Toimintaa ja toverisuhteita – nuoret omaavat monipuolisia keinoja oman hyvinvointinsa vahvistamiseen
Arkisilla aktiviteeteilla on merkityksellinen rooli nuorten jokapäiväisessä elämässä. Erityisen tärkeänä toiminnan tekijänä on yhä vertaissuhteet. Nuorten ikätasoisten suhteiden huomioon ottaminen on olennaista, kun nuoriin kohdistuvia palveluita ja toimintaa suunnitellaan.
Nuorisoa koskeva tutkimus on ajankohtaista ja tärkeää: nopeasti muuttuva maailma haastaa ajan hermolla olevia nuoria monin eri tavoin. Nykyaika luo kuormaa nuorille muun muassa sen loputtoman informaatiotulvan vuoksi; sapelihammastiikereitä vastaan ei enää tarvitse taistella, uhat ovat ennen kaikkea “näkymättömiä” ja loppumattoman runsaita.
Nuorten mielenterveys ja yhteiskunnallinen tuki Suomessa
Eri tutkimusten tulokset nuorten mielen hyvinvoinnin tilasta Suomessa ovat usein karua luettavaa, esimerkiksi Pirkanmaan alueella yli 10.000 nuorta kokee erilaisia mielialaa haastavia oireita kuten ahdistus- ja masennusoiretta. (Kouluterveyskysely 2023).
Nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tuen järjestämistä ohjaavat sekä kansainväliset että kansalliset asetukset, kuten Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus, sosiaali- ja terveysministeriön Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 ja oppilas- ja opiskeluhuoltolaki. Nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukea kuvataan yhteisesti yhteiskunnallisena ja kaikkien yhteisenä asiana, ja nuorten vointiin vaikuttavat kasvuympäristön lisäksi esimerkiksi oppimiskokemukset, palvelu- ja harrastusmahdollisuudet (THL 2023.)
Elämänvaiheena murrosikä
Murrosikä haastaa ja muokkaa nuorta. Kyseessä on aktiivinen vaihe, jossa sosiaalisilla verkostoilla on tärkeä tunnetason tehtävä – nuori aistii herkästi ympärillä olevien ihmisten voinnin ja muutokset peilaten sitä usein itseensä (Nuorisobarometri 2022,13).
Murrosiälle on tyypillistä nk. toiminta ennen ajattelua -malli, jolloin aivojen kontrollialueet reagoivat aikuisikäisiä heikommin ja sen sijaan aivojen tunnealueet ovat yliherkkiä ja nopeita reagoimaan asioihin. Aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen muovautuminen on kiihkeää, tunteet lehahtavat herkästi ja nuori toimii usein varsin impulsiivisesti. (Hermanson ym. 2018,843–845.)
Nuoret kohdistavat vaateita myös erilaisiin palveluihin, ja tulkitsevat niiden kautta omaa jotakin omasta itsestään, joko hyvässä tai pahassa (Hermanson ym. 2018,843–845.) “Torjunnan tunteesta tulee nuoren mielessä fakta eikä hänen oma arvauksensa tai tunnetilansa” (Mattila & Manninen 2024).
Kyselytutkimus yläkoululaisille
Nuoruutta voisi siis kuvata sosiaalisen liittymisen karttana – vuorovaikutus voi sekä suojata että lisätä riskikäyttäytymistä. Vastavuoroiset ikätoverisuhteet lisäävät esimerkiksi kouluun kuulumisen tunnetta ja vahvistavat ei vain konfliktitilanteiden ratkomisen taitoja, vaan myös parhaimmillaan akateemista oppimista.
Sosiaalisissa suhteissa nuori oppii tunteiden kokemista ja jakamista. Kaverisuhteiden lisäksi myös perhesuhteet voivat edistää nuoren terveyttä, elämänlaatua ja subjektiivista hyvinvoinnin kokemusta.
Pirkanmaalaiseen yläkouluun suunnattu Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä toteutettu nuorisokysely kartoitti syyslukukautena 2024 lähes kolmensadan 7.- 9-luokkalaisen nuoren arjen hyvinvointia lisääviä toimintakeinoja.
Erilaisista vastausvaihtoehdoista eniten ääniä keräsi ystävien/kavereiden seurassa oleminen. Tämä vaihtoehto nousi kyselystä myös suurimpana vaihtoehtona sille, kun kysyttiin eri toimintojen hyvinvointia erittäin merkittävästi lisäävästä tekijästä. Kaverisuhteiden jälkeen merkityksellisimmäksi tekemiseksi mainittiin muun muassa musiikin kuuntelu ja sen itse tekeminen, urheileminen, perheen kanssa oleminen ja lemmikkieläinten hoitaminen.
Kohtaamiset kasvun voimavarana
Aikuisten tehtävänä on myötäelää ja saattaa nuorta kohti erilaisia sosiaalisen harjaantumisen tilanteita. Ymmärtämällä yhä paremmin sitä, että nuorten vertaissuhteilla ja niiden harjoittamisella on olennainen tehtävä nuoren kehitysvaiheessa, pystymme arvioimaan erilaisia tilanteita ja toimintoja yhä paremmin nuoriin kohdistuvina.
Menemällä kohti muita ihmisiä nuori oppii väistämättä omasta itsestään. Kohtaamiset luovat arvokkaita harjoittelun paikkoja, ja tuovat tarvittavaa vipuvoimaa nuoren elämän haastavaan vaiheeseen – siihen, jota myös murrosiäksi kutsutaan.
Lähteet:
Hermanson, E. & Sajaniemi, N. 2018. Nuoruuden kehitys – mitä tapahtuu pinnan alla? Duodecim 2018; 134(8): 843–845.
Kouluterveyskyselyn tulokset Kouluterveyskyselyn tulokset – THL 27.10.2025
Mattila, L. & Manninen, J. 2024. Teinin mieli. Opi ymmärtämään nuorta. Gummerus kustannus Oy. Helsinki, 167.
Nuorisobarometri 2022 Nuorisobarometri 2022 julkistettu – Valtion nuorisoneuvosto 26.10.2025
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Mielenterveysstrategia 2020–2030. Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 – THL 28.10.2025
Kuva: Microsoft Office kuvapankki