Kestävämpää palmuöljyn tuotantoa
Mainehaittansa vuoksi palmuöljyn viljelyn tehostaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Miljoonia hehtaareja sademetsää on kaadettu öljypalmun viljelyn tieltä. Metsää, joka on monimuotoista, ja sitä on vaikea ennallistaa. Sen lisäksi maailman tavoitteena on tulla hiilineutraaliksi tulevina vuosikymmeninä. Tähän tarpeeseen kehitettiin harvesterin päätä nykyaikaistamaan korjuutyötä.
Palmuöljyä tuotettiin viime vuonna maailmanlaajuisesti noin 80 miljoonaa tonnia. Se on merkittävä raaka-aine, jotka käytetään paljon elintarvikkeissa ja kosmetiikassa, sekä pian myös biopolttoaineena. Palmuöljy kärsii mainehaitasta, vaikka öljypalmulla on kyky tuottaa ylivoimaisesti eniten kasviöljyä vuosittain peltoalaa kohden. Esimerkiksi rapsi, joka on öljypalmuun nähden toiseksi paras kasviöljyn tuottaja, tarvitsee viisi kertaa suuremman viljelypinta-alan tuottaakseen saman määrän kasviöljyä vuodessa verrattuna öljypalmuun. Kaadettua sademetsää on vaikea ennallistaa lyhyellä aikavälillä. Joten parasta on hyödyntää raivattu maa-alue täyteen potentiaaliinsa, joka onnistuu vain uusilla innovaatioilla kasviöljyn tuotannossa.
Väitteet metsäkadosta ja saastuttamisesta pitävät paikkansa, mutta samaan aikaan näissä maissa, joissa palmuöljyä tuotetaan, on otettu askelia kestävämpään tuotantoon.
Suurimmat palmuöljyn tuottajamaat, Malesia ja Indonesia, ovat osana RSPO:ta (Roundtable of Sustainable Palm Oil), joka tavoittelee hiilineutraalia palmuöljyn tuottamista. Myös YK:n UNFCCC:llä (United Nations Framework Convention on Climate Change) on lukuisia projekteja palmuöljyn kestävän tuotannon kehittämiseksi. Ongelma, jota ei toistaiseksi olla pystytty ratkaisemaan on hedelmän kerääminen tehokkaasti korkeasta palmusta. Tällä on vaikutusta siihen, kuinka paljon yksi palmu ehtii tuottamaan palmuöljyä elinikänsä aikana, ja palmun kykyyn toimia samalla hiilen sitojana. Öljypalmut joudutaan kaatamaan nuorina, jotta puu ei kasvaisi liian korkeaksi hedelmäterttujen keräämiseksi.
Paljon kehittämisen kohteita
Käytössä olevat hedelmäterttujen korjaamistavat ovat hyvin alkukantaisia. Työ on vaarallista, likaista ja vaativaa. Työntekijät joutuvat kulkemaan paljain jaloin tiheässä aluskasvillisuudessa. Työkaluna on keppi, jonka päässä on joko terävä taltta tai sirppi. Keppi voi olla jopa 7 metriä pitkä, ja sillä on tarkoitus leikata öljypalmun hedelmäterttu korkealta puusta, jolloin se putoaa maahan kerättäväksi. Hedelmätertun paino aikuisella öljypalmulla on noin 15 – 30 kiloa. Hedelmätertut kerätään puisiin kottikärryihin, joita pääasiassa työnnetään itse tai hyvällä tuurilla apuna on puhveli. Hedelmätertut puntaroidaan perinteisellä vaa’alla ja lastataan kuorma-autoon, josta ne viedään myllylle. Palmuöljy pitää erotella hedelmälihasta alle vuorokaudessa, muutoin siihen muodostuu liikaa rasvahappoja, eikä sitä voida käyttää.
Vain 2-3 % öljypalmun sadonkorjuusta on mekanisoitu. Moderneja ratkaisuja on yritetty kehittää monia kertoja, mutta tähän asti ne ovat epäonnistuneet. Toimiessaan uusi öljypalmuharvesteri yltää 14 metrin korkeuteen, mikä mahdollistaa öljypalmun täyden hyödyntämisen, ja samalla hiilijalanjälki pienenee. Suurimmat tuottajat ovat ilmoittaneet jopa 30 % hävikin jalostukseen kelpaavista hedelmistä, koska nykyinen sadonkorjuuprosessi ei huomioi riittävästi optimaalista hedelmäterttujen keruuta.
Lisäksi tuottajamaissa maataloussektori kärsii työvoimapulasta, vaikka tarve palmuöljylle on kasvanut maailmalaajuisesti. Sadonkorjuun mekanisointi on tällä hetkellä parhain tapa ratkaista tätä vaikeaa yhtälöä.
Uudet innovaatiot mekanisoinnissa lupaavat tuottavuuden nousua vähenevästä työvoimasta huolimatta. Hedelmien kerääminen korkealta on haasteellista, koska palmuviljelyksille sopivat koneet ovat liian kevyitä suurten keruupuomien tukemiseen. Myös öljypalmun juuret ovat lähellä pintaa ja herkkiä vioittumiselle. Tämä rajoittaa myös alustakoneen painoa merkittävästi.
Lähteet:
Theseus-julkaisu opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052615940