• ensihoito
• kätilötyö
• synnytys
• yhteistyö

Suomessa 21 synnytyssairaalaa on lopettanut toimintansa vuosina 1996–2021 ja samanaikaisesti sairaalan ulkopuolisten synnytysten määrä on ollut kasvussa. Kesällä 2023 Varsinais-Suomessa otettiin käyttöön Kätilö kentällä -toimintamalli, jossa kätilö lähtee ensihoidon mukaan sairaalan ulkopuolisille synnytystehtäville. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ensihoidon ja kätilöiden välisen yhteistyön toimivuutta haastattelemalla ensihoidon kenttäjohtajia ja kätilöitä.

Koska kätilö kentällä -toimintamalli on ollut käytössä vasta hetken, ei ensihoidon ja kätilötyön yhteistyötä ole aikaisemmin tutkittu Varsinais-Suomen alueella. Se vähäinen tieto, mitä aiheesta oli valtakunnallisesti saatavilla, perustui ensisijaisesti molempien ammattiryhmäkohtaisiin osaamiskuvauksiin. Opinnäytetyön tutkimustuloksista nähdään, että osaamisella on iso rooli yhteistyön onnistumisessa.

Aikaisemman tutkimustiedon perusteella ensihoitajat ovat kokeneet synnytystehtävillä osaamisensa puutteelliseksi esimerkiksi päätöksenteossa ja synnytyksen hoidossa, etenkin synnytyksen erityistilanteissa (Uunila 2017, 37–39; Hänninen ym. 2022, 189–190). Kätilöt ovat taas kokeneet pystyvänsä hoitamaan sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä laadukkaasti, turvallisesti ja synnyttäjälähtöisesti (Hänninen ym. 192–193).

Opinnäytetyön toteutus

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen teemahaastattelua. Koska opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ensihoidon ja kätilötyön yhteistyötä, haluttiin opinnäytetyössä tuoda esille molempien ammattiryhmien näkökulmat. Tämä toteutettiin haastattelemalla sekä ensihoidon kenttäjohtajia (N=5) että kätilöitä N=5). Ensihoitajien sijaan haluttiin haastatella ensihoidon kenttäjohtajia, koska he näkevät usein koko tehtävän kulun aina kätilön hälyttämisestä tehtävän jälkeiseen aikaan asti. Haastattelu nauhoitettiin ääninauhoille, jotka litteroitiin. Aineisto analysoitiin hyödyntäen aineistolähtöistä analyysiä.

Opinnäytetyön tulokset

Yhteistyötä edistävä osaaminen

Opinnäytetyön tutkimustuloksista käy ilmi, että sekä ensihoitajien että kätilöiden oman alan erityisosaamisen koettiin tukevan yhteistyön toimivuutta. Toisen ammattiryhmän erityisosaamisen koettiin tukevan omaa toimintaa ja lisäävän luottamusta ammattilaisten välille.

Yhteistyötä edistäväksi ensihoidon osaamiseksi koettiin:

• johtamistaidot
• akuuttihoitotyö
• sairaalan ulkopuolisessa ympäristössä toimiminen
• normaalin synnytyksen hallitseminen

Yhteistyötä edistäväksi kätilötyön osaamiseksi koettiin:

• toimintasuunnitelman laatiminen
• tiimityötaidot
• synnytyksen ja raskauden erityistilanteiden hallitseminen
• ensihoidon ohjaaminen synnytystehtävillä

Yhteistyötä vaikeuttavat osaamisen puutteet

Yhteistyötä heikentävät osaamisen puutteet olivat liitettävissä oman alan erityisosaamisen ulkopuolelle jäävin osaamisalueisiin. Molempien ammattiryhmien osaamisen syventämisen oman erityisosaamisen ulkopuolisiin osaamisalueisiin koettiin edistävän yhteistyön toimivuutta.

Ensihoidon osaamisen puutteiksi koettiin:

• synnytyksen ja raskauden erityistilanteiden heikko hallitseminen
• rutiinin puute synnytyksissä avustamisessa
• vähäinen kätilön ammattitaidon hyödyntäminen

Kätilöiden osaamisen puutteiksi koettiin:

• sairaalan ulkopuolisessa ympäristössä toimimisen vieraus
• ensihoidon taktiikan heikko ymmärtäminen
• kyky toimia synnytystilanteen ohjaajana antamalla tilaa ensihoitajalle toimia synnytyksen avustajana

Keinot yhteistyön kehittämiseksi

Yleisesti yhteistyön koettiin olleen onnistunutta. Ensihoidon ja kätilötyön yhteistyön onnistumiset liittyivät kätilön hälyttämisessä käytettävän valmiin toimintamallin toimivuuteen ja tilannetietoisuuden ylläpitämiseen. Lisäksi ensihoidon kenttäjohtajat korostivat kätilöiden ammatillisuuden merkitystä, koska he kokivat sen tuovan tiimin toimintaan varmuutta ja rauhallisuutta. Kätilöt kuvailivat yhteistyön olleen tasa-arvoista työparityöskentelyä.

