• lapset ja nuoret
• mittaaminen
• seurantamittaus
• toimintakyky

Yli puolet perusopetusikäisistä lapsista ei liiku liikkumissuositusten mukaisia määriä. Lasten ja nuorten kohdalla 38%:lla fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla ja se kertoo kuinka iso osa lapsista ja nuorista ei voi hyvin fyysisen toimintakyvyn osalta.

Lasten fyysistä toimintakykyä mitataan Suomessa Move!-tiedonkeruun kautta. Tulosten perusteella reilulla 38 prosentilla fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla, kun kyseessä on 5. ja 8. luokan oppilaat. Harvemmalla 5.-luokkalaisella kuitenkaan fyysinen toimintakyky on terveyttä ja hyvinvointia kuormittavalla tai haittaavalla tasolla. Nuorten 8.-luokalaisten tulokset ovat pysytelleet aikaisemman vuoden tasolla. (Opetushallitus 2024a.) Suomessa toteutetun LIITU-tutkimuksen perusteella liikkumissuositusten mukaisesti perusopetusikäisistä lapsista, 7–15-vuotiaista, liikkui 37 prosenttia (Liikuntaneuvosto 2025). Tämän prosentin sisällä kuitenkin huomattiin myös, että liikkumissuositusten mukainen liikkumisen määrä vähenee lapsen kasvaessa eli vanhemmissa ikäryhmissä liikutaan nuorempia vähemmän (Jyväskylän yliopisto 2025). Muun muassa näiden tietojen valossa fyysisen toimintakyvyn tiedonkeruu ja seurantatutkimukset ovat tärkeitä. Oleellista voisi olla myös mitata ja seurata jo nuorempien ikäluokkien fyysisen toimintakyvyn tilaa ja suuntaa. Nämä tiedot voisivat kertoa meille pitääkö jo nuorempiin ikäluokkiin kiinnittää enemmän huomiota fyysisen aktiivisuuden ja lapsille kuuluvan puuhaamisen osalta. Tämä tieto herättääkin kysymyksen: 

Mihin suuntaan lasten fyysinen toimintakyky on menossa? 

Mitä on fyysinen toimintakyky?

Ihmisen toimintakyky on käsitteenä moniulotteinen, joskin sen osa-alueet linkittyvät toisiinsa, ympäristön tarpeisiin ja edellytyksiin, mutta myös yksilön henkilökohtaisen terveyteen ja ominaisuuksiin. Fyysinen toimintakyky on yksi osa ihmisen toimintakyvystä. Fyysisen toimintakyvyn oleellisin puoli on ihmisen kyky liikkua sekä liikuttaa itseään. Se kattaa kehon fysiologiset ominaisuudet, joita ovat lihasvoima ja -kestävyys, hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyyskunto, nivelten liikkuvuudet sekä kehon asentoa, liikkeitä ja keskushermostoa hallitsevat ja koordinoivat toiminnat. (THL 2023.) Lapsilla fyysiseen toimintakykyyn kuuluvat erilaiset aktiviteetit kuten päivittäiset aktiiviset toiminnot sekä urheilussa pärjääminen (Pinquart ym. 2011,1.). Lapsilla fyysisesti kuormittavia tehtäviä arjessa voivat olla kyky liikkua kouluun sekä koulu- ja harrastusvälineiden nostaminen ja kantaminen. Kun fyysinen toimintakyky on kunnossa, mahdollistaa se lapsen kohdalla myös aktiivisen arjen ja vapaa-ajan vieton ystävien kanssa. (Opetushallitus 2024b.) Lapsen fyysinen toiminta ja aktiivisuus edistää myös henkistä terveyttä, taitoja ja motorista kehitystä. Näitä taitoja lapsi tarvitsee elämänsä aikana erilaisten haasteiden täyttämisessä ja ratkaisemisessa. (Szabo & Sopa 2020.) Lapsen hyvällä fyysisellä toimintakyvyllä on siis moniulotteisia vaikutuksia lapsen arjessa ja siinä jaksamisessa, sekä lapsen kehityksessä ja oppimisessa.  

