• jätteenkäsittely
• kiertotalous

Vuonna 2020 EU:ssa tuotettiin 3,3 miljardia tonnia jätettä ja teollisuustoiminnan osuus tästä on noin 10 %. Jätteiden energiahyödyntäminen on vuodesta 2012 asti ollut merkittävin yhdyskuntajätteen käsittelymuoto ja kaatopaikalle menevän osuus on pienentynyt vuosi vuodelta.

Jätteenkäsittelyn ohjenuorat

Jätelain 5 b § (15.7.2021/714) mukaan jäte ei ole enää jätettä, jos esimerkiksi sitä voidaan uudelleen käyttää toiseen tarkoitukseen, sillä on markkinat ja kun sen käytöstä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Nämä kaikki vaatimukset tulee täyttyä, jotta jätestatus poistuu. Suomen jätelainsäädäntö määrää tarkasti erilaisten jätteiden luokittelusta sekä käsittelystä ja mitkä ominaisuudet tekevät esimerkiksi tavanomaisesta jätteestä vaarallista jätettä. Jätelainsäädännön tehtävänä on suojella ympäristöä, luontoa sekä terveyttä.

Etusijajärjestys ohjaa kaikkea jätteenkäsittelyä eli:

1. Ensisijaisesti tulee pyrkiä vähentämään syntyvän jätteen määrää sekä sen haitallisuutta.
2. Jätteen syntyessä, se tulisi uudelleen käyttää tai kierrättää.
3. Seuraavana vaihtoehtona on jätteen hyödyntäminen esimerkiksi energiana.
4. Jollei mikään edellä mainittu vaihtoehto ole mahdollista, jäte on loppusijoitettava kaatopaikalle.

EU:n kemikaalilainsäädäntö määrittelee, milloin jätteet luokitellaan vaaralliseksi. Kaatopaikoille voidaan sijoittaa vain sellaista jätettä, jonka koostumus ja ympäristövaikutukset tunnetaan. Kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset ovat erilaiset vaarallisen ja tavanomaisen jätteen kaatopaikkasijoitukselle.

Kiertotalous uutena kapitalismin ohjenuorana

Kapitalismi on lyhyesti määriteltynä voiton maksimointiin perustuva talousjärjestelmä ja perustuu pitkälti John Locken ja Adam Smithin ajatuksille. Täysin puhdasta kapitalismia ei ole koskaan ollut olemassa, ja suurin kysymys nykypäivän kapitalismille on luonnonvarojen käytön minimointi. Jätehuolto on tarkoitus päivittää lineaarisesta mallista kiertotaloudeksi. Luonnonvarojen käytön minimointi ja kierrätyksen maksimointi ohjaavat kaikkea materiaalivirtaa. Kiertotaloudessa materiaalit ja tuotteet pyritään käyttämään uudelleen esimerkiksi kierrättämällä tai korjaamalla. Lineaarisessa talouden mallissa tuotteet ovat kertakäyttöisiä ja ne pyritään suunnittelemaan vain rajallisen ajan kestäväksi.

Lisäksi EU:n ilmastopolitiikka ohjaa teollisuuden toimintaa, sillä EU on sitoutunut vähentämään päästöjä tietyn verran tietyssä ajassa.

”EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Lisäksi EU:n tavoitteena on olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.” (Ympäristöministeriö 2022)

Sivuvirrat lannoitteeksi

Orgaaniset lannoitteet ovat joko luonnollisen prosessin sivu- tai lopputuotteita kuten lehmän lanta, mätänevät lehdet ja biojäte. Epäorgaaninen lannoite on synteettisiä mineraaleja ja kemikaaleja. Kierrätyslannoitteet määritellään usein maanparannusaineeksi. Orgaaniset kierrätyslannoitteet sisältävät orgaanista eli eloperäistä ainesta ja olomuoto vaihtelee kiinteästä nestemäiseen. Epäorgaanisissa lannoitteissa ravinteet esiintyvät suolamuodossa. Epäorgaanisia lannoitteita eli mineraalilannoitteita valmistetaan enimmäkseen kallioperän kaivannaismineraaleista ja ilmakehän typestä, mutta niitä voidaan valmistaa myös kierrätysravinteista.

