FINGER-malli vahvistaa ikääntyneiden toimintakykyä – ravitsemus ja elintavat keskiössä
Ikääntyneiden määrän kasvu lisää tarvetta ennaltaehkäisevälle ohjaukselle. FINGER-mallin mukainen ravitsemusohjaus tarjoaa hoitajille tutkitun ja käytännönläheisen työkalun tukea ikäihmisten terveyttä, toimintakykyä ja muistia. Yksilöllinen, arkeen sovitettu ohjaus voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun – ja myös hoitotyön tuloksellisuuteen.
Suomessa väestö ikääntyy nopeasti, ja samalla muistihäiriöt yleistyvät. Ennaltaehkäisy ja toimintakyvyn tukeminen ovat terveydenhuollon keskeisiä haasteita. FINGER-tutkimus (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) on kansainvälisesti tunnustettu malli, joka yhdistää ravitsemuksen, liikunnan, kognitiivisen harjoittelun ja riskitekijöiden hallinnan. Ravitsemus on mallissa keskeinen osa-alue. Hyvä ravitsemustila tukee lihasmassaa, liikkumista ja aivoterveyttä ja siten koko arjen sujuvuutta. Tässä artikkelissa esitellään opinnäytetyön tuloksia, jotka liittyvät FINGER-mallin soveltamiseen ikääntyneiden ravitsemus- ja elintapaohjauksessa hoitotyön arjessa.
Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä
Aliravitsemus, yksipuolinen ruokavalio ja puutteellinen energiansaanti voivat heikentää muistia ja lisätä muistisairauksien riskiä. FINGER-mallissa ravitsemus nähdään osana kokonaisvaltaista elintapaohjelmaa, jossa ruokavalion laatu, riittävä proteiinin saanti ja säännöllinen ateriarytmi ovat keskeisiä tekijöitä. FINGER- mallin mukainen ravitsemusohjaus perustuu ajantasaisiin ravitsemussuosituksiin, mutta sen vahvuus on käytännönläheisyys. Ohjauksessa painotetaan yksilöllisyyttä ja ruokavalion muutokset sovitetaan asiakkaan terveydentilaan, tottumuksiin ja arkeen. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että hoitohenkilöstö tarvitsee lisää konkreettisia välineitä ravitsemusohjauksen toteuttamiseen. Erityisesti se on tärkeää silloin, kun asiakkaalla on jo kognitiivisia haasteita.
FINGER-mallin soveltaminen hoitotyön arjessa – mitä se vaatii?
Opinnäytetyön tuloksissa korostui tarve selkeille, arjessa toimiville ohjauskäytännöille. Vaikka FINGER-malli on laaja-alainen, sen ydinelementtejä voidaan soveltaa ohjaustyössä ilman suuria rakenteellisia muutoksia. Keskeistä on, että ohjaus ei jää yksittäisten ammattilaisten vastuulle, vaan se integroidaan osaksi toimintakulttuuria.
Käytännön keinoja ravitsemus- ja elintapaohjauksen toteuttamiseen:
- Ateriapäiväkirjan käyttö: Asiakkaan ruokailutottumusten kirjaaminen auttaa tunnistamaan puutteita ja vahvuuksia.
- Yhteiset ruokailuhetket: Mahdollistavat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tukevat säännöllistä ateriarytmiä.
- Liikkumisen muistuttaminen: Päivittäinen kevyt aktivointi, kuten tuolijumppa tai ulkoilu, voidaan toteuttaa hoitohenkilöstön kannustuksella.
- Kognitiivinen virikkeellisyys: Sanapelit, musiikkihetket ja keskustelut tukevat muistia ja osallisuutta.
- Yksilöllinen ohjaus: Asiakkaan elämäntilanteen ja voimavarojen huomioiminen lisää motivaatiota ja sitoutumista. Motivaation tukemiseen voi hyödyntää motivoivaa haastattelua. Sosiaalinen tuki ja seuranta myös auttavat muutosten ylläpitämisessä.