6–12-vuotaiden lasten mittausmenetelmät

Vuonna 2021 Valtion liikuntaneuvosto raportoi 5. ja 8. luokkalaisilla oppilailla jopa 40% fyysisen toimintakyvyn laskeneen tasolle, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista (Opetushallitus 2024). Tämä on huolestuttava ilmiö, sillä jo vuonna 1995 julkaistussa artikkelissa Simo Taimela kirjoitti, että lapsuudessa harrastettu liikunta ennaltaehkäisee aikuisiän kansantauteja ja toisaalta lapsuudessa mitatut riskitekijät ovat ennuste aikuisiän terveydellisiin vaaratekijöihin (Taimela, S. 1995). Näiden tietojen pohjalta olisi hyvin oleellista aloittaa lasten fyysisen toimintakyvyn arviointi jo ennen 5.-luokkalaisille tulevia Move!-mittauksia, jotta mahdollisiin riskitekijöihin pystyttäisiin puuttumaan ajoissa. Opinnäytetyössä perehdyttiinkin niihin arviointimenetelmiin, joita tällä hetkellä maailmalla on lasten fyysisen toimintakyvyn arvioinnin osalta käytössä. 

Narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa, jossa syvennyttiin terveiden 6–12-vuotiaiden lasten fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmiin, havaittiin, että kyseiselle kohderyhmälle on käytössä useita erilaisia mittausmenetelmiä. Erityisesti kolme mittausmenetelmää nousivat esiin niiden luotettavuuden ja pätevyyden vuoksi. 20 metrin viivajuoksu, joka Move! -mittauksissakin on käytössä, on todettu olevan pätevyydeltään kohtalaisesta korkeaan mittaamaan lasten maksimaalista hapenottokykyä (Terveysportti 2024a). Testi on lisäksi luotettava ja pätevä mittamaan hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa lapsilla (Gerber ym. 2021). Vauhdittoman pituushypyn on todettu olevan hyvä pätevyydeltään ja korkea luotettavuudeltaan mittaamaan alavartalon lihasvoimaa (Fernandez-Santos ym. 2015). Puristusvoimatesti dynamometrillä on todettu olevan hyvä/erinomainen luotettavuudeltaan ja hyvä pätevyydeltään mittaamaan yleistä lihasvoimaa (Terveysportti 2024b). 

Voisiko näitä mittausmenetelmiä hyödyntää Suomessakin jo alakouluikäisillä?

Move! Mittaukset 5. & 8. luokkalaisille

Move! on 5. ja 8. luokkalaisille järjestettävä fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja palautejärjestelmä. Tässä seuranta- ja palautejärjestelmässä fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan lapsen kehon kykyä selviytyä erilaisista fyysisistä tehtävistä sekä sille asetetuista tavoitteista. Move!:lla on kuitenkin tärkeä rooli myös lasten ja nuorten kannustamisessa omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolen pitämiseen (Opetushallitus 2024b.)  

Move! -mittausten avulla pystymme siis seuraamaan 5. ja 8. luokkalaisten fyysisen toimintakyvyn tilaa sekä suuntaa, mihin lasten terveyden taso mahtaa tällä hetkellä olla menossa. Kuitenkin alle 5. luokkalaisillekin on olemassa luotettavia ja päteviä testimenetelmiä, kuten 20 metrin viivajuoksu, vauhditon pituushyppy sekä puristusvoima dynamometrillä, joilla voitaisiin mitata esimerkiksi ala-asteikäisten lasten fyysistä toimintakykyä. Lasten fyysisen toimintakyvyn ollessa edelleen suurella osalla huolestuttavalla tasolla, voisi olla tärkeää tuoda oman fyysisen toimintakyvyn mittaaminen jo nuoremmille lapsille tutuksi. Tätä kautta lapsi ja nuori saataisiin jo aikaisemmassa vaiheessa tutustumaan testimenetelmiin. Tällä tavalla kehityssuuntaa voitaisiin seurata jo heti kouluikäisestä alkaen, ja mahdollisiin huolestuttaviin tuloksiin tarttua jo aiemmassa vaiheessa lapsen kehitystä ja kasvamista.  Arvioinnin tulosten pohjalta myös esimerkiksi kouluihin saataisiin tarkempaa tietoa lasten fyysisen toimintakyvyn tilasta. Tämä voisi edesauttaa niiden lasten ohjaamista, jotka ovat fyysisesti vähemmän aktiivisia touhuamaan ja leikkimään runsaammin siten, että fyysisen aktiivisuuden määrä lisääntyisi myös ajallisesti. Näin myös kehityssuunta lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn osalta voitaisiin saada kääntymään positiivisempaan suuntaan.  

