Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja- ja kätilökoulutukset toteuttivat yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa etäperhevalmennuksia ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Yhteistyö Perhekeskuksen ja Naistenklinikan kanssa on ollut aktiivista ja antoisaa. Tässä artikkelissa käsitellään terveydenhoitajaopiskelijoiden toteuttamaa etäperhevalmennusta, jonka teemana oli turvallinen raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen liikunta.

Liikunnalla on tutkittuja yhteyksiä lukuisten terveysongelmien ehkäisyyn, ja lisäksi sillä on monenlaisia edullisia vaikutuksia sekä odottajan että sikiön hyvinvointiin. Tästä huolimatta suuri osa raskaana olevista liikkuu liian vähän ja fyysinen aktiivisuus vähenee asteittain raskauden edetessä.

Raskaudenaikaiset kehon muutokset saavat aikaan uudenlaista kuormitusta ja altistavat kivuille ja vammoille. Raskaudenaikaiseen liikuntaan saattaa liittyä perusteettomia pelkoja, joita voivat osaltaan lisätä ristiriitaiset tai vanhentuneet ohjeet. Perinataalitilaston mukaan ylipainoisten ja lihavien synnyttäjien osuus on ollut kasvussa jo vuosien ajan, ja tällä on kielteisiä vaikutuksia paitsi yksilötasolla myös laajemmin perheiden ja kansanterveyden näkökulmasta.

Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat Kristo Kulmala ja Laura Virolainen lähtivät ratkomaan edellä kuvattuja haasteita opinnäytetyössään, jonka toimeksiantaja oli Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Osana opinnäytetyötä opiskelijat toteuttivat kertaluontoisen etäperhevalmennuksen aiheen tiimoilta. Raskaudenaikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan keskittynyt valmennus pidettiin Teams-yhteydellä 9.1.2025.

Toiminnallinen opinnäytetyö edellyttää alan tutkittuun tietoon pohjautuvaa tietoperustaa. Kulmala & Virolainen aloittivat opinnäytetyön ja etäperhevalmennuksen suunnittelun tutustumalla raskaudenaikaista ja synnytyksen jälkeistä liikuntaa sivuaviin suosituksiin, kuten Hotus-hoitosuosituksiin, Käypä hoito -suosituksiin, sekä UKK-instituutin laatimiin liikkumisen suosituksiin. Tämän jälkeen tiedonhaku eteni edellä mainittujen suositusten pohjana olevien, pääasiassa kansainvälisten tieteellisten julkaisujen läpikäymiseen. Monipuolinen, huolella koostettu tietoperusta auttoi etäperhevalmennuksen rakenteen suunnittelussa ja sisällön rajaamisessa.

Osallisuutta tuettiin interaktiivisella sovelluksella, sähköisillä esitteillä ja tarjoamalla mahdollisuutta esittää kysymyksiä  

Etäperhevalmennus aloitettiin käsittelemällä raskaudenaikaisia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia, ja tämän jälkeen käytiin läpi liikunnan hyötyjä odottajalle sekä sikiölle ja syntyneelle lapselle.  Seuraavaksi edettiin raskaudenaikaisten ja synnytysten jälkeisten liikuntasuositusten käsittelyyn sekä tarjottiin tietoa liikunnan rasitustason seuraamisesta. Oma osuutensa etäperhevalmennuksessa oli myös lantionpohjalle. Valmennuksen loppupuolella annettiin asiantuntijalähteisiin pohjautuvia neuvoja siitä, miten omia mieltymyksiä ja valmiuksia kannattaa ottaa huomioon liikkumisen suunnittelussa. Etäperhevalmennuksen aikana osallisuutta tuettiin muun muassa hyödyntämällä interaktiivista, tutkitusti opetustyytyväisyyttä kasvattavaa Mentimeter-sovellusta sekä tarjoamalla mahdollisuus esittää kysymyksiä eri kanavien kautta. Osallistujille tarjottiin myös esitteitä lähiseudun liikuntatarjonnasta.

Mahdollisuus anonyymiin osallistumiseen lisää tutkitusti osallistumishalukkuutta

Opinnäytetyön ja etäperhevalmennuksen suunnittelun joka vaiheessa otettiin huomioon viimeisimmän tutkimustiedon lisäksi osallistujalähtöisyys. Esimerkiksi mahdollisuus anonyymiin osallistumiseen lisää tutkitusti osallistumishalukkuutta, joten valmennukseen oli mahdollista liittyä mukaan nimettömänä. Tieteellinen tieto tarjottiin osallistujille kansantajuisessa muodossa, ja etäperhevalmennuksen tueksi rakennetusta diaesityksestä pyrittiin luomaan visuaalisesti miellyttävä ja helposti seurattava.

Etäperhevalmennus on hyvä lisä perhekeskusten tarjoamiin palveluihin

Parhaimmillaan perhevalmennusten toteuttaminen etäyhteydellä vähentää alueellista epätasa-arvoa, sillä esimerkiksi tässä tapauksessa se toi liikuntatietoutta perheiden saataville olinpaikasta ja etäisyyksistä riippumatta. Etämuotoinen valmennus soveltuu Suomen olosuhteisiin mainiosti myös tilastojen valossa, sillä vuoden 2024 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston mukaan internet-yhteys oli käytössä 93 prosentissa suomalaisista kotitalouksista. Suomalaiset hakevat terveyteen liittyvää tietoa internetistä hyvin aktiivisesti.

