkiksi borrelioosille tai myyräkuumeelle. Tarkastuksessa mahdollinen rakenneavaus tai yläpohjan tarkastaminen voi puolestaan altistaa tarkastajan hengitystiesairauksille. Vanhoissa rakennuksissa on käytetty rakennusmateriaaleja, jotka ovat vaarallisia ihmiselle. Tällaisia materiaaleja ovat muun muassa
- asbesti
- kreosootti (pah-yhdisteet)
- mineraalivilla-, kvartsi- ja puupöly.
Opinnäytetyössä (Jokinen, 2025) esitettyjen työturvallisuusriskien välttämiseksi on lueteltu erilaisia suojautumiskeinoja. Suojaavan varustuksen lisäksi ohjeistuksessa on mainittu mm. suojanaamari suodattimilla ja erilaisia rokotuksia, joilla voidaan välttää vakavia sairauksia.
Varustelista ja oheistus
Tarvittavista varusteista ja suositelluista rokotuksista luotiin ohjeistukseen liittyvät taulukot. Ensimmäiseen taulukkoon tehtiin ohjeistus varusteiden käyttämisestä kuntotarkastuksessa ja toiseen ohjeistus siitä, mitä varustetta tulee käyttää mitäkin osa-aluetta tarkastaessa. Taulukoissa oli lueteltu henkilönsuojaimet, suojavaatteet sekä varusteet, jotka tarkastajalle tulee olla mukana, toimintakunnossa ja käytössä tarkastuksia tehtäessä.
Alustavaa taulukkoa täydennettiin vielä erikseen järjestetyn ryhmähaastattelun keskusteluissa ilmenneissä tarpeissa. Opinnäytetyön (Jokinen, 2025) kehittämishankkeena syntyi kuntotarkastajalle muistilista turvallisuusvarusteista ja varustautumisohje.
Tuotetuista taulukoista ei ehkä ole suoranaista apua kokeneelle kuntotarkastajalle. Taulukot auttavat uutta alalla tulevaa henkilöä valmistautumaan ja oppimaan kuntotarkastajan ammattiin liittyvää työturvallisuutta. Varusteiden lisäksi tarkastajalla on hyvä olla työkokemusta, eli toisin sanoen ammattitaitoa suojellakseen itseään erilaisilta vaaratekijöiltä.
Ammattitaitoisella kuntotarkastajalla on hyvä olla työkokemusta rakennusalan työelämästä – ja ennenkaikkea ymmärrys työturvallisuuden merkityksestä olemassa olevien rakennusten riskeistä ja vaaratekijöistä.
Lähde
Jokinen, J. 2025 Kuntotarkastajan työturvallisuus – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
https://www.theseus.fi/handle/10024/887695
Kuva: Shutterstock