• äidinmaito
• imetys
• terveyden edistäminen
• terveyshyödyt

Parhaimmillaan vauvan ensimmäiset hetket ovat täynnä onnellisuutta, mutta ne sisältävät myös ratkaisevia valintoja – merkityksellisimpänä vauvan ravitsemus. Äidinmaito on vauvalle enemmän kuin pelkkä ravinnonlähde. Sen avulla muodostetaan suojaa monia sairauksia vastaan ja tarjotaan laajasti kehityksellisiä etuja. 

Suomen imetyssuositukset pohjautuvat Maailman terveysjärjestö WHO:n laatimiin suosituksiin. Yli 80 prosenttia suomalaisista odottavista äideistä toivoo imetyksen suositusten mukaista onnistumista. Tästä huolimatta imetysajat jäävät usein reilusti suosituksia lyhyemmiksi. Yleisimmin vauvaa imetetään 7-8 kuukauden ajan, vaikka suosituksena on vähintään 12 kuukautta. Täysimetyksen keston suositus on puolestaan kuusi kuukautta, mutta Suomessa sen keskimääräinen kesto jää vain kahteen kuukauteen. Äidinmaidon on todettu olevan vaikuttavin yksittäinen keino kansanterveyden edistämiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tästä syystä imetyksen yleisyyttä lisäämällä voidaan merkittävästi edistää terveyttä koko yhteiskunnan tasolla. 

Laajat elinikäiset vaikutukset 

Jo ensimmäiset äidinmaitotipat käynnistävät mittavien terveyshyötyjen ketjun. Äidinmaito sisältää proteiineja, jotka tukevat suoliston ja vastustuskyvyn kehittymistä. Se suojaa vauvaa välittömästi esimerkiksi keuhkokuumeelta, ripulitaudeilta, korvatulehduksilta sekä virtsa- ja hengitystieinfektioilta. 

Äidinmaidon koostumus mukautuu vauvan yksilöllisiin tarpeisiin eri elämäntilanteissa. Tämä ominaisuus on erityisen hyödyllinen silloin, kun muu perhe sairastaa. Tällöin äidinmaidossa vastustuskykyä tehostavien ravintoaineiden määrä kasvaa, ja vauva saa ravinnostaan suojaavia vasta-aineita. Äidinmaito lyhentää ja lieventää vauvojen sairastuvuutta, mikä vähentää sairaalahoitojen tarvetta.   

Imetyksellä saavutetaan myös elinikäisiä hyötyjä. Äidinmaito suojaa lasta monilta sairauksilta. Sen on tutkittu ehkäisevän astman, atopian ja aineenvaihduntasairauksien syntymistä. Lisäksi se vähentää ylipainon, tyypin 1 ja 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin sekä korkean verenpaineen riskiä. Äidinmaidolla ravittujen lasten on havaittu sairastuvan harvemmin lapsuusiän leukemiaan ja menehtyvän muita harvemmin kätkytkuolemaan. Fyysisten terveyshyötyjen lisäksi imetys luo ihanteellisen lähtökohdan turvallisen kiintymyssuhteen muodostumiselle, joka luo vahvan pohjan lapsen elämänmittaiselle mielenterveydelle. 

Erityisesti pitkäkestoisella, vähintään vuoden pituisella imetyksellä voidaan edistää myös lapsen kognitiivista kehitystä – eli kykyä käsitellä tietoa, oppia, muistaa, tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmia. Kognitiiviset taidot muodostavat perustan koko oppimiselle. Ne vaikuttavat siihen, miten hahmotamme maailmaa ja kykenemme vuorovaikutukseen muiden kanssa.  

Äidinmaidon ja lapsen älykkyyden välinen yhteys on kiinnostanut tutkijoita jo pitkään. Viimeaikaisessa Kalifornian yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa on havaittu, että äidinmaidossa esiintyvä myo-inositoli-niminen sokerityyppi edistää aivosynapsien eli hermosolujen välisten liitospintojen syntymistä. Tutkimuksen tulokset vaikuttavat lupaavilta, mutta lisätutkimuksia toimintamekanismien ymmärtämiseksi tarvitaan.  

Taloudellinen, ekologinen ja kriisinkestävä ratkaisu 

Äidinmaidolla ei edistetä ainoastaan yksilön terveyttä – sen vaikutukset ulottuvat laajalle myös yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltuna. UNICEF on arvioinut, että imetyksen tehostaminen tuottaa taloudellista hyötyä jo viiden vuoden kuluessa. Tämä tekee imetyksen edistämisestä ja turvaamisesta keskeisen osan myös silloin, kun yhteiskunnassa tavoitellaan taloudellista kestävyyttä ja kannattavuutta.  

