Yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä arkeen
Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta on paljon enemmän kuin lakisääteinen velvoite ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen yksiköissä.
Yhteisöllinen asuminen tarjoaa ikääntyneille turvallisen ja toimintakykyä tukevan ympäristön, jossa arki voi jatkua omannäköisenä ja merkityksellisenä senkin jälkeen, kun omassa kodissa asuminen ei ole enää mahdollista.
Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta, niin sanottu SKE-toiminta, on keskeinen osa ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palvelumuotoa. Se ei ole vain sosiaalihuoltolain 21 b pykälän edellyttämä toiminto, jota on oltava tarjolla yhteisöllisen asumisen asiakkaille. SKE-toiminta on mahdollisuus, jonka avainsanoja ovat asiakaslähtöisyys ja yhteisöllisyys. Se on ryhmämuotoista toimintaa, joka on avointa ja maksutonta yhteisöllisen asumisen asiakkaille.
SKE-toimintaa raamittavat sen suunnitelmallisuus, jatkuva arviointi että kehittäminen. SKE-toimintaan osallistuminen heijastuu myönteisesti asiakkaiden toimintakykyä ylläpitävänä voimavarana.
Yhteisöllinen asuminen – elämää yhdessä, ei vain samassa rakennuksessa
Ikääntyneiden yhteisöllinen asuminen on viime vuosina noussut tärkeäksi osaksi hyvinvointialueiden palvelurakennetta. Se sijoittuu kotona asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin. Se tarjoaa turvallisen ja sosiaalisesti rikastuttavan asumismuodon ikäihmisille, joille kotona asuminen on yksinäisyyden, turvattomuuden tai toimintakyvyn haasteiden vuoksi mahdotonta, mutta jotka eivät vielä ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon tarpeessa.
Yhteisöllisen asumisen todellinen ydin ei kuitenkaan ole rakennuksissa, vaan sen sisällä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Pelkkä yhteinen asuinympäristö ei vielä luo yhteisöä – tässä kohtaa SKE-toiminta saa merkityksensä.
SKE-toiminta tarjoaa asiakkaille erilaisia tapoja olla vuorovaikutuksessa ja kokea osallisuutta. Ohjaaja- tai hoitajavetoinen SKE-toiminta voi olla yhteistä musiikkia, keskusteluja, liikuntaa, käsi- ja kuvataidelähtöistä toimintaa tai vaikkapa muistelutuokioita – kaikkea, mikä tuo asiakkaille iloa ja mahdollisuuksia olla mukana. Myös asiakkaat itse voivat järjestää SKE-toimintaa. Asiakkaiden omaehtoiselle toiminnalle on oltava tarjolla yhteisiä tiloja, joissa kokoontua ja kuunnella musiikkia tai keskustella heille tärkeistä ajankohtaisista aiheista.
SKE-toiminta tekee arjesta elävää. Se tuo rytmiä ja ryhtiä asiakkaiden arkeen. Se tarjoaa asiakkaille onnistumisen tunteita siitä, että jokaisella päivällä ja jokaisella ihmisellä on merkitystä. Kokemuksen merkityksellisyys on riippumaton ajasta ja paikasta, iästä puhumattakaan.
Osallisuus luo pohjan merkitykselliselle elämälle
Osallisuus on keskeinen osa hyvinvointia. Se tarkoittaa tunnetta siitä, että omalla olemisella ja tekemisellä on arvoa. Kun asiakas saa mahdollisuuden vaikuttaa toimintaan ja tulla kuulluksi, hän ei ole vain palvelun kohde, vaan yhteisön täysivaltainen jäsen.
Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaiden osallisuutta vahvistetaan monin tavoin. Asiakasraatien palautteiden pohjalta rakennetaan ja edelleen kehitetään asiakaslähtöistä SKE-toiminnan viikko-ohjelmaa. Lisäksi jokaiselle yhteisöllisen asumisen asiakkaalle räätälöidään yksilöllisesti hänelle sopiva SKE-toiminnan viikkolukujärjestys asiakkaan tapojen ja tottumusten pohjalta. Näin varmistetaan, että SKE-toiminta vastaa mahdollisuuksien mukaan kunkin asiakkaan toiveita ja voimavaroja.
Tutkimusten mukaan osallisuuden kokemus lisää elämänlaatua ja ehkäisee yksinäisyyttä. Kun ihminen kokee kuuluvansa joukkoon ja saa osallistua omista lähtökohdistaan, hän säilyttää toimijuutensa ja itsetuntonsa.
SKE-toiminta antaa tilan ja mahdollisuuden tälle kokemukselle. Se mahdollistaa yhteiset hetket, joissa ihminen tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi – juuri sellaisena kuin on.
Henkilöstön rooli yhteisön rakentajana
SKE-toiminnan onnistuminen perustuu henkilöstön sitoutumiseen ja osaamiseen. Henkilöstö luo turvallisen ja kannustavan ilmapiirin, jossa jokainen asiakas voi osallistua omien voimavarojensa mukaisesti.
