Porissa sijaitsevan Mölkky Oy:n uuteen tuotantolaitoksen on panostettu rakentamalla uusia tuotantolinjoja, ja konekantaa on uudistettu isolla kädellä. Pelinvalmistuslinjan keskeisin investointi on uusi automatisoitu leimasinkone, jolla tuotantomääriä ja tuotteen laatua on parannettu merkittävästi.

Uusia koneita tuotantoa tehostamaan

Perinteistä suomalaista pihapeliä valmistava Mölkky Oy on muuttanut 2024 uusiin tuotantotiloihin, ja uudessa tehtaassa tuotantojärjestelyt on laitettu kokonaan uusiksi. Yksi keskeisimpiä uudistuksia on uusi, ainutlaatuinen ja automatisoitu keilojen leimauskone. Siinä missä vanhalla tuotantomenetelmällä keiloihin poltettiin numero merkintälaserilla robotisoidussa solussa, uudella koneella peliin tulevat 12 viistekeilaa leimataan yhdellä kerralla lämmitetyn painolaatan avulla. Uuden koneen teoreettinen tahtiaika on jopa kolminkertainen vanhaan metodiin verrattuna, ja leimausjälki on myös huomattavasti parempi.

Laite on osa linjastoa, jossa pelin puulaatikot valmistetaan erillisessä robotisoidussa solussa, laatikot tuodaan rataa pitkin leimasimelle, ja leimasimella leimatut keilat pakataan näihin laatikoihin. Tämän jälkeen peli siirretään pakkaukseen, ja pakkauksen jälkeen valmiit pelit asetellaan kuormalavalle toisen robotin avulla.

Leimasinkoneen yhteistyörobotti (cobot, sanoista collaborative robot) on ehkä tärkein osa kokonaisuutta ja mahdollistaa sen, että peliin kuuluvat 12 keilaa voidaan siirtää radalta leimaukseen, ja leimauksesta pelin laatikkoon alle 30 sekunnissa. Ihminen ei pystyisi kahdella kädellä samaan tehokkuuteen.

Kuvat vasemmalta ylhäältä myötäpäivään: syöttökaruselli, syöttökuljetin, leimauspiste, keilojen pudotuspiste

Uuden koneen käyttöönotto tuo aina haasteita

Uusi leimauskone on alusta asti talon sisällä suunniteltu kokonaisuus, joten oli selvää, että kone ei siirry paperilta suoraan tuotantokäyttöön sadan prosentin tehokkuudella ilman kasvukipuja, ja harjoittelua tuotannon järjestelyn suhteen. Varsinaisen leimauksen varhaiset lastentaudit ratkaistiin aika nopeasti pienillä mekaanisilla muutoksilla sekä sylinterien paineilmasyötön tehostamisella. Ylivoimaisesti tärkeintä hyvän leimausjäljen saavuttamiseksi on tasalaatuiset keila-aihiot, ja tähän piti puuttua alkutuotannon puolella. Uuden muotohöylän sisäänajossa oli omat haasteensa.
Isoimmat ongelmat liittyivät keilojen syöttöön. Mölkky-pelin viistekeila on haasteellisen muotoinen, ja näiden saaminen kulkemaan syöttölaitteiston kuljettimilla ilman jumittumisia vei eniten resursseja käyttöönotossa.

Radikaaleja muutoksia laitteeseen ei tehty, kone toimii pitkälti kuten alkuperäisissä suunnitelmissa. Kyse oli pienistä mekaanisista muutoksista erityisesti syöttölaitteistoon. Materiaalin poistamista tietyistä paikoista, sylintereiden ja antureiden paikoituksien pieniä muuttamisia, syöttökarusellin ja kuljettimien kulmien muuttamista ja niin edelleen. Ohjelmistoon tehtiin pieniä muutoksia, liittyen esimerkiksi kuljettimien peruutussykleihin sekä keilojen annosteluun kuljetinmatolle.

Käyttöohjeista tukea uusille koneenkäyttäjille

Koska kone on täysin uniikki ja talon sisällä rakennettu kokonaisuus, myös käyttöohjeet koneelle oli luotava tyhjästä. Osana opinnäytetyötä alettiin kasaamaan käyttöohjekirjaa, josta löytyy yksinkertaiset ohjeet koneen käynnistämiseen ja tuotantokäyttöön valmistamiseen, koneen sammuttamiseen, koneen päivittäiseen huoltoon sekä apua ongelmatilanteisiin. Käyttöohjeet ovat jatkuvan kehitystyön alla, ja ennen pitkää tavoitteena on täydellinen ohjekirja, josta löytyy myös varaosaluettelot sekä yksityiskohtaiset ohjeet koneen säätämiseen ja kunnossapitoon.

Käyttöohjeiden luomisessa korostui yksinkertaiset vastaukset ongelmiin, jota tuotannossa voi tulla vastaan. Kaikilla koneenkäyttäjillä ei ole teknistä ymmärrystä ja oma-aloitteisuutta ratkaista erilaisia ongelmia, joten mitä enemmän vastauksia on valmiina ohjekirjassa sen parempi tuotannon jatkuvuuden kannalta. Kahdelta pääasialliselta koneenkäyttäjältä kyseltiin näkemyksiä käyttöohjeisiin, ja heidän toiveitaan kuunneltiin.

Yhteenveto

Uuden koneen tuotantokäyttöön saattaminen oli mielenkiintoinen prosessi, jossa opinnäytetyön tekijä pääsi ratkomaan oma-aloitteisesti ongelmia, ja sovittamaan tuotantoa uudelle laitteelle. Haasteeksi muodostui tasapainottelu laitteen kehittämisen ja tuotantoaikataulun välillä. Kaikkia korjauksia ja kehitysideoita ei voita ottaa käyttöön välittömästi, sillä tuotannon katkeaminen ei ollut vaihtoehto kiireisen aikataulun vuoksi. Kun uusia koneita otetaan käyttöön, olisi hyvä varata ainakin jonkun verran aikaa ongelmien ratkomiseen, laitteen hienosäätöön, sekä henkilöstön kouluttamiseen.

Opinnäytetyö Theseuksessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018225