Ravitsemusohjaus ei tarkoita pelkkää tiedon jakamista, vaan jatkuvaa vuorovaikutusta ja tukea. Hoitaja toimii rinnalla kulkijana, joka auttaa tekemään terveelliset valinnat helpoiksi arjessa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hoitaja arvioi asiakkaan ruokailutottumuksia kotikäynnin yhteydessä ja antaa konkreettisia vinkkejä kuten lisää proteiinia aamiaiseen tai muistutuksen D-vitamiinilisästä.
Hoitohenkilöstön osaaminen ratkaisee, mutta rakenteet kaipaavat tukea
Opinnäytetyön tuloksissa korostui, että hoitohenkilöstö tunnistaa ravitsemuksen ja elintapojen merkityksen ikääntyneiden toimintakyvylle. Silti käytännön toteutus jää usein kiireen, epäselvien vastuiden ja puutteellisten ohjausvälineiden varjoon. Ammattilaiset toivovat konkreettisia materiaaleja, koulutusta ja selkeitä rakenteita, jotka tukevat ohjauksen juurtumista arkeen.
Keskeiset kehittämissuositukset:
- Vakiinnutetaan ravitsemus- ja elintapaohjaus osaksi toimintakäytäntöjä.
- Tarjotaan henkilöstölle koulutusta FINGER-mallin soveltamisesta.
- Kehitetään yksiköihin selkeitä ohjausmateriaaleja ja muistilistoja.
- Vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä, erityisesti ravitsemusterapeuttien ja fysioterapeuttien kanssa.
Nämä keinot perustuvat opinnäytetyössä analysoituun kirjallisuuteen ja hoitohenkilöstön kokemuksiin. Ne ovat helposti sovellettavissa esimerkiksi palveluasumisen yksiköissä, joissa asiakkaiden toimintakyky vaihtelee.
Pienillä teoilla kohti suurempaa vaikutusta
Ikääntyneiden elintapaohjauksessa korostuvat tietyt erityispiirteet. Ohjauksen on huomioitava monisairaus, muistin heikkeneminen sekä toimintakyvyn rajallisuus. Tavoitteet tulee asettaa realistisesti ja vaiheittain. Motivaatiota tukee myönteinen ja arvostava ilmapiiri. Ikääntyneelle on tärkeää ymmärtää, miksi muutos on merkityksellinen juuri hänen elämässään. Arkeen liittyvät esimerkit, kuten jaksaminen lastenlasten kanssa tai kotona asumisen tukeminen, voivat tehdä ohjauksesta henkilökohtaisesti merkityksellistä. Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen ei vaadi ihmeitä. Ennen kaikkea se vaatii johdonmukaisuutta, osaamista ja arkeen sopivia ratkaisuja. Kun ohjaus on suunnitelmallista ja tavoitteellista, se vahvistaa sekä asiakkaiden että työntekijöiden kokemusta onnistumisesta. FINGER-mallin periaatteet tarjoavat konkreettisia keinoja, jotka voidaan sovittaa arkeen pienin askelin. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että hoitohenkilöstö on motivoitunut, mutta tarvitsee tukea ja rakenteita, jotta ravitsemus- ja elintapaohjaus toteutuu systemaattisesti.
Lähteet
Absetz, P. & Hankonen, N. 2017. Miten auttaa potilaita omaksumaan ja ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja? Duodecim, 133(10), 1015–1021.
Kivipelto, M. ym. 2019. FINGER-elintapaohjelma: Toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen. Suomen Lääkärilehti, 74, 183–186.
Ngandu, T. ym. 2015. A 2-year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trialThe Lancet, 385(9984), 2255–2263.
Ornish, D. ym. 2024. Effects of intensive lifestyle changes on the progression of mild cognitive impairment or early dementia due to Alzheimer’s disease: a randomized, controlled clinical trial. Alzheimer’s Research & Therapy, 16(1), 39.
Plaami, E. ym. 2022. Aivoterveyden edistäminen perusterveydenhuollossa vaati vielä vahvistusta. … Gerontologia, 36(4), 420–423.
Strandberg, T. & Kivipelto, M. 2017. Terveet elämäntavat – terveet aivot. Duodecim, 133, 195–200.
Suominen, M. & Lehtisalo, J. 2024. Muistisairaus ja ravitsemus. Lääkärikirja Duodecim. Oppiportti-palvelu.