Teollisuuden sivuvirtana voi muodostua myös epäorgaanista sakkaa, eli ainesta, johon ei voida soveltaa orgaanisen aineksen hyödynnysmenetelmiä kuten biokaasun valmistus. Epäorgaaniselle ainekselle soveltuvia ratkaisuehdotuksia ovat esimerkiksi kierrätyslannoitteen valmistus, kuiva-aineen separointi nesteestä esimerkiksi dekantterilingolla, kuivatus ja liuotus. Tavoitteena kaikessa toiminnassa on minimoida syntyvän jätteen määrä, joten liikennetoiminta tulisi kehittää kiertotalouden periaatteen mukaisesti.

Kierrätyslannoitteet

Lain mukaan lannoitevalmisteiden on oltava turvallisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia. Lannoitevalmiste ei saa sisältää sellaisia määriä haitallisia aineita, yhdisteitä tai eliöitä, että sen käyttöohjeiden mukaisesta käytöstä voi aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai turvallisuudelle, kasvien terveydelle taikka ympäristölle. Lisäksi lannoitevalmisteen tulee täyttää joko kansallisen tai EU-asetuksen mukaisen tuoteluokittelun vaatimukset. Tuotteen on täytettävä säädösten mukaiset raja-arvot ja tuotteen turvallisuus ja toimivuus on muutenkin varmistettava. Kierrätyslannoitteiden kohdalla kaatopaikkakelpoisuuskriteerit eivät automaattisesti kiellä lannoitevalmistekäyttöä kierrätyslannoitteena, jos aineksen ominaisuudet ovat lannoitevalmistekäyttöön muutoin soveltuvia. Tulee kuitenkin ottaa huomioon myös REACH-asetus eli kaikki kierrätyspohjainen aines ei välttämättä sovellu tuotteeksi, sen pitää täyttää kemikaaliasetuksen vaatimukset ja olla turvallista.

Kiertotalous ja uudet mahdollisuudet

EU:n ilmastopolitiikka yhdessä uuden kiertotalousmallisen, vapaan markkinan kapitalismin kanssa muodostaa materiaalivirran haasteiden kanssa myös mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja innovaatioihin. Osa teollisuustoimintaa on sivuvirtojen maksimaalinen hyödyntäminen sekä jätteenkäsittelyn optimointi. Luonnonvarojen rajallisuus, päästörajoitteet ja tarve uusille materiaaleille pakottaa yrityksiä keksimään sivuvirroille jälleenkäyttöä kuten kierrätyslannoitteita.

Lähteet

Laitinen R. 2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622825, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Berninger Kati 2018 Ravinteiden kierrätys Suomessa, Tyrsky Consulting, Saatavilla PDF netistä: https://tyrskyconsulting.fi/wpcontent/uploads/2018_ravinteiden_kierratys_suomessa.pdf

Euroopan parlamentti 2022. Mitä kiertotalous on ja miksi sillä on merkitystä? Haettu osoitteesta: https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/economy/20151201STO05603/mita-kiertotalous-on-ja-miksi-silla-on-merkitysta

Jätelaki 2011. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646

Häkkinen Eevaleena 2018. Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi – päivitetty opas, Suomen ympäristökeskus, julkaisu 11.6.2018. Saatavilla netistä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74873/OH_1_2016.pdf

Heikki Pursiainen 2020. Onko kapitalismille vaihtoehtoja ja neljä muuta kysymystä kapitalismista, Mustread.fi. Haettu osoitteesta: https://www.mustread.fi/blogit/onko-kapitalismille-vaihtoehtoja/

Tampio E., Vainio M., Virkkunen E., Rahtola M. & Heinonen S. 2018. Opas kierrätyslannoitevalmisteiden tuottajille. LUKE luonnonvarakeskus, Haettu netistä: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/542240/lukeluobio_37_2018_2X.pdf?sequence=8&isAllowed=y

Tieteen termipankki 2022. Termihaku tehty osoitteessa: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu

Tilastokeskus 2022. Yhdyskuntajätteen määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2020 – suurin osa jätteistä hyödynnettiin edelleen energiana. Haettu osoitteesta: https://www.stat.fi/til/jate/2020/13/jate_2020_13_2021-12-09_tie_001_fi.html

Ruokavirasto 2020. Haitalliset aineet ja hygienia. Haettu osoitteesta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/rehu–jalannoiteala/lannoitevalmisteet/laatuvaatimukset/haitalliset-aineet-ja-hygienia/

Kiertotalous kuva (käyttöön kysytty lupa): Mitä kiertotalous on ja miksi sillä on merkitystä? | Ajankohtaista | Euroopan parlamentti (europa.eu)