Kuvakaappaus kirjoittajan työstä "Maisema lasissa"

Itsensä johtaminen kuvataidealalla ja siihen liittyvät kompleksisuudet

09.07.2025

Taiteilijoiden työnkuvan pirstaleisuus ja epäsäännöllisyys vaatii taiteilijoilta kykyä itsensä johtamiseen ja työn organisointiin. Kompleksisuutta taiteelliseen työhön tuovat taloudellinen epävarmuus, ajankäytölliset haasteet sekä taiteellisen työn ja muun elämän yhteensovittaminen.

Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö (YAMK) Itsensä johtaminen kuvataidealalla – Kuvataiteilijan ammatin harjoittamiseen liittyvät kompleksisuudet ja haasteet tuo näkyväksi kuvataiteilijan työhön liittyviä moninaisia haasteita, kun taidetta tehdään toisena työnä. Tämän lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan taiteilijoiden jaksamista ja resilienssiä.

Taide toisena työnä – taiteelliseen työhön liittyvät kompleksisuudet

Usean työn ylläpitäminen vaatii taiteilijalta huomattavaa itsesäätelykykyä, aikataulutusta ja organisointikykyä. Tämän johdosta myös varsinaiseen taiteelliseen työhön käytetty aika jää vähemmälle kuin silloin, jos taidetta tekisi pääsääntöisesti. Taiteilijan ammatinkuvaan liittyy usein myös taloudellisten riskien ottaminen. Tämä tulee esiin erityisesti silloin, kun taidetta tehdään kansainvälisellä tasolla, jolloin myös näyttelyiden järjestämiseen liittyvät kustannukset nousevat. Näyttelyiden kulut ja siihen liittyvät oheiskustannukset taiteilijat maksavat edelleenkin pääsääntöisesti itse, elleivät ole saaneet siihen rahoitusta tai näyttelypalkkiota. Taideala myös koetaan taiteilijoiden keskuudessa yleisesti stressaavana juuri rahoituksen epäsäännöllisyyden vuoksi. Tämän takia moni taiteilija onkin päätynyt tekemään toista työtä taiteellisen työn rinnalla, jolloin tulot ovat säännöllisempiä kuin silloin, kun taidetta tekee pelkästään apurahojen saatavuuteen luottaen.

Itsensä johtaminen taiteellisessa työssä

Taiteilijan työnkuvaan kuuluu, että hän suunnittelee ja toteuttaa koko työprosessin alusta loppuun itse. Taiteellista prosessia harvemmin johdetaan ulkoapäin. Taiteilijan työssä on keskeistä itseohjautuvuus ja itsensä johtaminen sekä itsetuntemus. Nämä kumpuavat vahvasta sisäisestä motivaatiosta ja kehittymisen tarpeesta. Monet taiteilijat ovatkin korkealle kouluttautuneita ja seuraavat aktiivisesti alan julkaisuja ja tapahtumia sekä osallistuvat niihin. Itsensä johtamiseen taiteellisessa työssä liittyy vahvasti myös laajempien kokonaisuuksien ja aikataulujen hallintaa sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Myös oman mielen johtaminen ja päämäärätietoinen toiminta on osa subjektilähtöistä taiteilijan itsensä johtamista. Kuten taiteellisessa prosessissa, niin myös itsensä johtamisessa on olennaista luovuus ja ongelmanratkaisutaito. Itsensä johtaminen taiteellisessa työssä voikin parhaimmillaan tukea taiteilijan itseilmaisua sekä ammatillista kehitystä. Myös ymmärrys omista arvoista auttaa taiteilijaa sekä päätöksenteossa että ajankäytön ja työtehtävien priorisoinnissa.

