• pakohuonepeli
• syöpä
• syöpähoito

Miltä tuntuisi astua elokuvamaailmaan ja ratkoa pulmia yhdessä muiden kanssa – samalla kun saat tukea toipumiseen? Pakohuonepeli voi tarjota nuorille syöpää sairastaville ja syöpäselviytyjille iloa, vertaistukea ja onnistumisen kokemuksia, jotka auttavat irrottautumaan arjen huolista. Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyössä kehitetty pakohuonepeli osoittaa, että pelillisyys voi olla paljon enemmän kuin viihdettä: se voi olla askel kohti vahvempaa hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Nuoruus on aikaa, jolloin yhteenkuuluvuus, ilo ja onnistumisen kokemukset ovat erityisen tärkeitä. Syöpää sairastavien ja siitä toipuvien nuorten arki voi olla kuormittavaa ja eristävää, ja hoidot vaikuttavat sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Turun ammattikorkeakoulussa toteutettu opinnäytetyö yhteistyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa osoitti, että elämyksellinen ja yhteisöllinen pakohuonepeli voi tarjota nuorille tärkeän hengähdystauon ja kokemuksen yhteenkuuluvuudesta.

Yhdistys tarjoaa monipuolista psykososiaalista tukea, vertaistapaamisia ja tapahtumia, joissa nuoret voivat tavata toisiaan ja jakaa kokemuksiaan. Pakohuonepeli toi mukaan pelillisyyden ja seikkailun, jotka puhuttelevat erityisesti nuorta kohderyhmää. Pelin suunnittelussa otettiin huomioon osallistujien jaksaminen ja turvallisuus, ja tehtävien vaikeustaso sovitettiin 13–17-vuotiaille sopivaksi.

Pakohuone – enemmän kuin peli

Pakohuonepelit ovat tunnettuja siitä, että ne vaativat ongelmanratkaisua, luovuutta ja tiimityötä. Pelin suunnittelussa hyödynnettiin vesiputousmallia (Waterfall), jossa eteneminen tapahtui vaiheittain suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin.

Teemaksi valittiin elokuvamaailma, joka puhuttelee nuoria ja tarjoaa mahdollisuuden eläytyä luovaan tarinaan. Pelin tehtävät rakentuivat elokuvateeman ympärille ja korostivat yhteistyötä, loogista päättelyä ja oivaltamista. Nuoret ratkaisivat pulmia, tunnistivat elokuvagenrejä ja yhdistivät äänikohtauksia käsikirjoituksiin, mikä loi konkreettisen etenemisen tunteen ja mahdollisti onnistumisen kokemuksia ilman kilpailun painetta.

Yhteisöllisyyttä ja vertaistukea

Pakohuoneen tavoitteena oli luoda turvallinen ja miellyttävä ympäristö, jossa nuoret voivat viettää aikaa yhdessä ja kokea onnistumisia. Pelin elämyksellisyyttä vahvistettiin lavastuksilla, äänimaisemalla ja tarinallisilla yksityiskohdilla. Jokainen vaihe oli suunniteltu tukemaan positiivista ja turvallista kokemusta myös niille nuorille, joille sairaus on aiheuttanut epävarmuutta tai sosiaalista vetäytymistä.

Tulokset osoittivat, että pakohuone sopii hyvin syöpää sairastaville ja sen sairastaneille nuorille. Tehtävät olivat sopivan haastavia ja tarjosivat onnistumisen kokemuksia. Nuoret kokivat ilmapiirin myönteiseksi ja yhteisölliseksi. Pakohuone toimi psykososiaalisen tuen välineenä, sillä se edisti vuorovaikutusta, auttoi irrottautumaan sairauden arjesta ja vahvisti osallisuuden tunnetta.

Kiinnostuitko testaamaan?

Opinnäytetyö osoitti, että pakohuone ei ole vain viihdettä, vaan se voi olla myös terapeuttinen ja yhteisöllinen kokemus, joka tukee nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Peli tarjoaa mahdollisuuden onnistua, nauraa ja olla osa ryhmää – nämä voivat olla merkittäviä askelia toipumisen tiellä. Pelin avulla voidaan madaltaa osallistumisen kynnystä ja tehdä tuesta kiinnostavampaa ja nuorilähtöisempää

Pakohuonepeliä voidaan muokata eri ikäryhmille ja teemoille sopivaksi, ja jatkossa pelin saavutettavuutta ja kielellistä selkeyttä voidaan kehittää. Myös digitaalisten tai audiovisuaalisten elementtien lisääminen voisi tuoda uusia ulottuvuuksia kokemukseen. Vastaavia pelejä voitaisiin kehittää muillekin erityisryhmille, kuten pitkäaikaissairaille lapsille tai mielenterveyshaasteiden kanssa eläville nuorille.

Materiaalit saatavilla sähköpostitse: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Pia Ilves pia.ilves(at)lssy.fi

Theseus-linkki opinnäytetyöhön: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/900410/Nuli%20Veseli_Salari.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Lähteet:

Ahomäki, R. (2018). Psychosocial outcomes after young age onset cancer in Finland (Väitöskirja, Turun yliopisto). Annales Universitatis Turkuensis, D 1358.
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/144953/AnnalesD1358Ahom%C3%A4kiDISS.pdf

Ander, M., Cederberg, J. T., von Essen, L. & Hovén, E. (2018). Exploration of psychological distress experienced by survivors of adolescent cancer reporting a need for psychological support. PLOS ONE, 13(4).
https://doi.org/10.1371/journal.pone.0195899

Aroral, H. K. (2021). Waterfall process operations in the fast-paced world: Project management exploratory analysis. International Journal of Applied Business and Management Studies.
https://www.ijabms.com/wp-content/uploads/2021/05/05_ARORAL_PB.pdf

Escape Room Helsinki. (2025). Pakohuoneet. Viitattu 2.5.2025.
https://escaperoom.fi/fi/pakohuone

Frederiksen, L. E., Erdmann, F., Mader, L., Mogensen, H., Pedersen, C., Kenborg, L. ym. (2022). Psychiatric disorders in childhood cancer survivors in Denmark, Finland, and Sweden: A register-based cohort study. The Lancet Psychiatry, 9(1), 35–45.
https://doi.org/10.1016/S2215-0366(21)00387-4

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. (2025). Toiminta. Viitattu 29.4.2025.
https://www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/yhdistys/toiminta

Sylva ry. (2025). Lasten ja nuorten syöpäsairaudet. Viitattu 2.5.2025.
https://www.sylva.fi/tietoa-ja-tukea/lapsiperheelle/lasten-ja-nuorten-syopasairaudet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2024). Lasten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt.
https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/lasten-mielenterveys-ja-mielenterveyden-hairiot