Liikettä keholle dialyysihoidon aikana – pieni muutos, suuri vaikutus
Dialyysihoitoa saavat potilaat viettävät viikoittain tunteja hoitotuolissa lähes liikkumatta. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että jo kevyellä liikunnalla voidaan parantaa heidän toimintakykyään, elämänlaatuaan ja jopa hoidon tehoa. Turun ammattikorkeakoulussa tehdyssä kehittämistyössä vastattiin tähän tarpeeseen luomalla harjoitevideo, joka kannustaa potilaita liikkumaan turvallisesti myös hoidon aikana.
Dialyysihoito on elintärkeä, mutta samalla kuormittava ja arkea rajoittava hoitomuoto. Suomessa dialyysihoidossa oli vuonna 2022 yhteensä 1849 potilasta, joista suuri osa oli yli 75-vuotiaita miehiä (Suomen munuaistautirekisteri 2022). Hoidon aikainen liikkumattomuus heikentää toimintakykyä ja lisää sairastuvuutta sekä kuolleisuusriskiä (Moore ym. 2016).
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen on keskeinen osa kroonisten sairauksien hoitoa, ja tämä koskee myös dialyysipotilaita (Moore ym. 2016). Silti liikunnan toteutuminen hoidon yhteydessä ei ole itsestäänselvyys. Pitkät hoitojaksot, väsymys ja epävarmuus turvallisuudesta voivat rajoittaa potilaiden motivaatiota. Lisäksi henkilökunnan tuki ja hoitoympäristön kannustavuus vaikuttavat ratkaisevasti siihen, tuleeko liikkumisesta pysyvä osa hoitoa vai jääkö se satunnaiseksi. (Capitanini ym. 2014.)
Liikunta tukee hoidon tehoa ja hyvinvointia
Fyysisen aktiivisuuden hyödyt dialyysihoidossa ovat monitasoisia. Jo kevyt lihaskunto- tai liikkuvuusharjoittelu parantaa verenkiertoa, lihasvoimaa ja aineenvaihduntaa. Liike tehostaa kuona-aineiden poistumista ja voi siten parantaa myös dialyysihoidon tehokkuutta. (Musavian ym. 2015.)
Säännöllinen liikunta auttaa verenpaineen ja diabeteksen hallinnassa sekä tukee psyykkistä hyvinvointia (Musavian ym. 2015). Tutkimusnäyttö osoittaa, että hemodialyysin aikana toteutettu liikunta on turvallista ja tehokasta (Clarkson ym. 2017; Musavian ym. 2015). Potilaat, jotka liikkuvat säännöllisesti, kokevat vähemmän väsymystä ja pystyvät paremmin ylläpitämään arjen toimintakykyään. Näin liike muuttuu osaksi kokonaisvaltaista hoitoa – lääkkeeksi, joka ei tule purkissa, vaan omasta kehosta.
Kehittämistyö toi liikkeen osaksi hoitoympäristöä
TYKS Munuaiskeskuksessa tunnistettiin tarve tukea potilaiden fyysistä aktiivisuutta osana hoitoa. Turun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat toteuttivat yhteistyössä TYKS sairaalapalvelut fysioterapiayksikön kanssa kehittämistyön, jonka tavoitteena oli luoda helposti käytettävä harjoitevideo dialyysihoidossa oleville potilaille.
Videon suunnittelussa hyödynnettiin ajankohtaista tutkimustietoa ja toimeksiantajan asiantuntemusta. Liikkeiksi valittiin turvallisia, istuen ja maaten tehtäviä harjoitteita, jotka soveltuvat iäkkäille ja heikkokuntoisille potilaille. Video sisältää selkeät ohjeet sekä puheena että tekstinä, ja se on katsottavissa hoitoyksikön omilta laitteilta. Videon tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen mahdollisuus fyysiseen aktiivisuuteen hoidon aikana, ilman erillisiä välineitä tai suurta ponnistelua sekä kannustaa liikkumaan.
Pienistä liikkeistä suuri vaikutus
Harjoitevideo on konkreettinen väline, mutta sen merkitys on laajempi. Se voi toimia osana hoitoympäristön muutosta, jossa liikkuminen nähdään luonnollisena ja turvallisena osana hoitoa. Fysioterapeutit ovat tässä keskeisessä roolissa, heidän läsnäolonsa on tutkimusten mukaan lisännyt potilaiden harjoitusaktiivisuutta jopa yli 80 %, kun taas ilman ammattilista tukea motivaatio hiipuu nopeasti (Capitanini ym. 2014).
Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa dialyysiyksiköissä, joissa liikunta ei vielä ole osa hoitoa. Lisäksi video tarjoaa mallin digitaalisen potilasohjauksen kehittämiseen – tulevaisuudessa se voisi olla osa digihoitopolkua, jolloin potilaat voisivat hyödyntää harjoitteita myös kotona ja arjen eri tilanteissa.
Liike on osa kuntouttavaa hoitoa
Dialyysipotilaiden kuntoutuksessa pienetkin liikkeet voivat merkitä paljon. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen ei vaadi suuria muutoksia, mutta se voi ratkaisevasti parantaa potilaiden hyvinvointia ja itsenäisyyttä. Kun liike tuodaan osaksi hoitoa, se tukee potilaiden jaksamista, motivaatiota ja elämänlaatua.
Liikkuminen dialyysihoidon aikana ei ole enää vain mahdollisuus – se on osa hyvää ja kuntouttavaa hoitoa.
Lähteet
Capitanini A, Lange S, D’Alessandro C, Salotti E, Tavolaro A, Baronti ME, Giannese D, Cupisti A. Dialysis exercise team: the way to sustain exercise programs in hemodialysis patients. Kidney Blood Press Res. 2014;39(2-3):129-33. doi: 10.1159/000355787. Epub 2014 Jul 29. PMID: 25117740.
Clarkson, M. J., Fraser, S. F., Bennett, P. N., McMahon, L. P., Brumby, C., & Warmington, S. A. (2017). Efficacy of blood flow restriction exercise during dialysis for end stage kidney disease patients: protocol of a randomised controlled trial. BMC Nephrology, 18(1), 294. https://doi.org/10.1186/s12882-017-0713-4
Moore, G. E., Durstine, J. L., Painter, P. L., Moore, G. E., Durstine, J. L., & Painter, P. L. (2016). ACSM’s exercise management for persons with chronic diseases and disabilities (Fourth edition.). Human Kinetics.
Musavian, A. S., Soleimani, A., Masoudi Alavi, N., Baseri, A., & Savari, F. (2015). Comparing the Effects of Active and Passive Intradialytic Pedaling Exercises on Dialysis Efficacy, Electrolytes, Hemoglobin, Hematocrit, Blood Pressure and Health-Related Quality of Life. Nursing and Midwifery Studies, 4(1), e25922.
Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 2022. Viitattu 10.1.2025. https://muma.fi/wp-content/uploads/2024/02/Suomen-munuaistautirekisteri-vuosiraportti-2022.pdf