Äidinmaito on lisäksi monella tavalla ekologisesti kestävä tapa ruokkia vauvaa. Se on luonnonmukaista, uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä ravintoa, joka ei tuota saasteita, jätteitä tai pakkausmateriaaleja. Se ei myöskään kuluta vettä samalla tavalla kuin teollisen valmistuksen vaativat äidinmaidonkorvikkeet, mikä tekee siitä luonnon monimuotoisuutta suojelevan ja ilmastoa säästävän tekijän.  

Aiemmin mainittujen hyötyjen lisäksi äidinmaito on myös kriisinkestävä ratkaisu. Se turvaa vauvan ravinnonsaannin myös yllättävissä poikkeusoloissa, jolloin muut ravinnonlähteet voivat olla vaikeasti saatavissa tai kokonaan pois saatavilta.  

Sijoitus tulevaisuuteen 

Äidinmaito on merkittävä sijoitus tulevaisuuteen. Se tukee vauvan terveyttä ja kehitystä, lisää kansanterveyttä, suojelee ympäristöä ja ilmastoa sekä tuo yhteiskunnalle taloudellista kannattavuutta. Imetystä tukemalla tuemme sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kestävää kehitystä, yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista hyvinvointia.  

Lähteet: 

Imetyksen tuki n.d. Ero ja imetys. Viitattu 21.5.2025. https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/ero-ja-imetys/.  

Imetyksen tuki 2023. Rintamaito on superfoodia. Viitattu 21.5.2025. https://imetys.fi/odottajan-opas/imetyksen-huimat-hyodyt/. 

Hakulinen, T.; Ikonen, R.; Mikkola, K.; Otronen, K.; Kuusipalo, H.; Gissler, M. & Koponen, P. 2025. Miksi imetyksen edistämistoimia pitäisi koordinoida? Arvioita kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman kaudesta 2018-2022. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. Viitattu 25.5.2025. file:///C:/Users/terhi_b81yqw2/Downloads/146790-Kirjoitus%20(sis%C3%A4lt%C3%A4en%20ydinasiat,tiivistelm%C3%A4t%20&%20asiasanat)-397077-1-10-20250514.pdf.  

Mikkola, K. & Hakulinen, T. 2018. Imetyksen hyödyt ovat huikeat. Viitattu 21.5.2025. https://blogi.thl.fi/imetyksen-hyodyt-ovat-huikeat/. 

Mikkola, K. 2017. Rintamaidon terveysvaikutukset imeväiselle. Teoksessa Hakulinen, T.; Otronen, K. & Kuronen, M. (toim.). Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Viitattu 21.5.2025. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135535/Ohjaus%20242017%20netti%2020.3.pdf.  

Ohtonen-Jones, S. 2019. Imetysmyönteisyys on osa lapsiystävällisyyttä. Viitattu 21.5.2025. https://stm.fi/-/imetysmyonteisyys-on-osa-lapsiystavallisyytta.  

Olanders, M. 2019. Amning i vardagen. 2. Painos. Stockholm: Karneval förlag. 

Pajari, E. & Salmela, J. 2023. Ensimmäisen imetyksen merkityksestä. Viitattu 21.5.2025. https://suomenkatiloliitto.fi/ensimmaisen-imetyksen-merkityksesta/.   

Paquette, A.; Carbone, B.; Vogel, S.; Israel, E.; Maria, S.; Patil, N.; Sah, S.; Chowdhury, D.; Kondratiuk, I.; Labhart, B.; Morrow, A.; Phillips, S.; Kuang, C.; Hondmann, D.; Pandey, N. & Biederer, T. 2023. The human milk component myo- inositol promotes neuronal connectivity. Viitattu 25.5.2025. https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.2221413120.  

ProNeuron 2024. Mitä ovat kognitiiviset taidot ja miksi ne ovat tärkeitä? Viitattu 21.5.2025. https://proneuron.fi/blogi/mita-ovat-kognitiiviset-taidot-ja-miksi-ne-ovat-tarkeita/.  

Stranius, L. 2020. Imetys ja kestävä kehitys. Viitattu 21.5.2025. https://imetys.fi/wp/wp-content/uploads/2020/10/Stranius_leo.pdf.   

Kuva: Pexels