Jätä KKK historiaan – tällä oppaalla hoidat koripalloilijan nyrjähtäneen nilkan oikein!
Vuosikymmenten ajan nilkan nyrjähdykset on hoidettu kansainvälisesti tunnetulla kolmen K:n hoito- ohjeella (kylmä, koho ja kompressio), jossa keskitytään akuutin vaiheen tulehdusreaktion pysäyttämiseen. Tutkimusten myötä ohjeistukset ovat uudistuneet ja nykyiset ohjeet painottavat akuutin hoidon lisäksi myös subakuutin hoidon eli toiminnallisen kuntoutuksen merkitystä. Koripallossa tapahtuu jatkuvasti suunnanmuutoksia sekä erilaisia hyppyjä ja laskeutumisia, mitkä ovat merkittävä riskitekijä nilkkavammojen syntymiselle. Koripallossa sattuvista urheiluvammoista jopa 45% on nilkkaan kohdistuvia vammoja eli nilkan nyrjähdyksiä. Näin ollen koripallon parissa toimivien huoltajien ja valmentajien on ensiarvoisen tärkeää osata arvioida ja hoitaa nilkan nyrjähdykset oikein. Tämän tarpeen pohjalta tuotettiin raumalaiselle koripalloseuralle Rauma Basketille nilkkavammojen ensihoito-opas, jolla pyritään yhtenäiseen hoitolinjaan seuran sisällä.
Nilkan nyrjähdys

Nilkan nyrjähtäminen tarkoittaa nilkan inversiovammaa, jossa nilkka vääntyy sisäkiertoon aiheuttaen lateraalisten nivelsiteiden ylikuormittumisen. Nivelsiteiden ylikuormittuminen aiheuttaa homeostaattisten rakenteiden vaurioitumisen nilkan nivelsiteissä. Vamman sattuessa ja hoidon tarvetta arvioidessa on tärkeää osata arvioida vamman aste sekä poissulkea murtuma. Vamman aste arvioidaan välittömästi vamman sattuessa, minkä myötä voidaan tehdä hoitopäätökset. Arviointi tehdään oireiden ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Vamman asteen arvioinnissa on suositeltavaa hyödyntää nivelsidevamman asteen arviointijärjestelmää.
Nilkan nyrjähdysten hoito
Nilkkavamman hoidossa on tärkeintä pyrkiä rajoittamaan primaarit vauriot ja ehkäisemään sekundaarisia vammoja. Ensisijaisesti arvioidaan murtuman mahdollisuus toimimalla Ottawan nilkkasäännöstön mukaan. Murtumaa epäillessä ohjataan suoraan lääkärille. Jos murtumaa ei ole syytä epäillä, arvioidaan vamman aste. Vaurioitunut nilkka tuetaan hetkellisesti tukisidoksella tai nilkkatuella vamman asteen perusteella. Hetkellisellä kompressiolla ja immobilisaatiolla pyritään vähentämään turvotusta ja sen myötä helpottaa kipua. Kompressiolla aktivoidaan imusuonijärjestelmä ja siten vähennetään nivelten sisäistä turvotusta. Lääkkeellisessä kivunhoidossa suositaan parasetamolia, joka ei hidasta paranemisprosessia sekä on vatsaystävällisempi.
Oikeanlaisen hoidon merkitys kuntoutumisessa
Nilkkavamman oikeanlaisella hoidolla edistetään progressiivista kuntoutumista sekä ehkäistään krooniset nilkan epävakaudet. Nilkkavamman huolellinen hoito ja kuntoutus vähentää vamman uusiutumisen riskiä. Nilkan inversiovamma voi johtaa toiminnalliseen epävakauteen eli proprioseptisiin häiriöihin. Proprioseptiset häiriöt ovat peräisin keskushermostosta selkärangan refleksitason yläpuolelta. Nilkan vääntyminen aiheuttaa peroneaalihermoon vetovaurion ja sen myötä viivästyneen vasteajan peroneaalilihakseen. Nilkan varhaisen kuntoutuksen myötä nilkkaan pyritään palauttamaan asentotunto, voima, koordinaatio ja toiminta, jotta paluu urheiluun olisi optimaalisempaa. Ilman oikeanlaista kuntoutusta nilkasta jää kroonisesti epävakaa sekä toiminnallisesti jäykkä. Varhainen lihasaktivaatio ja proprioseptiset harjoitteet, kuten tasapainoharjoitukset ja lihasten aerobinen harjoittelu, voi vähentää lihasatrofian mahdollisuutta.
