Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien suomen kielen oppiminen tapahtuu parhaiten vuorovaikutuksessa
Tarkastelimme opinnäytetyössämme kotimaassaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien suomen kielen kehittymistä Maakunta työllistää -hankkeessa, jossa sosionomiopintojen rinnalla opiskelijat osallistuvat työpaikalla tapahtuvaan harjoitteluun. Tulokset osoittivat selkeästi, että kielitaidon kehittyminen edistyy parhaiten vuorovaikutuksen ja kielen aktiivisen käytön kautta arjen työtilanteissa. Suomen kielen puhuminen kehittyi opiskelijoiden kokemusten mukaan nopeammin kuin lukeminen, kirjoittaminen tai luetun ymmärtäminen, jotka koettiin hitaammin omaksuttaviksi taidoiksi.
Suomen kielen taitoa voidaan kuvata kuusiportaisella A1–C2-asteikolla, joka perustuu eurooppalaiseen viitekehykseen ja toisen kielen opetuksen tutkimukseen. Asteikko jäsentää kielitaitoa eri osa-alueiden kautta. Näitä ovat esimerkiksi suomen kielen puhuminen, kirjoittaminen, ymmärtäminen ja erilaisista vuorovaikutustilanteista selviytyminen suomen kielellä. Kullekin tasolle on määritelty tyypillisiä taitoja, jotka kuvaavat, millaista osaamista kielenoppijalta yleensä odotetaan. Vaikka kielitaidon kehitys ei aina etene suoraviivaisesti ja oppija voi hallita taitoja useilta eri tasoilta samanaikaisesti, tarjoaa asteikko selkeän rungon oppimisen suunnittelulle ja auttaa opettajia valitsemaan opetuksen menetelmiä erityisesti, kun ryhmän kielitaitotaso vaihtelee. (Opetushallitus 2025).
Kielitaito voidaan jäsentää produktiivisiin ja reseptiivisiin taitoihin, joihin kuuluvat puhuminen ja kirjoittaminen sekä luetun ja puheen ymmärtäminen. Kielen tasot ovat samalla sekä yksilön henkilökohtainen kokemus omasta osaamisestaan että yhteiskunnan asettama taso, jonka merkitys korostuu esimerkiksi työelämään sijoittumisessa. (Tarnanen & Pöyhönen 2011.)
Työpaikkojen merkitys kielitaidon kehittymisessä on huomattava
Ennen harjoittelua opiskelijat ovat usein osallistuneet kielikursseille, mutta todellinen kielenkäyttömahdollisuus syntyy käytännön työtehtävien kautta. Harjoittelun onnistuminen edellyttää, että ammatillisten tavoitteiden rinnalle asetetaan myös selkeät kielitaitotavoitteet. Esimerkiksi missä tilanteissa suomea käytetään, miten kielen harjoittelua tuetaan ja miten uusi sanasto otetaan käyttöön työssä. Yhdessä sovitut konkreettiset tavoitteet edistävät suomen kielen aktiivista käyttöä ja ammattisanaston kehittymistä riippumatta harjoittelijan lähtötasosta. Samalla työyhteisö saa mahdollisuuden arvioida omia toimintatapojaan monikielisessä ympäristössä ja kehittää valmiuksiaan toimia monikulttuurisessa työympäristössä. (Jyväskylän yliopisto.)
Työyhteisön tietoisuus maahanmuutosta ja kielitietoisuudesta on myös tärkeää. Työpaikka voi luoda ilmapiirin, jossa kysymysten esittäminen on sallittua ja epävarmuutta kielenkäytössä ei tarvitse pelätä. Lisäksi työyhteisö saattaa tarvita ohjausta erilaisten kommunikaatiota tukevien menetelmien hyödyntämiseen sekä monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen. (Komppa 2015.)
Työnantajatutkimukset osoittavat, että monet työnantajat pitävät kielen oppimista ensisijaisesti työntekijän tai yhteiskunnan vastuuna, eivätkä he olleet valmiita tukemaan kielitaidon kehittymistä rahallisesti tai työajalla tapahtuvaksi. 19 % työnantajista ajatteli, että heidän vastuulleen ei kuulu työntekijän suomen kielen taidon oppiminen, kun taas 6 % koki työnantajalla olevan vastuu kielen oppimisen tukemisessa. Usein myös kustannussyyt rajoittavat mahdollisuutta palkata henkilö, jonka suomen kielen taito ei ole vielä vahva. (Komppa 2015.)
Heikommalla kielitaidolla varustettua työntekijää voidaan kuitenkin tukea monin käytännön tavoin. Perehdytyksessä voi hyödyntää visuaalisia ohjeita, työparin esimerkkiä ja havainnointia. Työpaikalla voidaan tarjota monikielisiä ohjeita tai materiaalia, jossa ammattisanasto on käännetty useille kielille. Mikäli työpaikalla työskentelee harjoittelijan äidinkieltä puhuva työtoveri, voi se helpottaa alkuvaiheen oppimista. Nämä tukitoimet nopeuttavat kielen omaksumista ja ammattisanaston hallintaa. (Toivanen ym. 2018.)
Suomen kielen oppimiseen liittyy ennakkokäsityksiä
Suomessa elää sitkeä käsitys, että suomen kieli olisi poikkeuksellisen vaikea oppia. Tällainen ajatus voi kuitenkin lannistaa kielenopiskelijoita jo ennen kuin opiskelu kunnolla alkaa. Todellisuudessa oppimisen vauhti riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon oppija pääsee käyttämään kieltä arjessa ja saako hän riittävästi tukea opiskeluun. (STT 2020.)