Onnistumisten lisäksi kehittämiskohteita oli löydettävissä. Vaikka molemmat ammattiryhmät kokivat hälyttämisen valmiin toimintamallin toimivaksi, oltiin sitä halukkaita kehittämään entisestään. Yhteistyön kehittämiskohteiksi muodostui kätilön hälyttämisviiveen minimoiminen ja hälyttämiskäytännön selkeyttäminen. Lisäksi kätilöt toivat esille halukkuutensa laajentaa yhteistyötä esimerkiksi raskauden erityistilanteisiin ja gynekologisiin hätätilanteisiin. Yhteistyön kehittämiskohteissa korostui myös yhteistyön lisääminen tehtävän ulkopuolella. Molemmat ammattiryhmät ovat halukkaita lisäämään yhteisiä jälkipurkuja ja harjoituksia.

”Yhteinen jälkipurku loisi mahdollisuuden antaa ja saada palautetta omasta toiminnastaan…”

Molemmat ammattiryhmät kokivat puutteena sen, että tehtävien kulkua ei ole käsitelty tehtävän jälkeen. Yhteinen jälkipurku loisi mahdollisuuden antaa ja saada palautetta omasta toiminnastaan, mikä voisi edistää molempien ammattiryhmien osaamista ja yhteistyön toimivuutta. Yhteisen jälkipurun puuttumisen lisäksi ensihoidolla ja kätilöillä ei ole tällä hetkellä yhteisiä koulutuksia tai harjoituksia Varsinais-Suomen alueella. Molemmat ammattiryhmät toivovat lisää yhteisiä harjoituksia. Yhteinen harjoittelu ja kouluttautuminen auttaisivat luomaan yhteisiä toimintamalleja.

Opinnäytetyön jatkokehitysehdotuksena on yhteisten harjoitusten suunnittelu ja toteuttaminen. Se tukisi molempien ammattiryhmien osaamista, tuomalla ammattilaiset yhteen, jakamaan omaa erityisosaamistaan.

Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön: Aada Elo ja Suvi-Tuuli Salminen (2025) Kätilö mukana ensihoidon sairaalan ulkopuolisilla synnytystehtävillä – ensihoidon ja kätilötyön yhteistyön kartoitus

Artikkeli kuva: Microsoft Designer, tekoälyn luoma kuva

Lähteet:

Hänninen, J; Pylväs, P; Wallin, A; Eskola, J. 2022. Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset. Tarinoita ensihoitajien ja kätilöiden osaamisesta.

Ovaskainen, K. 2021. Unplanned out-of-hospital deliveries in Finland. A Nationwide register study. Academic dissertation. Faculty of Medicine and Health Technology. Tampere: Tampere University. Viitattu 7.10.2024. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/132010/978-952-03-1976-2.pdf?sequence=2&isAllowed=y

THL. 2021. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2020. Tilastoraportti 49/2021. Viitattu 6.10.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143543/Perinataalitilasto%20%E2%80%93%20synnytt%C3%A4j%C3%A4t%2c%20synnytykset%20ja%20vastasyntyneet%202020.pdf?sequence=9&isAllowed=y

THL. 2024. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2023. Tilastoraportti 50/2024. Suomen virallinen tilasto (SVT). Viitattu 20.2.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149954/Perinataalitilasto%20%e2%80%93%20synnytt%c3%a4j%c3%a4t%20synnytykset%20ja%20vastasyntyneet%202023.pdf?sequence=13&isAllowed=y

Uunila, A. 2017. Valmistuvien ensihoitajaopiskelijoiden synnytyksen hoidon osaaminen sairaalan ulkopuolisessa synnytyksessä. Pro Gradu- tutkielma. Terveystieteiden tiedekunta. Terveystieteiden opettajakoulutusohjelma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 7.10.2024. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/18957/urn_nbn_fi_uef-20180033.pdf?sequence=1&isAllowed=y