Infograafin hyödyt Rauma Basketille sekä yli laji- ja seurarajojen
Koripallokentällä ensihoidon suorittaa joukkueen huoltaja tai valmentaja, jolloin heidän on ensiarvoisen tärkeää osata poissulkea murtuman mahdollisuus sekä hoitaa nilkka kliinisen arvion ja vamman asteen perusteella. Nilkkavammojen ensihoitoon kehitetty opas on infograafi, josta huoltaja tai valmentaja löytää oleellisen tiedon nopealla vilkaisulla sekä hoidon kannalta tärkeimmät tiedot on tiivistetty yksinkertaiseksi ohjeeksi. Infograafilla pyritään ohjaamaan Rauma Basketin huoltajia ja valmentajia toimimaan akuuteissa tilanteissa oikein. Infograafia voidaan hyödyntää myös muissa koripalloseuroissa sekä yli lajirajojen. Nilkkavammat ovat yleisiä myös muissa lajeissa, kuten jalkapallossa, jolloin infograafia voidaan hyödyntää myös muiden lajien nilkkavammojen hoidossa.
Artikkeli perustuu Iida Haakanan opinnäytetyöhön ”Nilkan inversiovammojen ensihoito-opas -Infograafi Rauma Basketin valmentajille ja huoltajille” (2025)
Lähteet:
Dubois, B., Esculier, J-F. 2020. Soft-tissue injuries simply need PEACE and LOVE. British Journal of Sports Medicine. Osa 54. s. 72-73. Doi: https://doi.org/10.1136/bjsports-2019-101253 Saatavilla: https://bjsm.bmj.com/content/54/2/72
Gaddi, D. ym. 2022. Acute Ankle Sprain management: An Umbrella Review of systematic reviews. Frontiers in Medicine. Osa 9. Julkaisu 868474. Doi: 10.3389/fmed.2022.868474 Saatavilla: Acute Ankle Sprain Management: An Umbrella Review of Systematic Reviews – PMC
Pasanen, K. ym. 2021. Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus. 1. painos. VK-Kustannus. https://vk-kustannus.fi/tuote/urheiluvammojen-ehkaisy-hoito-ja-kuntoutus/
Rotellu, E., Shinde, N. 2023. Optimal management of acute soft tissue injury using Peace & Love: Observational study. International journal of physical education, Sports and Health. Osa 10. Julkaisu 3. s. 249-253. Saatavilla: https://www.kheljournal.com/archives/2023/vol10issue3/PartD/10-3-34-621.pdf
Vuurberg, G. ym. 2018. Diagnosis, treatment and prevention of ankle sprains: update of an evidence-based clinical guideline. Br J Sports Med. Osa 52. Julkaisu 15. s. 956. Doi: https://doi.org/10.1136/bjsports-2017-098106 Saatavilla: Diagnosis, treatment and prevention of ankle sprains: update of an evidence-based clinical guideline | British Journal of Sports Medicine
Wang, Z-R. 2021. Is it time to put traditional cold therapy in rehabilitation of soft-tissue injuries out of pasture? World Journal of Clinical Cases. Osa 9. Julkaisu 17. s. 4116-4122. ISSN: 2307-8960. Saatavilla: Is it time to put traditional cold therapy in rehabilitation of soft-tissue injuries out to pasture? – PMC
Zahra, W. ym. 2024. Ankle sprains: a review of mechanism, pathoanatomy and management. Orthopaedics and Trauma Journal. Osa 38. Julkaisu 1. s. 25–34. Doi: https://doi.org/10.1016/J.MPORTH.2023.11.005 Saatavilla: https://www.orthopaedicsandtraumajournal.co.uk/article/S1877-1327(23)00124-0/abstract
Scaialoia, D., Swartzendruber, A. J. 2020. The R.I.C.E Protocol is a MYTH: A Review and Recommendations. The Sport Journal. Osa 24. ISSN: 1543-9518. Saatavilla: https://thesportjournal.org/article/the-r-i-c-e-protocol-is-a-myth-a-review-and-recommendations/