Taiteellinen työ ja resilienssi

Sisäisellä motivaatiolla on keskeinen rooli taiteilijan ammattijuudessa ja identiteetissä. Taiteilija kokee työnsä merkitykselliseksi, kun hän voi aidosti toteuttaa itseään luovalla työllään ja kokee onnistumisen iloa. Myös yhteisöllisyydellä on merkitystä taiteilijan työssä jaksamisen ja resilienssin vahvistamisessa. Tämä näyttäisi heijastuvan myös taiteellisen työn sujuvuuteen ja nopeuttavan taiteellisten prosessien syntyä. Vaikka taiteilijan työ vaatiikin paljon yksinoloa, on taiteilija aina myös osa sosiaalista kontekstia, jolla on sekä ammatillista että henkistä hyvinvointia tukeva merkitys. Taiteellisessa työssä vaaditaan myös kykyä herkkyyteen, intuitiivisuuteen sekä itsensä ja ympäristön reflektointiin. Resilienssin kannalta olennaista on palautumiskyky. Taiteellisen työn ja muun elämän välillä olisikin hyvä olla tasapaino, jolloin voimavarat ja vaatimukset olisivat harmoniassa keskenään.

Tulosten valossa voi todeta, että kuvataiteilijan ammattikuva vaatii selkeää itsensä johtamista ja siihen liittyviä ominaisuuksia. Kuvataiteilijat tasapainoilevat usein monen ansaintamahdollisuuden välillä, mikä korostaa itsensä johtamisen taitojen merkitystä.

Usean työn välillä tasapainoileva kuvataiteilija saattaa parhaimmillaan luoda kahta uraa samanaikaisesti, mikä voi syödä kynttilää molemmista päistä. Tällöin on erityisen tärkeää löytää keinoja oman jaksamisen tukemiseen ja sitä kautta kestävyyden eli resilienssin vahvistamiseen. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että taiteilijat toivovat tukea myös yhteiskunnalliselta tasolta. Tällä tarkoitetaan ammattitaiteilijoiden työn ja työpanoksen merkityksellisyyden tunnistamista myös yhteiskunnallisten muutosten ja haasteiden keskellä. Tämä voisi paremmin näkyä vaihtoehtoisten todellisuuksien luomisena, sekä uusina luovina innovaatioina, mikä tällä hetkellä vielä on piilossa olevaa potentiaalia. Ensisijaisen tärkeää on kuitenkin mahdollistaa kiireetön taiteellinen työ, sillä se parantaa ammattitaiteilijoiden työssä jaksamista ja sitä kautta myös taiteellisen työn laatua. Taidesektorilla on suuri taloudellinen arvo yhteiskunnassamme ja tähän olisi jatkossa hyvä kiinnittää enemmän huomiota myös päätöksenteon yhteydessä.

Taide tarvitsee syntyäkseen vapautta ja aikaa, mikä on haasteellista nopeatempoisessa ajassamme. Ilman taideammattilaisten tekemää taidetta ympäristömme olisi vajavainen ja sieluton. Taide tuo näkyväksi sellaista, mitä emme ilman taideammattilaisten tekemää työtä näkisi ja kokisi. On tärkeää ymmärtää taiteellisen työn olemusta ja siihen liittyviä kompleksisuuksia, jotta taiteellisen työn mahdollisuuksia voidaan tukea ja kehittää kestävällä tavalla.

Lähteet:

Furtner, M.;Rauhtmann, J. & Sache, P. 2015. Unique self-leadership: A bifactor model approach. Leadership 11(1), 105-125.
Kinnunen, J. 2025. Itsensä johtaminen kuvataidealalla : kuvataiteilijan ammatinharjoittamiseen liittyvät kompleksisuudet ja haasteet – Theseus. Opinnäytetyö (YAMK). Turun ammattikorkeakoulu.
Ruusuvirta, M.; Kanerva, A.; Rensujeff, K. & Leppänen, A. 2024. Taiteen ja kulttuurin barometri 2023: Taiteilijan työn monet muodot. Cuporen verkkojulkaisuja 78. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Sydänmaanlakka, P. 2006. Älykäs itsensä johtaminen: näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. Helsinki: Talentum Media Oy.