Mielenterveyskuntoutujan osallisuuden vahvistaminen – voidaanko sitä edistää yhteisen kirjaamisen avulla?
Osallistava kirjaaminen on keino, jonka avulla asiakkaan oma ääni voidaan saada kuuluvaksi. Se ei kuitenkaan tarkoita huutamista, vaan pikemminkin pysähtymistä, pohdiskelua ja ajatusten pukemista sanoiksi yhdessä työntekijän kanssa. Parhaassa tapauksessa oman sisäisen äänen esiin nouseminen vahvistaa uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin – ja sitä kautta tukee kuntoutumista ja mielen hyvinvointia.
Useita näkökulmia sisältävä osallisuus voidaan nähdä abstraktina ilmiönä. Kokemus osallisuudesta syntyy ryhmän tai yhteisön ympäröimänä, ja sen kokemuksen taso riippuu erilaisista tilanteista ja se on usein tunneperäistä ja omaan kokemukseen perustuvaa. Koska se on hyvin tilannesidonnaista, ihmiset kokevat sitä hyvin yksilöllisesti, jolloin sen arviointi ja mittaaminen hankaloituvat. Toimiva vuorovaikutus ja osallistumismahdollisuus itseään koskevan palvelun suunnitteluun ja päätöksentekoon korostavat asiakkaan aktiivista toimijuutta. (Kivinen ym. 2020, s. 269–270.)
Osa kokonaisuuden kokemusta vahvistaa mielenterveyskuntoutujan luottamusta itseensä ja muihin ihmisiin. Merkityksellisyyden tunteen ja nähdyksi tulemisen kokemus taas vahvistuvat vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa. Nämä edistysaskeleet kuljettavat kuntoutujaa toimimaan tietoisemmin, sillä ympärillä olevien mahdollisuuksien näkeminen alkaa helpottumaan. Tämä osallisuuden kokemus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti mielenterveyskuntoutujan toimintakykyyn ja kuntoutumiseen – ja näin tukee elämänhallinnan tunnetta.
Mielenterveyskuntoutujan osallisuuden vahvistamista haluttiin edistää opinnäytetyönä tehdyn Osallistavan kirjaamisen opas – avulla, joka tukee työntekijöiden osaamisen kehittymistä osallistavan kirjaamisen toteuttamisessa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikkö Ykköskoti Leijunkatu toimi toimeksiantajana oppaan toteutumiselle.
Kirjaaminen työkaluna kuntoutujan kohtaamisessa
Kirjaamisesta puhutaan jatkuvasti enenevissä määrin. Eikä ihmekään, sillä asiakastietojen kirjaaminen on ollut tiukempaa vasta vuodesta 2015 lähtien, kun kirjaamisesta säädettiin yksityiskohtaisemmin ja selkeämmin Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaissa 254/2015. Kyseinen laki on nykyään korvattu Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023, jonka tarkoituksena on yhtenäistää sosiaali- ja terveydenhuollon välistä kirjaamista ja vahvistaa asiakkaan oikeuksia. Vaikuttaa siltä, että kirjaamisesta on tehty läpinäkyvämpää ja edistyksellisempää. Merkitys työn toteuttamisessa sillä on niin asiakkaalle kuin työntekijällekin. Laadultaan hyvä kirjaaminen sisältää tapaamisen aikana tapahtuneet oleelliset asiat, joka turvaa molemmat osapuolet.
Osallistava kirjaaminen voidaan nähdä suhteellisen uutena työotteena, joka on noussut esiin osana sosiaalialan dokumentoinnin ja osallisuuden kehittämistä. Osallistavan kirjaamisen tarkoituksena on korostaa työntekijän ja kuntoutujan välistä yhteistyötä ja luottamusta. Sen tavoitteena on tuoda kuntoutujan omat kokemukset, havainnot ja toiveet näkyväksi kirjauksissa, jotka usein jäävät vain työntekijöiden vastuulle. Kirjaaminen voi näin muuttua yhteiseksi oppimisen hetkeksi – ei vain velvollisuudeksi, vaan mahdollisuudeksi vahvistaa osallisuutta.
Toimivaa vuorovaikutusta voidaan rakentaa esimerkiksi kiireettömyydellä ja aidolla kohtaamisella, hyväksymällä kuntoutuja sellaisena kuin hän on. Joskus työntekijä voi tuntea kiireen tuntua työpäivänsä aikana, mutta mielenterveyskuntoutujan asioiden äärelle pysähtyminen voi olla yksi tärkeimmistä keinoista, jolla rakennetaan toimivan vuorovaikutuksen synnyttämää luottamusta työntekijän ja kuntoutujan välille. Yhdessä kirjaamista voidaankin ajatella kiireettömänä hetkenä, jossa pysähdytään kuuntelemaan kuntoutujaa. Lisäksi kuntoutujan osallistaminen kirjaamiseen kunnioittaa asiakasta oman elämänsä asiantuntijana.
