Nuorten kiinnostus talousasioihin on kasvanut, mutta opetuksen käytännönläheisyys ja saavutettavuus eivät ole pysyneet mukana. Liedon seurakunnassa kehitettiin opetusmateriaaleja, jotka tukevat nuorten taloustaitojen oppimista rippikoulun ja isoskoulutuksen yhteydessä.

Nuorten taloudellinen osaaminen on noussut keskeiseksi teemaksi osana yhteiskunnallista keskustelua hyvinvoinnista, itsenäistymisestä ja arjen hallinnasta. Useat tutkimukset osoittavat, että nuorten taloustaidoissa on huomattavia eroja, jotka liittyvät perhetaustaan, koulumenestykseen ja opetuksen laatuun. (Talous ja nuoret TAT, 2022; Oikeusministeriö, 2024; Jyväskylän yliopisto, 2024) Samalla nuorten kiinnostus talousaiheisiin on kasvanut, mutta opetuksen käytännönläheisyys ja saavutettavuus eivät ole pysyneet täysin mukana. Liedon seurakunnassa nuorten kiinnostus rahankäytön ja oman talouden hallintaan on noussut esiin erityisesti rippikoululaisten toiveopetusten yhteydessä. Samalla seurakunnassa on havaittu puute valmiista, laadukkaista oppimateriaaleista, joiden avulla aihetta voitaisiin käsitellä nuorille mielekkäällä tavalla. Tämä loi tarpeen kehittää opetusmateriaaleja, jotka tukevat nuorten taloustaitojen oppimista rippikoulun ja isoskoulutuksen yhteydessä.

Tarve käytännönläheiselle talousopetukselle

Rippikoulu tavoittaa vuosittain satoja nuoria, ja se on yksi merkittävimmistä nuorisotyön muodoista Suomessa. Liedon seurakunnassa rippikoulun käy noin 300 nuorta vuodessa, ja kolmannen vuoden isoskoulutukseen osallistuu noin 30 nuorta. Vaikka talousaiheet ovat toistuvasti esillä nuorten toiveissa, niiden käsittely on jäänyt työntekijöiden tai leiriavustajien oman osaamisen varaan. Leiriavustajina toimivat nuoret aikuiset ovat harvoin koulutukseltaan tai kokemukseltaan varustettuja opettamaan talousasioita, mikä on johtanut epätasalaatuiseen opetukseen. Tästä syystä nähtiin tarpeelliseksi tuottaa valmiit materiaalit, jotka ovat selkeitä, pedagogisesti perusteltuja ja helposti käytettävissä.

Kaksi erillistä materiaalikokonaisuutta

Opinnäytetyössä laadittiin kaksi erillistä materiaalikokonaisuutta: tulostettavat materiaalit rippikoululaisille ja digitaalisesti esitettävä diaesitys kolmannen vuoden isoskoulutettaville, sekä näiden molempien käyttöön yhteinen Ohjaajan opas. Molemmat materiaalit keskittyivät teemoihin, jotka ovat nuorten arjessa olennaisia – kuten budjetointi, säästäminen, tulojen ja menojen hallinta, asumiskustannukset ja maksutavat. Lisäksi mukana oli pohdintaa arvoista. Näin talousosaaminen liitettiin osaksi rippikoulun hengellisiä ja kasvatuksellisia tavoitteita. (Kirkkohallitus, 2017)

Materiaalien suunnittelussa painotettiin saavutettavuutta, visuaalisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Erityisesti rippikoululaisten materiaalissa huomioitiin myös mahdolliset oppimisvaikeudet, jotta sisältö olisi ymmärrettävää ja motivoivaa mahdollisimman laajalle joukolle nuoria. Pedagogisena lähtökohtana toimi konstruktivistinen oppimiskäsitys: nuori rakentaa ymmärrystään aiempien kokemusten, yhteisen keskustelun ja omien havaintojensa pohjalta. (Tynjälä, 1999) Tämän vuoksi tehtävissä käytettiin esimerkkejä arjesta, ryhmäkeskusteluja ja oman kulutuskäyttäytymisen tarkastelua.

Positiivinen vastaanotto ja laajempi merkitys

Työn tuloksena Liedon seurakunta sai käyttöönsä ajantasaiset, helppokäyttöiset ja nuorten tarpeisiin kohdennetut materiaalit, joilla voidaan turvata talousopetuksen tasalaatuisuus ja sisällöllinen laatu eri opettajien vetämissä leireissä. Materiaalit otettiin vastaan positiivisesti, ja niiden hyödyntämistä suunnitellaan osaksi vakituista rippikoulu- ja isoskoulutuskäytäntöä. Myös leiriavustajat kokivat materiaalit tukeviksi – ne auttavat suunnittelussa ja varmuuden tunteessa, kun aihe ei ole omaa erityisosaamisaluetta.

Laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa opinnäytetyö tuo esiin sen, että talouskasvatusta voidaan toteuttaa myös koulun ulkopuolisissa ympäristöissä, kuten seurakuntatyössä. Rippikoulu voi tarjota turvallisen ja pienryhmäpainotteisen oppimisympäristön, jossa taloustaidot voidaan liittää osaksi nuoren elämänkysymyksiä ja arvoja. Lisäksi työ tarjoaa mallin muille seurakunnille ja nuorisotyön toimijoille, jotka haluavat kehittää omaa talouskasvatustaan ajankohtaisilla ja nuoria koskettavilla teemoilla.

Yhteenveto

Talousosaaminen on keskeinen osa nuoren itsenäistymistä ja arjen hallintaa. (Finanssiala ry, 2021; OP Ryhmä, 2024) On tärkeää, että aihetta käsitellään nuorille ymmärrettävällä ja käytännönläheisellä tavalla, eikä opetusta jätetä pelkästään koulujen varaan. Tämä opinnäytetyö tukee nuorten taloudellista itseluottamusta, päätöksentekokykyä ja vastuullisuutta, ja antaa seurakunnalle konkreettiset välineet vastata nuorten esittämiin tarpeisiin – nyt ja tulevaisuudessa.

Lähteet:

Finanssiala ry. 2021. Nuorten talousosaaminen – tutkimusraportti. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa: https://www.finanssiala.fi

Jyväskylän yliopisto. 2024. Tutkimus: Nuorten talousosaaminen hyvällä tolalla – koettu taloudellinen tilanne ohjaa kulutusasenteita. Viitattu 10.4.2025. https://www.jyu.fi/fi/uutinen/tutkimus-nuorten-talousosaaminen-hyvalla-tolalla-koettu-taloudellinen-tilanne-ohjaa-kulutusasenteita/

Kirkkohallitus. 2017. Suuri Ihme – Rippikoulusuunnitelma 2017. Helsinki: Kirkkohallitus.

Oikeusministeriö. 2024. Nuorten talousosaaminen 2024: Tutkimus nuorten taloustaidoista ja taloudellisesta hyvinvoinnista (Valtioneuvoston julkaisuja, oikeusministeriö 2024:29). Viitattu 5.4.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/166005/OM_2024_29_SO.pdf

OP Ryhmä. 2024. Nuorten talousosaaminen hyvällä tasolla. OP Media. Viitattu 6.5.2025. https://www.op-media.fi/puheenvuorot/nuorten-taloustaidot–avain-toiveikkaampaan-tulevaisuuteen/

Talous ja nuoret TAT. 2022. Nuorten taloustaidot ja talousosaaminen -tutkimus 2022. Viitattu 3.4.2025. https://www.tat.fi/julkaisut/nuorten-talousosaaminen-2022/

Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Tammi.