Henkilöstön tehtävä ei ole vain suunnitella, järjestää, arvioida ja kehittää SKE-toimintaa moniammatillisen tiimintyön myötä. Osa henkilöstön ammattitaitoa on arvioida asiakkaiden SKE-toimintaan osallistumisen edellytyksiä sekä mahdollistaa asiakkaiden SKE-toimintaan osallistuminen.
Asiakkaan SKE-toimintaan osallistumisen mahdollistaminen voi tarkoittaa henkilöstön resurssoinnin toimia, joiden avulla asiakas saatetaan toimintaryhmiin ja pois sieltä, jos esimerkiksi asiakas ei fyysisen tai kognitiivisen toimintakyvyn haasteiden vuoksi pysty itse saapumaan tai poistumaan SKE-toimintaryhmän tapahtumapaikasta. Se voi tarkoittaa myös ohjaajan tai hoitajan muistutussoiton tekemistä asiakkaalle piakkoin alkavasta ryhmästä. Muistutussoitto on tarpeen, jos asiakkaan asunnon ja itse tapahtumapaikan välillä on välimatkaa, mutta asiakas kuitenkin kykenee omaehtoisesti paikalle saapumaan. Lisäksi voidaan tarvita rohkaisua tai muuta yksilöllistä tukea, jotta asiakas uskaltaa tai ”viitsii” lähteä ryhmiin. Usein juuri nämä pienet teot ratkaisevat sen, lähteekö asiakas mukaan vai jääkö asuntoonsa yksin sänkyyn lepäämään tai televisiota katsomaan.
Asiakkaan osallistuminen SKE-toimintaan ei ole itseisarvo. SKE-toiminnan perusperiaatteisiin kuuluu myös osallistumisen vapaaehtoisuus. Sen mukaan asiakkaan toiveita kunnioitetaan ja hänellä on oikeus olla osallistumatta SKE-toimintaan niin halutessaan.
SKE-toiminta tarjoaa henkilöstölle myös tilaisuuden luovuuteen ja työn merkityksellisyyteen. Kun työntekijä saa hyödyntää omia vahvuuksiaan SKE-toiminnan järjestämisessä – olipa se laulua, leipomista, nukketeatteria tai bingon peluuta – työn ilo ja motivaatio kasvavat.
Yhteisöllinen työote vahvistaa lisäksi työhyvinvointia. Henkilöstö näkee konkreettisesti työnsä vaikutukset: asiakkaiden hymyt ja onnistumisen kokemukset. Asiakkaiden iloisuus ja hyvä mieli heijastuvat myös työntekijöihin. Myönteisyys ”tarttuu”. Tällöin työ ei ole vain työvelvoitteiden täyttämistä, vaan yhteisöllisyyden rakentamista.
Pienet teot, suuret vaikutukset
Vuoden 2025 taloussuhdanteiden alavireisyys sekä hyvinvointialueiden taloudelliset sopeuttamistoimet haastavat myös SKE-toimintaa. Onneksi SKE-toimintaa voidaan järjestää vähäisilläkin resursseilla. Sanomalehtien ajankohtaiskatsaus, laulutuokio tai kävely pihalla ovat esimerkkejä kustannustehokkaista SKE-toiminnan muodoista. Kuitenkin nämä tuokiot voivat olla asiakkaille päivän kohokohtia vahvistaen yhteisöllisyyttä ja tuoden pirteyttä päivään.
Kolmannen sektorin toimijat; seurakunnat, järjestöt, yhdistykset sekä yksityiset vapaaehtoiset muodostavat keskeisen lisävoimavaran SKE-toiminnan järjestämisessä, kuten esimerkiksi kulttuuri- ja taide-elämysten järjestämisen mahdollistajina. Nämä hetket rakentavat siltoja asiakkaiden, henkilöstön ja vapaaehtoisten välille. Ne luovat turvallisuutta ja jatkuvuutta ja antavat elämälle merkitystä. Kun asiakas kokee, että hänen elämänhistoriaansa ja mieltymyksiään arvostetaan, hän tuntee kuuluvansa yhteisöön.
Yhteisöllisyyden ja myönteisyyden kulttuuri syntyy, kun ymmärretään, että yhteinen arki voi rakentua pienistä mutta merkityksellisistä teoista. Kun SKE-toimintaa ei nähdä vain velvollisuutena, vaan mahdollisuutena lisätä yhteenkuuluvuutta ja elämäniloa, se muuttuu voimavaraksi koko yhteisölle.
Yhteenvetona
SKE-toiminta on sijoitus ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen asiakkaiden kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen.
Kun ikääntyneiden yhteisöllinen asuminen nähdään elämän jatkumona eikä itsellisen elämän loppupisteenä, avautuu mahdollisuus uudenlaiseen ajatteluun. Yhteisöllinen asuminen voi olla sen asiakkaille aikaa, jolloin luodaan uusia toimintatapoja arjen ”sulostuttamiseksi” ja solmitaan merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita muiden asiakkaiden, omaisten kuin henkilöstönkin kanssa.