• läsnäolotaidot
• mindfulness
• tietoinen läsnäolo

Hektinen elämänkulku ja arjen kiireisyys ovat nykypäivän vitsauksia. Arjessa pysähtyminen sekä keskittyminen tähän hetkeen vaatii tietoista harjoittelua. Kuitenkin oppiessamme välineet siihen, vahvistamme läsnäoloamme elämässämme kokemillemme asioille eli toisin sanoen elämme tietoisemmin.

Kun puhutaan normaalista tietoisuuden tilasta, tarkoitetaan tilaa, jossa mielemme ja kehomme ei ole yhdessä. Saatamme esimerkiksi olla lounaalla ja miettiä samalla saamaamme työsähköpostia. (Ivtzan 2020, 15–16.) Mielemme onkin taitava pohtimaan mennyttä tai huolehtimaan tulevasta, mutta sille on luonnostaan vaikeaa keskittyä nykyisyyteen. Vaikka tietoinen läsnäolo on meissä synnynnäisesti oleva kyky, tulee sitä harjoittaa, jotta se olisi käytettävissämme. Samaan tapaan kuin fyysinen kuntommekin, myös mielemme tarvitsee säännöllistä harjoitusta, jotta se pysyisi terveenä, joustavana ja vahvana. (Murphy 2019, 12.)

Tietoisen läsnäolon harjoittaminen auttaa siis meitä kohtaamaan elämämme haasteet tietoisemmin. Kun opimme olemaan aidosti läsnä arjessamme, lisääntyy myös kokemustemme laatu ja merkityksellisyys – eli elämme elämäämme syvemmin ja tietoisemmin. (Brandsma 2017, 2.) Näitä elämän ja arjen intensiteetin vahvistavia taitoja on mahdollista harjoitella erilaisten läsnäolotaitoharjoitusten avulla.

Läsnäolotaitoharjoituksissa ajatukset ovat kuin ohi lipuvia pilviä

Harjoitellaksemme tietoista läsnäoloa, tulee meidän olla valmiita olemaan ennakkoluulottomia ja päästämään irti kaikista niistä automatisoiduista reaktioista, joita kehomme usein jopa tiedostamattamme tuottaa. Tietoisen läsnäolon ymmärtäminen ja siihen virittäytyminen vaatii useita erilaisia tulokulmia ja se muodostuu asioiden:

• tarkastelusta
• tuntemisesta
• fyysisistä tuntemuksista
• asennon vaikutusten tuntemisesta
• mielen sekä ajatusten tuntemuksista ja pohtimisesta
• asioista irti päästämisestä.

(Brandsma 2017, 54.)

Pilvi-vertauskuvan avulla voimme ymmärtää mielemme olevan elävä ja liikkuva. Niin kuin taivaskin, voi mielikin olla selkeä vaikkei se olisikaan tyyni. Tietoisesti läsnä oleminen ei tarkoita ajatusten tai mielikuvituksen puutetta vaan taitoa ja ymmärrystä oman mielen rauhoittamiseen, ja ajatuksien näkemiseen sellaisina kuin ne ovat: ohimenevinä ja hetkellisinä.

Läsnäolotaitoharjoitusten moninaiset hyödyt

Onnistuessamme läsnäoloharjoituksessa, havaitsemme ja tunnistamme omat ajatuksemme, muttemme tartu niihin. Opimme keskittämään ajatuksemme ja mielemme siihen, mitä teemme. Tällöin koemme asiat kokonaisvaltaisesti ja nautimme niistä enemmän. Kokonaisvaltainen asioiden kokeminen tarkoittaa niiden merkityksellisyyden kasvattamista ja merkityksellisyys taas tuo mukanaan tuottavuutta, tehokkuutta ja sitoutuneisuutta. (Ivtzan 2020, 15–16.)