Suomen kielen omaksumista saattaa hidastaa myös epärealistiset tavoitteet ja liian tiukka aikataulu. Opiskelijan omalle taitotasolle liian helppo tai vaikea kielikurssi saattaa myös vaikeuttaa oppimista. On myös hyvä tunnistaa, että opiskelijoiden välillä on suuria eroja siinä, milloin he uskaltavat käyttää suomen kieltä. Toiset kokevat tarvitsevansa vahvan osaamisen ennen kuin uskaltavat käyttää suomen kieltä, kun taas toiset heittäytyvät keskusteluihin jo perustason taidoilla. (STT 2020.)
Maakunta työllistää -hankkeen opiskelijoilla on lupaavia kokemuksia työelämän rinnalla kulkevista opinnoista
Opinnäytetyössämme teimme Maakunta työllistää -hankkeen sosionomiopiskelijoille itsearviointikyselyn heidän kokemuksestaan suomen kielen oppimisessa. Tutkimuksen tekovaiheessa opinnot olivat kestäneet vuoden. Vastausten perusteella hankkeen aikainen suomen kielen kehitys oli opiskelijoiden mielestä merkittävää. Erityisesti suullinen kielitaito oli monilla kehittynyt paljon tai erittäin paljon. Opiskelijat tunnistivat kehittymisen tarpeen kirjallisten tuotosten tekemisessä sekä oppimateriaalien luetun ymmärtämisessä.
Työharjoittelun aikana tapahtunut oppiminen nähtiin merkittävänä, vaikka osa opiskelijoista tunsi epävarmuutta oman suomen kielen taitonsa riittävyydessä. Pieni osa opiskelijoista ei osannut arvioida kykyään kommunikoida asiakkaiden kanssa suomeksi, ja muutamat kokivat asiakastyön edelleen haastavaksi. Lähes 60 % opinnäytetyön kyselyymme vastanneista ulkomaalaistaustaisista sosionomiopiskelijoista oli kuitenkin jokseenkin samaa mieltä siitä, että pystyi käymään pidempiä keskusteluja suomeksi ilman kielen vaihtamista. Tulokset osoittavat suullisen kielitaidon kehittymistä ja lisääntyvää itsevarmuutta työelämän vuorovaikutustilanteissa.
Työpaikkojen roolia kielen oppimisessa voidaan pitää merkittävänä. Suurin osa kyselyymme vastanneista opiskelijoista koki työpaikan tuen merkittävänä ja sen kannustavan suomen kielen oppimiseen. Suomen kielen kirjoittaminen työpaikan dokumenteissa ja kirjaamiseen liittyvät työtehtävät koettiin haastavampana kuin puhuminen. Hieman alle puolet vastanneista opiskelijoista vastasi käyttävänsä suomen kieltä dokumentoidessaan työpaikallaan.
Tulokset osoittivat selvästi, että opiskelijoiden suomen kielen oppiminen edistyi erityisesti työpaikoilla ja siellä tapahtuvan päivittäisen suomen kielen käytön myötä. Lähes puolet vastaajista arvioi oppineensa suomen kieltä kaikkein eniten juuri harjoittelujakson aikana. Tämä vahvistaa käsitystä, että oikeat työtilanteet tarjoavat tehokkaimman ympäristön kielitaidon kehittymiselle. Tutkimuksemme tulokset vahvistavat kuvaa siitä, että käytännönläheinen vuorovaikutus, toiminnallisuus ja työelämän tilanteet tukevat vahvasti suomen kielen kehitystä. Koulutusmalli, jossa yhdistyvät opinnot ja rinnalla kulkeva työelämä, on osoittautunut varsin toimivaksi suomen kielen taidon kehittymisen kannalta.
Lähteet:
Jyväskylän yliopisto. Kielitietoinen työharjoittelu. Viitattu 15.11.2025 https://www.jyu.fi/fi/opiskelijalle/kielitietoinen-tyoharjoittelu.
Komppa, J. 2015. Työnantajien odotukset, työntekijän vastuu ja työyhteisön tuki. Näkökulmia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ammatillisen suomen oppimiseen. Viitattu 15.11.2025 file:///C:/Users/essil/Downloads/53778-Artikkelin%20teksti-51873-1-10-20160113.pdf.
Opetushallitus. 2025. Kehittyvän kielitaidon asteikko Viitattu 15.11.2025 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kielitaidon-kehittymisen-kuvaus.
STT. 2020. Suomen kieli ei ole poikkeuksellisen vaikea oppia, vaikka niin luullaan. Viitattu 15.11.2025. https://yle.fi/a/3-11714697.
Tarnanen, M.& Pöyhönen, S. 2011. Maahanmuuttajien suomen kielen taidon riittävyys ja työllistymisen mahdollisuudet. Viitattu 15.11.2025 https://journal.fi/pk/article/view/4750/4468.
Toivanen, M.; Väänänen, A.; Kurki, A-L.; Bergbom, B. & Airila, A. 2018. Moni osaa! TYÖPAIKKAOSAAMINEN MONIKULTTUURISILLA TYÖPAIKOILLA. Viitattu 15.11.2025 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136165/Moni%20osaa%20-%20ty%c3%b6paikkaosaaminen%20monikulttuurisilla%20ty%c3%b6paikoilla.pdf?sequence=1&isAllowed=y.