• keskonen
• röntgenkuvaus
• tehohoito

Keskonen on ilmaisu vastasyntyneestä lapsesta, kun syntymä tapahtuu viikkojen 22–27 välillä tai sikiö painaa alle 2500 grammaa. Jos sikiö syntyy alle 22 viikkoisena, puhutaan keskenmenosta ja selviytymismahdollisuudet ovat tuolloin pienet. Täysiaikaisen raskauden aikana sikiö kehittyy täysikasvuiseksi ja on kykenevä kotiutumaan synnytyksen jälkeen muutamien päivän päästä, mutta keskosena syntyneet vauvat viettävät sairaalassa monia viikkoa. He pääsevät kotiin, kun heidän kuntonsa vastaa täysikasvuisena syntyneen vauvan kuntoa ja ollaan 40 raskausviikon tuntumilla. (Terveyskylä 2023a; Tiitinen 2024.) 

Lääketieteen kehittymisen takia jo 23- viikkoisilla keskosilla on mahdollisuus selvitä hyvän tehohoidon ansiosta ja kehittyä terveeksi lapseksi. Tehohoito auttaa keskosta ruuan saamisessa, elintoimintojen takaamisessa sekä hengittämisessä. Lämpökaappi varmistaa, että keskonen pysyy lämpimänä hoitojakson aikana ja lämpö voikin estää keskosta sairastumasta. Keskosena syntyessä keskosen elimistö on vielä epäkypsä, mikä aiheuttaa suuremman riskin sairastuvuudelle. Keskosten rasvakerros on pienempi mitä täysiaikaisena syntyneellä, vartalo ei ole kehittynyt täysin ja usein pää näyttää tämän takia suurelta vartalon rinnalla. (Korhonen 1996, 24, 103, 169, 172–176; Heinonen & Fellman 1997; Korhonen 1999, 16; Terveyskylä 2023b; Keskosperheiden yhdistys n.d.)

Keskosen yleisimmät sairaudet, kuten sepsis, RDS eli hengitysvaikeusoireyhtymä ja BPD eli keskosen krooninen keuhkosairaus pystytään todentamaan rintakehän röntgenkuvauksella. Keuhkokuvalla pystytään myös seuraamaan taudin kulkua ja toimenpiteiden onnistumisia. (STUK 2008, 4.) Vuonna 2021 Suomessa tehtiin 5 300 rintakehän röntgenkuvausta 0–1-vuotiaille osastokuvauksina sekä röntgenyksikön sisällä suoritettuina kuvauksina. (Järvenpää 2012; Ruonala 2022, 15, 30–31.) Viime vuosien aikana ultraääni on noussut varteenotettavaksi tutkimusmenetelmäksi keskosen hoidossa. Keskonen on herkkä säteilylle ohuen ihokerroksensa takia ja ultraääni on säteilyvapaa tutkimusmenetelmä, joten on tutkittu ultraäänen mahdollisuutta keskosen keuhkojen kuvantamismenetelmänä esimerkiksi RDS:n diagnosoinnissa. (Kartikeswar ym. 2024.)

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kuvaileva kirjallisuuskatsaus keskosen keuhkokuvantamisesta vastasyntyneiden teho-osastolla. Opinnäytetyössä tarkastelun kohteena oli keskonen, rintakehän röntgenkuvaus, säteilyn optimointi kuvaustilanteissa sekä ultraäänen mahdollisuus keskosen kuvantamismenetelmänä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajantasainen suomenkielinen kirjallisuuskatsaus, johon koottiin viimeisen 10 vuoden ajalta tietoa tutkimuksista, jotka koskivat keskosen keuhkokuvantamista vastasyntyneiden teho-osastolla. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin Pubmed- ja Cinahl- tietokannoista. Tuloksena löytyi 429 tutkimusartikkelia, joista sisäänotto- ja poissulkukriteereiden perusteella rajattiin käsiteltäväksi 16 tutkimusartikkelia.

Katsaukseen valikoituneita tutkimuksia oli kohtalaisen vähän ja tutkimusartikkeleissa keskityttiin kuvausparametreihin ja kuvanlaatuun (Tugwell­Allsup & England 2020; Schäfer ym. 2020; Zhang & Zhang 2020; Marais ym. 2023), kenttäkokoon (Kammer ym. 2022) sekä säteilyannoksen optimointiin (Tugwell-Allsup & England 2020; Schäfer ym. 2020; Zhang & Zhang 2020; Kammer ym. 2022; Marais ym. 2023.). Keskosen rintakehän röntgenkuvauksen kuvausparametreinä käytettiin 44kV-65kV ja mAs vaihteli 0,5–3.36 välillä (Tugwell-Allsup & England 2020; Schäfer ym. 2020; Kammer ym. 2022). Kenttäkoko vaihteli 35 cm2:stä 475 cm2:iin (Kammer ym. 2022). Keskosen säteilyannokseen pystytään vaikuttamaan kuvauksessa käytettävän lisäsuodatuksen avulla. Tutkimustuloksista käy ilmi, että kuparisuodatusta nostamalla nollasta 0,1 mm:iin, keskosen säteilyannos väheni 60 %. Suodatuksella voidaan vähentää keskosen säteilyannosta merkittävästi, mutta suodatuksen lisääminen vaikuttaa samalla myös röntgenkuvanlaatuun heikentävästi. (Tugwell-Allsup & England 2020; Kammer ym. 2022.) 

