• ilma-vesilämpöpumppu
• ilmalämpöpumppu
• lämmitysjärjestelmä
• lämpöpumppu
• poistoilmalämpöpumppu

Rakennusten lämmitykseen käytetty energia muodostaa yhden Suomen vuotuisen energiataseen merkittävimmistä kulueristä. Pitkät ja kylmät lämmityskaudet yhdistettynä perinteisten lämmitysmuotojen nouseviin hintoihin johtavat siihen, että suurempikokoisissa rakennuksissa lämmityksen rahalliset kustannukset voivat nousta vuositasolla kymmeniin tai jopa satoihin tuhansiin euroihin. Tästä syystä perinteisten lämmitysmuotojen rinnalle tai korvaajaksi tarkoitettujen erilaisten lämpöpumppujen suosio onkin ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana verrattain kovassa nosteessa ja viimeisen 5 vuoden aikana uusia lämpöpumppuja onkin asennettu Suomessa 100 000 – 200 000 kappaletta vuosittain.

Mitä ovat lämpöpumput?

Nykyisellään erilaisia lämpöpumpputyyppejä on yhteensä neljä:

• Ilmalämpöpumppu eli ILP, jonka toiminta perustuu rakennuksen sisäilman lämmittämiseen ulkoilman lämpösisällön avulla
• Ilma-vesilämpöpumppu eli IVLP, joka on muuten toiminnaltaan identtinen ilmalämpöpumpun kanssa, mutta rakennuksen sisäilman lämmittämisen sijaan pumppua käytetään vesikiertoisen lämmityksen ja käyttöveden lämmittämiseen
• Poistoilmalämpöpumppu eli PILP, jossa rakennuksen lämmintä poistoilmaa käytetään tuloilman, vesikiertoisen lämmityksen tai käyttöveden lämmittämiseen
• Maalämpöpumppu eli MLP, joka hyödyntää vesistöihin tai maa- ja kallioperään varastoitunutta lämpöenergiaa vesikiertoisen lämmityksen ja käyttöveden lämmittämisessä.

Vaikka eri lämpöpumppujen hyödyntämissä lämmönlähteissä ja lämmönjakokeinoissa onkin eroavaisuuksia, kaikkia lämpöpumppuja yhdistää kuitenkin lämpöpumpun keskiössä vaikuttava kylmäpiiri, jonka toimintaperiaate on lämpöpumpputyypistä riippumatta muuttumaton:

1. Lämpöpumpputyypille ominaista lämmönlähdettä käytetään lämpöpumpun kylmäainepiirissä kiertävän kylmäaineen höyrystämiseen. Kylmäaineen olomuodon muuttuessa nesteestä höyryksi siihen varastoituu samalla suuri määrä lämpöenergiaa.
2. Höyrystynyt kylmäaine siirtyy höyrystimeltä kompressorille, jonka avulla höyryn painetta saadaan nostettua. Höyryn paineen kasvaessa kasvaa samassa suhteessa myös sen lämpötila.
3. Höyrystynyt, korkeaan paineeseen ja lämpötilaan ajettu kylmäainekaasu kulkeutuu kompressorilta lämpöpumpun lauhduttimelle, jossa höyrystynyt kylmäaine lauhtuu ja tiivistyy takaisin nestemäiseen olomuotoon. Tämän olomuodon muutoksen aikana kylmäaineeseen varastoitunut lämpöenergia siirtyy lauhduttimen kautta rakennuksen lämmityspiiriin.
4. Nestemäiseen olomuotoon lauhtunut kylmäaine kulkee paisuntaventtiilin kautta takaisin höyrystimelle ja prosessi alkaa alusta.

Lämpöpumppujen edut ja hyödyt

Kun puhutaan etenkin suurempikokoisten rakennusten lämmittämisestä, on yksi perinteisemmistä lämmitystavoista kaukolämpö, joka on sekä käyttäjäystävällinen että tehokas lämmitysmuoto etenkin sellaisille kohteille, joissa vuosittainen lämmitystarve on suuri (esim. taloyhtiöt ja suuret liikerakennukset). Kaukolämmön hintakehitys on kuitenkin ollut viime vuosien aikana melko jyrkässä nousussa ja vuosien 2020 ja 2025 välillä on kaukolämmön kuluttajahinta on noussut keskimäärin 32 %, samalla kun sähkön hinta on samalla aikavälillä noussut vain keskimäärin 19 %.

Lämpöpumppujen suurimpana etuna mm. kaukolämpöön ja suoraan sähkölämmitykseen on lämpöpumpun keskiössä vaikuttavan kylmäainekierron mahdollistama korkea hyötysuhde, jonka ansiosta laitteen kuluttamalla sähköteholla voidaan käyttötavasta riippuen tuottaa moninkertainen määrä lämpötehoa. Sähkösopimuksesta riippuen lämpöpumpuilla voidaankin saavuttaa melkoisen mittavia säästöjä kiinteistön vuosittaisessa energialaskussa. Alla olevassa kuvassa 2 on esitelty opinnäytetyöni pohjana toiminutta Noortrade Oy:n toimeksiantoa varten laaditusta energiaselvityksestä poimittua hintavertailua eri lämmitysmuotojen välillä.

Selvityksessä vertailtiin seuraavia lämmitystapoja:

1. Kaukolämpö, joka on energiaselvityksen kohteena olleen liikekiinteistön nykyinen lämmitysmuoto
2. Maalämpöjärjestelmä
3. Lämmön talteenotolla (LTO) avustettu maalämpöjärjestelmä
4. Ilma-vesilämpöpumpulla avustettu kaukolämpö
5. LTO:lla ja IVLP:llä avustettu kaukolämpö

Kohteesta riippuen lämpöpumpuilla voidaankin saavuttaa hyvinkin merkittäviä säästöjä kiinteistön vuosittaisessa lämmityslaskussa. Vaaditun järjestelmäinvestoinnin suuruudesta ja lämmityksen tarpeesta riippuen pystytään parhaimmassa tapauksessa vaihtoehtoisella lämmitystavalla saatavilla rahallisilla säästöillä kattamaan saneeraushankkeen lainakulut korkoineen.

Lähde:

Salonen, J. 2025. Liikekiinteistön IV- ja lämmitystapasaneerauksien kannattavuuslaskenta ja saneeraushankkeiden vertailu – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.