Täysin ongelmaton etäyhteys ei perhevalmennusten kannalta kuitenkaan ole. Verkostoituminen ja vertaistuki ovat perhevalmennusten keskeisiä tavoitteita, ja etäyhteys saattaa heikentää niitä. Etämuotoinen perhevalmennus on joka tapauksessa hyvä lisä perhekeskusten tarjoamiin palveluihin. Terveydenhoitajaopiskelijat toivovat onnistuneensa lisäämään odottajien tietoisuutta turvallisesta raskaudenaikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä liikunnasta sekä sen hyödyistä. Tämän toivotaan edistävän liikuntamotivaatiota ja vaikuttavan laajemmin perheiden hyvinvointiin. Koko opinnäytetyön taustalla vaikuttikin terveydenhoitajan työlle keskeinen terveysongelmien ennaltaehkäisyn periaate.

Voit lukea aiheesta lisää Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden Kristo Kulmalan ja Laura Virolaisen opinnäytetyöstä Turvallista liikuntaa läpi raskauden – Etäperhevalmennus Varsinais-Suomen hyvinvointialueen odottajille.

Lähteet:

ACOG 2024. Exercise During Pregnancy – Frequently Asked Questions. Viitattu 1.6.2025.
https://www.acog.org/womens-health/faqs/exercise-during-pregnancy

Dellapiana, G. 2024. Sweating it out: Exercise in pregnancy. Contemporary OB/GYN. Vol. 69, No 2, 8–11. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 1.6.2025.
https://www.contemporaryobgyn.net/view/sweating-it-out-exercise-in-pregnancy

Engberg, E. 2018. Physical activity, pregnancy and mental well-being: Focusing on women at risk for gestational diabetes. Faculty of medicine. Department of sports and exercise medicine. Helsinki: University of Helsinki. Viitattu 1.6.2025.
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/8fab59a2-3a8e-4325-942d-4020de63aa03/content

Harrison, A.; Taylor, N.; Shields, N. & Frawley, H. 2017. Attitudes, barriers and enablers to physical activity in pregnant women: A systematic review. Journal of Physiotherapy. Vol. 64, No 1, 24–32. Viitattu 1.6.2025.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1836955317301431

Heaslip, G.; Donovan, P. & Cullen, J. 2013. Student response systems and learner engagement in large classes. Active Learning in Higher Education. Vol. 15, No 1, 11–24. Viitattu 1.6.2025.
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1469787413514648

Kinnunen, T. & Luoto, R. 2021. Painonnousu raskauden aikana. NEUKO-tietokanta: Äitiys- ja lastenneuvola. Vaatii kirjautumisen. Viitattu 1.6.2025.
https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00009/

Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen, T. (toim.). 2013. Äitiysneuvolaopas – Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 1.6.2025.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf

Leite, C.; Nascimento, S.; Fernanda, H.; Monteiro, M.; Reis, M. & Corrêa, R. 2017. An overview of maternal and fetal short and long-term impact of physical activity during pregnancy. Archives of Gynecology and Obstetrics. Vol. 295, No 2. Viitattu 1.6.2025.
https://www.researchgate.net/publication/309307126_An_overview_of_maternal_and_fetal_short_and_long-term_impact_of_physical_activity_during_pregnancy

Mayhew, E.; Davies, M.; Millmore, A.; Thompson, L. & Pena Bizama, A. 2020. The impact of audience response platform Mentimeter on the student and staff learning experience. Research in Learning Technology. Vol. 28. Viitattu 1.6.2025.
https://journal.alt.ac.uk/index.php/rlt/article/view/2397

Paananen, U. K.; Pietiläinen, S.; Raussi-Lehto, E. & Äimälä, A-M. 2015. Kätilötyö – Raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika. 6. uudistettu painos. Helsinki: Edita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2023: Yli viidennes synnytyksistä päätyy keisarileikkaukseen. Viitattu 1.6.2025.
https://www.julkari.fi/handle/10024/149954

Tilastokeskus 2024a. Kotitalouden käytössä internetyhteys 2024. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Viitattu 1.6.2025.
https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/digitalisaatio/html/sutivi0000.htm

Tilastokeskus 2024b. Terveyteen liittyvien verkkopalveluiden käyttö kasvaa nopeasti. Viitattu 1.6.2025.
https://stat.fi/julkaisu/cm46zt2kj04sa07vy06eodiku

Tiitinen, A. 2023. Häpyliitoksen kivut (symfyysikivut), muut lantiokivut ja vatsalihasten erkauma raskauden aikana. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 1.6.2025.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00274

Tiitinen, A. 2024a. Raskauden aiheuttamat muutokset elimistössä. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 1.6.2025.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01382

Turun Ammattikorkeakoulu 2025. AMK-opinnäytetyö. Vaatii kirjautumisen. Viitattu 1.6.2025.
https://tuas365.sharepoint.com/sites/Opiskelu/SitePages/AMK-opinn%C3%A4ytety%C3%B6.aspx#opinn%C3%A4ytety%C3%B6muodot-ja-raportointi.

UKK-instituutti 2021a. Hyvää oloa odotusaikaan. Viikoittainen liikkumisen suositus raskaana oleville (normaali raskaus). Viitattu 1.6.2025.
https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-raskauden-aikana/

Vuori, I.; Taimela, S. & Kujala, U. 2013. Liikuntalääketiede. 3.-6. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.