Pumpkin Tube -tapahtuman unipiste innosti nuoria pohtimaan unen merkitystä
Riittävä uni on tärkeä osa nuoren kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Nuori tarvitsee unta keskimäärin 8–10 tuntia yössä. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. luokkalaisista reilu kolmannes nukkuu arkisin alle kahdeksan tuntia ja joka viides kokee nukahtamisvaikeuksia päivittäin.
Yksi keskeisimmistä nuoruusiän tuomista muutoksista on vuorokausirytmin viivästyminen, joka voidaan yhdistää sukupuolihormonien erittymiseen. Vuorokausirytmin viivästymisen myötä univajetta voi kertyä nuorelle etenkin arkena, ja se ei korjaannu välttämättä edes viikonlopun aikana. Nuoren unen määrään ja laatuun voi vaikuttaa myös koulutyön aiheuttama stressi, sosiaalinen elämä, medialaitteiden käyttö, mielenterveyden haasteet sekä päihteet. Riittävä uni on ehdottoman tärkeää nuoren kokonaisvaltaiselle terveydelle, joten heitä tulee kannustaa riittävään yöuneen ja unenhuoltoon.
Tapahtuman toiminnallisuus lisäsi nuorten ymmärrystä unesta
Pumpkin Tube -tapahtuma järjestettiin 12.10.2024 Salon Salohallissa osana kaupungin vuosittaista kurpitsaviikkoa. Tapahtuma oli suunnattu noin 8–14-vuotiaille. Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat Lotta Jaskari ja Andrietta Virtanen suunnittelivat tapahtumaan uniaiheisen pisteen osana toiminnallista opinnäytetyötään. Sen tavoitteena oli jakaa nuorille luotettavaa tietoa unesta ikätasoon sopivalla tavalla. Unipisteeltä löytyi kaksi toiminnallista tehtävää sekä uniaiheista tietoa sisältävä vihko.
Pisteellä nuori sai pelata uniaiheista sanaselityspeliä yhdessä vanhemman, ystävän tai terveydenhoitajaopiskelijan kanssa. Suurin osa sanaselityspelin sanoista oli nuorille ennestään tuttuja, mutta esimerkiksi sanat syvä uni ja REM-uni aiheuttivat pohdintaa. Toisessa toiminnallisessa tehtävässä nuori sai kirjoittaa tai piirtää muistilapuille asioita, jotka joko tukevat tai heikentävät omaa unta. Unta tukevissa asioissa toistui useaan otteeseen musiikin kuunteleminen tai kirjan lukeminen ennen nukkumaan menoa. Unta heikentävissä tekijöissä puolestaan korostui medialaitteiden käyttö nukkumaanmenon yhteydessä.
Toiminnallisten tehtävien lisäksi unipisteeltä löytyi uniaiheinen vihko – myös sähköisessä muodossa – ja se sisälsi ikätasoista tietoa unen eri vaiheista, unen tehtävistä sekä unihygieniasta. Lisäksi vihosta löytyi kysymyksiä, joiden avulla nuori pystyi pohtimaan omia unitottumuksiaan.
Unipiste sai nuorilta lämpimän vastaanoton
Tapahtumapisteellä nuori sai antaa palautetta unipisteestä suullisesti tai kirjallisesti palautelomakkeen avulla (n=23). Palautelomakkeen avulla nuori sai arvioida unipisteen hyödyllisyyttä sekä oppimiskokemuksia. Tapahtumasta saadun kirjallisen palautteen perusteella oli ilo huomata, että suurin osa vastaajista koki pisteen hyödylliseksi ja oppi unipisteeltä uusia asioita. Suullinen palaute oli myös pääosin positiivista, ja nuoret kokivat unipisteen onnistuneeksi kokonaisuudeksi. Palautelomakkeen täyttäneiden kesken arvottiin vielä kaksi terveyspeliä, jotka saatiin lahjoituksena Lounas-Suomen Syöpäyhdistykseltä.
Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Jaskari, Lotta; Virtanen, Andrietta (2025): Kohti parempaa unta: toiminnallinen opinnäytetyö nuoren unenlaatuun vaikuttavista tekijöistä.
Lähteet:
Partinen, M. & Huutoniemi, A. 2020. Nuku hyvin. Jyväskylä: Docendo Oy.
Partonen, T. 2020. Riittävä uni. Käypä hoito. Suomalainen lääkäriseura
Duodecim Viitattu 25.11.2024. https://www.kaypahoito.fi/nix02713
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Kouluterveyskyselyn tulokset. Viitattu 25.11.2024. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-jahankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset
Tuomilehto, H. & Vornanen, J. 2019. Nukkumalle menestykseen. Tammi. Viitattu 15.1.2025.
Kuva: Freepik