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön 

Lähteet

Fernandez-Santos, J. R., Ruiz, J. R., Cohen, D. D., Gonzalez-Montesinos, J. L., & Castro-Piñero, J. (2015). Reliability and Validity of Tests to Assess Lower-Body Muscular Power in Children. Journal of strength and conditioning research, 29(8), 2277–2285. https://doi.org/10.1519/JSC.0000000000000864 

Gerber, M., Ayekoé, S. A., Beckmann, J., Bonfoh, B., Kouassi, K. B., Gba, B. C., Traoré, S. G., Coulibaly, J. T., Daouda, D., du Randt, R., Finda, M. F., Minja, E. G., Gall, S., Mollel, G. J., Lang, C., Long, K. Z., Masanja, H., Müller, I., Nqweniso, S., Okumu, F. O., … Utzinger, J. (2021). Moderate-to-Vigorous Physical Activity Is Associated With Cardiorespiratory Fitness Among Primary Schoolchildren Living in Côte d’Ivoire, South Africa, and Tanzania. Frontiers in public health, 9, 671782. https://doi.org/10.3389/fpubh.2021.671782 

Jyväskylän yliopisto 2025. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Viitattu 7.10.2025 https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/247514972  

Liikuntaneuvosto 2025. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Viitattu 6.10.2025 https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/liitu-2024/ 

Opetushallitus 2024a. Move! 2024: Lasten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys jatkunut. Viitattu 6.10.2025 https://www.oph.fi/fi/uutiset/2024/move-2024-lasten-fyysisen-toimintakyvyn-myonteinen-kehitys-jatkunut 

Opetushallitus 2024b. Saavutettava tiivistelmä Move!-mittaustuloksista 2024. Viitattu 6.10.2025 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Saavutettava%20tiivistelm%C3%A4%20Move-mittaustuloksista%202024.pdf 

Taimela, S. 1995. Liikunta nuorena hyödyttänee vielä vanhana. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 7.10.2025. https://www.duodecimlehti.fi/duo50054  

Terveysportti 2024a. Move!-mittausten 20 metrin viivajuoksu. Viitattu 7.10.2025. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00215?toc=802599 

Terveysportti 2024b. Käden puristusvoima. Viitattu 7.10.2025. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00141?toc=802599  

THL2023. Mitä toimintakyy on? Viitattu 6.10.2025 https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/mita-toimintakyky-on#ICF%20luokituksen%20verkkosivu 

Pinquart, M. & Teybert, D. 2011. Academic, Physical an Social Functioning of Children and Adolescents With Chronic Physical Illness: A Meta-analysis. Viitattu 6.10.2025 https://citeseerx.ist.psu.edu/document?repid=rep1&type=pdf&doi=185478ed373eaf503bab45274ed044a8d94f0274 

Szabo, D. & Loan-Sabin, S. 2020. Study regarding the level of physical and functional development of children from primary school level. Viitattu 6.10.2025 https://www.researchgate.net/profile/Dan-Alexandru-Szabo/publication/341788386_Study_regarding_the_level_of_physical_and_functional_development_of_children_from_primary_school_level/links/5ed4cfad458515294527a5a9/Study-regarding-the-level-of-physical-and-functional-development-of-children-from-primary-school-level.pdf 

Kuva: Freepik