Mobiilikirjaus – uhka vai mahdollisuus?
Digitaalisten välineiden käyttö lisääntyy yhä laajemmin niin ympäröivässä maailmassa kuin sosiaali- ja terveysalalla. Ne ovat nykypäivää, nopeasti ulottuvilla ja niitä kehitetään mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Uskon, että niiden avulla pyritään helpottamaan työntekijöiden työn tekoa, sekä asiakkaiden palveluiden saantia, esimerkiksi madaltamaan kynnystä hakemalla tarvitsemaansa ohjausta tai hoitoa. Erilaisia puhelin appeja tulee kuitenkin nopealla tahdilla ja ne saattavat kuormittaa sekä älypuhelimia että ihmisiä niiden runsaudella. Älypuhelimia käytetään nykypäivänä moneen asiaan, ja se voidaan myös kokea rasittavana, ja tulevan ihmisten välisen aidon vuorovaikutuksen välille.
Opinnäytetyön yhteistyökumppani Ykköskoti Leijunkadulla oli siirrytty käyttämään kirjaamisen välineenä mobiilikirjausta. Työntekijät kantavat työvuoronsa aikana työpuhelimia, joten mobiilikirjauksen avulla mahdollistuisi reaaliaikainen ja todenmukainen kirjaaminen. Kuntoutujan mukaan ottaminen kirjauksen tekemiseen oli kuitenkin tuntunut vieraalta tavalta toimia ja puhelin tuntui tulevan aidon vuorovaikutuksen tielle. Kirjauksia tehtiin edelleen pääosin vasta kuntoutujan tapaamisen jälkeen. Tällöin arvokasta, kuntoutujan itse tuottamaa asiaa saattoi jäädä vähäiselle määrälle. Tavoitteena oli kuitenkin lisätä kuntoutujan osallisuuden edistymistä yhdistämällä kirjaaminen ja nykypäiväinen työväline.
Mobiilikirjauksen tekeminen voi helpottua jo sillä askeleella, kun yleisesti kirjaamista ja osallisuutta koskevat tiedot ovat hallussa. Työnantajan tulisi mahdollistaa työntekijöiden tarpeenmukainen koulutus, kuten tässä tilanteessa tarpeesta noussut osallistava kirjaaminen. Työntekijän on ymmärrettävä, millainen merkitys osallisuuden kokemuksesta on kuntoutujalle, ja että osallisuuden edistäminen perustuu Sosiaalihuoltolain 1301/2014 1 pykälään. Lisäksi kirjaaminen on lain mukaista dokumentointia, jonka toteutuminen kuuluu työntekijän vastuulle (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023 § 17). Kuntoutujan lainmukainen oikeus on myös nähdä häntä koskevat kirjauksensa ja tarvittaessa hän voi vaatia niiden korjaamista (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 § 11). Yhdessä kirjaaminen vähentää virhetulkintojen muodostumista, kun kuntoutujalta voi suoraa kysyä kirjaamistilanteessa, onko työntekijä ymmärtänyt asian oikein.
Kirjaamisen toteuttaminen mobiilikirjauksen avulla voi kaikesta tiedosta huolimatta tuntua aluksi hankalalta. Mitä useammin sitä harjoittelee, sen tutummaksi se voi muuttua. Ajan saatossa mobiilikirjaus voi kuitenkin muuttua yhtä arkiseksi kuin hampaiden pesu tai syöminen. Mutta kuinka kauan siihen tottuminen kestää, voisi olla mielenkiintoinen tutkimuksen aihe. Kiinnostavaa olisi myös tutkia lisää aihetta, jossa tarkasteltaisiin kuntoutujan näkemyksiä siitä, tuleeko puhelimella tehty kirjaus esteeksi aidolle vuorovaikutukselle ja luottamukselle.
Kuva: ChatGPT (GPT-5), 2025.
Lähteet
– Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 28.9.2000/812. Viitattu 1.11.2025.
– Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 20.4.2023/703. Viitattu 1.11.2025.
– Kivinen, T., Vanjusov, H. ja Vornanen, R. 2020. Asiakkaan ääni – osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Hujala, A. ja Taskinen, H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala (2020). 267–293. Viitattu 1.11.2025.
– Sosiaalihuoltolaki 31.12.2014/1301. Viitattu 1.11.2025.