Yrityksien ympäristövastuu – opas GHG-protokollan käyttöönottoon
Suomalaisilla pk-yrityksillä on paine uudistaa omia prosessejaan ympäristöystävällisemmiksi uusien lainsäädäntöjen ja vaatimuksien vuoksi. Miten suomalaiset pk-yritykset voivat menestyä rajatuilla resursseillaan vaativilla kansainvälisillä markkinoilla? Löytyykö näistä mahdollinen valttikortti tulevaisuuden yrityksille? Ympäristövastuu ja liiketoiminta eivät kuitenkaan poissulje toisiaan – ja tämä voi olla hyödyksi.
Ilmastovaikutusten arviointi ja raportointi ovat korostuneet merkittävästi osana sijoittajien odotuksia sekä yritysvastuun käytäntöjä, minkä takia suomalaisten pk-yritysten on tärkeä kehittää omaa ympäristöpolitiikkaansa vastatakseen kasvaviin odotuksiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia selkeä ja helppokäyttöinen opas, jonka avulla yritykset voivat lähestyä ympäristöystävällisyyttä pienellä kynnyksellä. Oppaassa pyritään näyttämään ohjeiden ja esimerkkien avulla, että pienilläkin teoilla voi saada yrityksen prosesseja ympäristöystävällisemmäksi.
ISO 14001 -standardi ympäristöjohtamisen perustana
ISO 14001 -standardi on kansainvälisesti tunnustettu ympäristöstandardi, jonka perustana on jatkuva kehitys. Ympäristötyön kehitystä tehdään PDCA-mallin mukaan, joka on lyhenne sanoista Plan-Do-Check-Act. Mallissa suunnitellaan, toteutetaan, seurataan sekä parannetaan yrityksen prosesseja jatkuvan kehityksen sykleillä. Järjestelmällinen kehittäminen sekä ympäristövastuun parantaminen onnistuu yrityksiltä syklin toistuttua. Standardissa ei kuitenkaan määritellä mitään tavoitteita, vaan tavoitteena on antaa yrityksille ohjenuora, jonka avulla yritys voi kehittää omaa toimintaansa liiketoimintansa kautta.
GHG-protokollan periaatteet kestävän kehityksen tavoitteluun
GHG-protokollassa on kansainvälisesti tunnustetut laskentatavat kasvihuonekaasupäästöjen luokittelulle, mittaamiselle sekä raportoinnille. Luokittelu suoriin päästöihin (Scope 1), energianhankinnasta aiheutuviin epäsuoriin päästöihin (Scope 2) ja toimitusketjun kautta aiheutuviin epäsuoriin päästöihin (Scope 3) antaa yrityksille mahdollisuuden arvioida koko arvoketjunsa ilmastovaikutuksia. Standardisoinnin ansiosta yritykset voivat raportoida päästönsä avoimesti ja vertailukelpoisesti. Sijoittajille ei nykyään käy pelkästään päästöjen ilmoittaminen, vaan yritysten pitää osoittaa aktiivisesti hallitsevansa ilmastoriskinsä, noudattavansa omia päästövähennystavoitteita ja seuraavan niiden edistymistä.
Sijoittajille ei nykyään käy pelkästään päästöjen ilmoittaminen, vaan yritysten pitää osoittaa aktiivisesti hallitsevansa ilmastoriskinsä, noudattavansa omia päästövähennystavoitteita ja seuraavan niiden edistymistä
GHG-protokolla tukee konkreettista päästöraportointia ja ohjaa samalla jatkuvaa kehittämistä. Sen avulla saadut tiedot toimivat perustana tavoitteiden asettamiselle, toimenpiteiden suunnittelulle ja tulosten tarkistamiselle. Näin yrityksen liiketoimintamalliin voidaan luontevasti integroida kestävän kehityksen tavoitteet, mikä on yhä tärkeämpi edellytys kestävän rahoituksen saamiselle. Sijoittajille ei nykyään käy pelkästään päästöjen ilmoittaminen, vaan yritysten pitää osoittaa aktiivisesti hallitsevansa ilmastoriskinsä, noudattavansa omia päästövähennystavoitteita ja seuraavan niiden edistymistä.
Jatkoideat – mitä tämän jälkeen
Opas on yleiskatsaus, jossa ei ole huomioitu eri toimialojen erityispiirteitä. Yksi jatkokehitysideoista on uudet yksityiskohtaiset ohjeet eri toimialoille. Uusissa ohjeissa keskityttäisiin eri toimialojen ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Yritykset voisivat hyödyntää näitä ajatuksia ja ideoita tehokkaammin omassa toimintaympäristössään.
Toisena jatkokehitysideana on kannustus erilaisten innovaatioiden ja uusien liiketoimintaprosessien kehittämiseen pk-yrityksissä, jos resurssit antavat sille myöden. Innovointi on tärkeä osa pk-yrityksen kilpailukyvyn parantamista, koska sillä voidaan saada uusia sijoittajia sekä kilpailuetua.
Ympäristövastuun tavoittelu ei heikennä yrityksen liiketoiminnan kasvua. Ympäristöystävällisillä toimintatavoilla yritykset voivat alentaa omia toimintakustannuksia, joita ovat esimerkiksi jätteiden minimointi ja energiatehokkuuden parantaminen. Vastuullisilla toimenpiteillä yritykset voivat varautua lainsäädännön muutoksiin pitkän aikavälin jaksolla. Ympäristövastuu ei ole siis rasite – se valmistaa yrityksiä kannattavuuteen sekä kestävään kehitykseen.
Lähteet
Mikkonen, J. 2025. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022211