• dokumentointi
• kalibrointi
• tietokantaohjelmat

Tuotannon laadunhallinnassa yksi keskeisistä vaatimuksista on mittavälineiden ehdoton luotettavuus. Tämä vaatimus edellyttää mittalaitteiden antamilta arvoilta mahdollisimman suurta oikeellisuutta, minkä toteutuminen vaatii mittalaitteiden säännöllistä kalibrointia. Kalibrointitulosten hallintaan kuitenkin liittyy erilaisia käytänteitä, joiden uudistaminen voi huomattavasti tehostaa kalibrointilaboratorion toimintaa.

Poikkeamat tuotteen sallituista toleranssirajoista voivat johtaa monen tasoisiin ongelmiin useissa eri vaiheissa: joko itse tuotannossa, kokokoonpanovaiheessa tai viimeistään loppukäyttäjän kohdalla. Virheellisillä mitta-arvoilla valmistetut tuotteet voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia kustannuksia ja pahimmillaan johtaa jopa kohtalokkaisiin henkilövahinkoihin.

Tämän välttämiseksi mittalaitteiden oikeellisuus on tarkistettava säännöllisin väliajoin tapahtuvan kalibroinnin avulla. Tavallisesti varsinaisessa tuotannossa käytettyjä mittalaitteita verrataan yrityksen omassa käytössä oleviin käyttönormaaleihin. Nämä vuorostaan tulee kalibroida ylemmällä hierarkia-asteella olevien referenssinormaalien avulla. Referenssikalibrointia ei yleensä suoriteta yrityksen sisällä, vaan se hankitaan palveluna erilliseltä kalibrointilaboratoriolta. Syynä tähän on kalibroinnissa vaadittavien mittanormaalien ja -laitteiden korkea hinta – vertailussa käytettävien mittanormaalien tulee lähtökohtaisesti olla kertaluokkaa tarkempia kuin kalibroitavat laitteet.

Jäljitettävyys on luotettavuuden välttämätön edellytys

Oleellinen vaatimus kalibrointitulosten oikeellisuuden varmistamisessa on laitekohtainen jäljitettävyys. Jokaisen mittalaitteen tulee olla verrattuna sitä ylemmällä tasolla olevaan mittanormaaliin – aina kansainväliseen mittanormaaliin asti – jotta sen luotettavuus voidaan osoittaa varmennetuksi. Mitä ylempänä hierarkia-asteikossa mittanormaali on, sitä tarkempi on sen luotettavuus. Mittanormaalien hierarkia voidaankin esittää seuraavasti:

• Kansainvälinen mittanormaali
• Kansallinen mittanormaali
• Referenssinormaali
• Käyttönormaali
• Mittalaite

Jäljitettävyysketjun tulee olla katkeamaton – mikäli jäljitettävyyttä ei voida yksiselitteisesti osoittaa, ei mittalaite tai mittanormaali ole käyttökelpoinen.

Standardit määrittelevät dokumentaation sisällön, mutta ei sen muotoa

Luonnollisesti kalibrointitulokset on myös tallennettava, jotta saadut arvot ja jäljitettävyys voidaan tarvittaessa todistaa. Standardeissa määritellään dokumenteissa vaadittavat tiedot, mutta varsinaista tallennusmuotoa ei ole yksityiskohtaisesti määrätty. Tallennus voi esimerkiksi olla toteutettu yksinkertaisesti paperisina todistuksina, jotka on edelleen koottu mappeihin. Tätä kuitenkin voidaan perustellusti pitää verrattain kömpelönä dokumentointimenetelmänä. Tällaisessa tiedonhallintamallissa esimerkiksi hakutoiminto hyvin konkreettisesti tarkoittaa oikean dokumentin etsimistä käsin hakemalla. Dokumenttien lisääntyessä ajan myötä tilanne muuttuu kuitenkin yhä haasteellisemmaksi.

Kalibrointitulosten tallentamiseen on kehitetty monia tietokantapohjaisia ohjelmistoja, joiden perusajatuksena on tallentaa mittaustulokset suoraan mittalaitteelta ja laatia todistukset suoraan näiden pohjalta. Kalibrointitulosten laadinta nopeutuu näin huomattavasti ja myös tuo lisävarmuutta tulosten kirjaamiseen, koska mahdollisten kirjoitusvirheiden mahdollisuus jää pois. Luonnollisesti tulosten automaattinen kirjautuminen niin ikään säästää aikaa ja vaivaa ja näin ollen laboratorion henkilöresursseja voidaan paremmin hyödyntää varsinaiseen kalibrointityöhön. Samaten tulokset ovat jälkikäteen huomattavasti helpommin haettavissa, mikä myös osaltaan tehostaa toimintaa.

Opinnäytetyön tuloksena laadittiin ohjeistus tietokantaohjelmiston käytön aloittamiseksi

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Turun ammattikorkeakoulun mittaus- ja kalibrointilaboratorion mahdollisuutta siirtyä tietokantaohjelmiston käyttöön nykyisen manuaalisen järjestelmän sijasta. Kuten usein siirryttäessä kokonaan uudenlaisen järjestelmän hyödyntämiseen, liittyy tähänkin useita haasteita. Keskeinen tekijä muutoksessa on henkilökunnan kouluttaminen toimimaan uuden ohjelmistopohjaisen järjestelmän kanssa. Siirtymän mahdollistamiseksi laadittiin opinnäytetyön osana kaksi erillistä ohjeistusta käytön aloituksen vaatimista toimenpiteistä ja ohjelmiston peruskäytöstä. Ohjeistus täten omalta osaltaan tekee muutosprosessin käynnistämisen mahdolliseksi.

Lähteet:

Hietalahti, T. 2025. Kalibrointietokannan käyttöönotto – Theseus. Opinnäytetyö (AMK). Konetekniikka. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Kuva: Unsplash / William Warby