Sadat tieteelliset tutkimukset puhuvat läsnäolotaitoharjoitusten puolesta (Brandsma 2017, 2). Tutkimukset kertovat niin psyykkisen hyvinvoinnin, unenlaadun kuin sosiaalisten suhteidenkin kasvattamisesta läsnäolotaitojen avulla (Armstrong 2019, 6–7; Armstrong 2019, 18–19; Murphy 2019, 86; Biegel ym. 2009 Armstrongin 2019, 13–15 mukaan). Samalla nähdään myös kuormittavaa työtä tekevän ammattilaisen parantavan työhyvinvointiaan läsnäolotaitoharjoitusten avulla (Singh ym. 2020, 67–68). Harjoitukset sopivat niin yksilöille kuin ryhmillekin, ja lisäksi tutkimukset todistavat, että myös erityisryhmät voivat ymmärtää ja hyötyä harjoitteista: kokemukselliset harjoitteet eivät vaadi onnistuakseen esimerkiksi laajoja verbaalisia taitoja (Brown & Hooper 2009 Yildiran & Holtin 2015, 50 mukaan).

Läsnäolon taito ei ole päämäärä – se on itse matka

Kaikkineen idea läsnäolotaitojen takana sekä harjoitusten suorittamisessa vaikuttaa yksinkertaiselta ja selkeältä: meidän tulee vain keskittää mielemme siihen, mitä nyt teemme. Ajatuksena tämä vaikuttaa helpolta, mutta todellisuudessa läsnäolotaitojen harjoitteleminen ei ole kovinkaan yksinkertaista. Onnistuneeseen harjoitukseen tarvitaan intensiivistä olemisen tarkastelua, pyrkimystä pois automatisoiduista reaktioista ja avointa, uteliasta sekä joustavaa asennetta.  (Brandsma 2017, 13.)  

Kukaan ei kuitenkaan ole seppä syntyessään eikä läsnäolotaitojen harjoittelemisesta kannata tehdä itselleen liian vaikeaa: kyseessä ei ole suoritus, vaan matka kohti syvempää yhteyttä itseen ja elämään. Kun pysähdymme hetkittäin hengittämään ja havainnoimaan, löydämme arjesta selkeyttä ja tasapainoa. Jo lyhyetkin päivittäiset harjoitukset kasvattavat kykyämme elää tietoisemmin eikä näin ollen lyhyitä pysähtymishetkiä arjen keskellä kannata aliarvioida: pienikin pysähtyminen voi avata uudenlaisen näkökulman arkeen. Harjoittelemalla säännöllisesti opimme elämään aidommin – eli olemaan tässä hetkessä läsnä.

Lähteet:

Armstrong, T. 2019. Mindfulness in the classroom: strategies for promoting concentration, compassion, and calm. Alexandria, Virginia: ASCD. Viitattu 19.6.2025. https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/detail.action?docID=5829695. Vaatii käyttäjätunnuksen.

Brandsma, R. 2017. The mindfulness teaching guide: essential skills and competencies for teaching mindfulness-based interventions. Oakland, California: New Harbinger Publications. Viitattu 5.7.2025. https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/detail.action?docID=4850331. Vaatii käyttäjätunnuksen.

Ivtzan, I. 2020. Teoksessa Ivtzan, I. (toim.) 2020. Handbook of mindfulness-based programmes:mindfulness interventions from education to health and therapy. Abingdon, Oxon; New York, NY: Routledge, 15–18. Viitattu 23.6.2025. https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/detail.action?docID=5849797. Vaatii käyttäjätunnuksen.

Murphy, S. 2019. Fostering mindfulness: building skills that students need to manage their attention, emotions, and behavior in classrooms and beyond. Markham, Ontario: Pembroke Publishers Limited. https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/detail.action?docID=5787728. Viitattu 14.7.2025. Vaatii käyttäjätunnuksen.

Singh, N. N., Lancioni, G. E., Chan, J. McPherson, C. L. & Jackman, M. M. Chapter 5 Mindfulness-Based Positive Behavior Support. 2020. Teoksessa Ivtzan, I. (toim.) 2020. Handbook of mindfulness-based programmes:mindfulness interventions from education to health and therapy. Abingdon, Oxon; New York, NY: Routledge, 63–75. Viitattu 23.6.2025. https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/detail.action?docID=5849797. Vaatii käyttäjätunnuksen.

Yildiran, H. & Holt, R. R. 2015. Thematic analysis of the effectiveness of an inpatient mindfulness group for adults with intellectual disabilities. British Journal of Learning Disabilities, maaliskuu 2015; 43, s. 49–54. Viitattu 28.7.2025. https://research-ebsco-com.ezproxy.turkuamk.fi/c/5komzs/viewer/pdf/enjcnsfzzz. Vaatii käyttäjätunnuksen.