Keskosen onnistunut keuhkokuvaus koostuu useasta eri tekijästä. Kuvausparametrien optimointi ja keskosen liikkeen kontrollointi vaativat erityistä huomiota optimoidussa
tutkimuksessa (Tugwell­Allsup & England 2020; Schäfer ym. 2020; Zhang & Zhang 2020; Gunn ym. 2020; Tugwell-­Allsup ym. 2021; Kammer ym. 2022; Marais ym. 2023). Ultraäänen käyttö keskosen keuhkosairauksien diagnosoinnissa on osoittanut lupaavia tuloksia varsinkin RDS diagnosoinnissa (Ismail ym. 2023; Pasic ym. 2023; Jiang & Wei 2022).

Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612435

Lähteet:

Gunn, C.; O´Brien, K.; Fosså, K.; Tonkopi, E. Lanca, L.; Martins, C.T.; Muller, H.; Friedrich-Nell, H.; Abdolell, M. & Johansen, S. 2020. A multi – institutional comparison of imaging dose and techinique protocols for neonatal chest radiography. SienceDirect. Viitattu 12.2.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32052771/ 

Heinonen, K & Fellman, V. 1997. Pienen keskosen tulevaisuus. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Viitattu 19.11.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo70150 

Ismail, R.; El Raggal, N.M.; Hegazy, L.A.; Sakr, H.M.; Eldafrawy, O.A. & Farid, Y.A. 2023. Lung ultrasound role in diagnosis of neonatal respiratory disorders: A prospective cross-sectional study. National Library of Medicine. Viitattu 26.2.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9857438/#sec3-children-10-00173 

Jiang, P. & Wei, J. 2022. The application of pulmonary ultrasound in neonatal ventilator – associated pneumonia. National Library of Medicine. Viitattu 13.2.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35844761/ 

Järvenpää, R. 2012. Keuhkokuva tänään. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Viitattu 19.11.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo10626

Kammer, B.; O Schneider, K.; Dell´Agnolo, E: & Seidenbusch, M.C. 2022. Organ doses in preterm and full-term neonates and infants – a retrospective study on 1,064 chest radiographs. National Library of medicine. Viitattu 12.2.2025. https://research.ebsco.com/c/5komzs/viewer/pdf/owkredy7jb?route=details  

Kartikeswar, G.A.P.; Parikh, T.; Pandya, D. & Pandit, A. 2022. Lung ultrasound (LUS) in pre-term neonates with respiratory distress: A prospective observational study. National Library of Medicine. Viitattu 13.2.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36629201/ 

Keskosperheiden yhdistys Kevyt. n.d. Minkä näköinen keskonen on?. MLL Meilahden yhdistys. Viitattu 7.11.2024.                                https://kevyt.net/tietoa-keskosuudesta-usein-kysytyt-kysymykset/

Korhonen A. 1999. Elämän ensitaidot. Erityisvauvan kehityksen tukeminen. Hygieia. Kustantaja Kirjayhtymä, Helsinki.  

Korhonen A. 1996. Keskosen hoitotyö. Hygieia. Kustantaja Kirjayhtymä, Helsinki. 

Marais, J.; Venkatakrishna, S.S.B.; Calle-Toro, J.S.; Goussard, P.; Eber, E. & Andronikou, S. 2023. Patient rotation chest X-rays and the consequences of misinterpretation in paediatric radiology. ScienceDirect. Viitattu 12.2.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37244797/ 

Pasic, I.S.; Soler, L.R.; Vazquez Mendez, E. & Castillo Salinas, F. 2022. Comparison between lung ultrasonography and chest X-ray in the evaluation of neonatal respiratory distress syndrome. National Library of Medicine. Viitattu 13.2.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36301438/  

Ruonala, V. 2022. Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna 2021. Terveydenhuollon valvontaraportti. STUK, Säteilyturvallisuuskeskus. Verkkodokumentti. Viitattu 20.11.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145428/STUK-B-295-Radiologisten-tutkimusten-m%c3%a4%c3%a4r%c3%a4t-vuonna-2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Schäfer, S.B.; Papst, S.; Fiebich, M.; Rudoph, C.; De Laffolie, J. & Krombach, G.A. 2020. Modification of chest radiography exposure parameters using a neonatal chest phantom. Pediatric radiology 50: 28-37. Viitattu 12.2.2025. https://research-ebsco-com.ezproxy.turkuamk.fi/c/5komzs/viewer/pdf/4xzatmyfn5?route=details 

STUK, Säteilyturvallisuuskeskus. 2008. Lasten röntgentutkimuskriteerit. Ohjekirja. Verkkodokumentti. Viitattu 20.11.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125243/STUK-tiedottaa-1-2008.pdf?sequence=1 

Terveyskylä. 2023. a. Keskosuuden määritelmä. Viitattu 7.11.2024. https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/keskoslapsen-kanssa-kotona/keskosuuden-maaritelma 

Terveyskylä. 2023. b. Keskonen sairaalahoidossa. Viitattu 11.11.2024. https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/sairaalahoitoa-tarvitseva-vastasyntynyt/keskonen-sairaalahoidossa 

Tiitinen, A. 2024. Alkuraskaus, raskauden kesto ja laskettu aika. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 7.11.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01379 

Tugwell-Allsup, J. & England, A. 2020. Imaging neonates within an incupator- a survey to determine existing working practise. Volume 26 issue 1. ScienceDirect. Viitattu 12.2.2025. https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S1078817419300975  

Tugwell-Allsup, J.R.; Morris, R.W.; Thomas, K.; Hibbs, R. & England, A. 2021. Neonatal digital chest radiography- should we be using additional copper filtration?. National Library of Medicine. Viitattu 12.2.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8822573/  

Zhang, X. & Zhang, Y. 2020. Quality control of bedside DR in neonatal chest radiography using a chest stabilization devive and its clinical application. National Library of Medicine. Viitattu 12.2.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32664875/