Apteekeilla on tärkeä rooli lääkitysturvallisuudessa – mikä on lääkitysturvallisuuden johtamisosaamisen nykytila suomalaisissa avohuollon apteekeissa?
Lääkehoito on yksi yleisimmin käytetty keino potilaan sairauden hoidossa ja siksi on tärkeää, että se tapahtuu turvallisesti ja asianmukaisesti. Apteekit ovat tärkeä osa lääkitysturvallisuusketjua ja tämän vuoksi apteekkien lääkitysturvallisuuden kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Esihenkilöiden tulee varmistaa, että lääkitysturvallisuuteen liittyvää toimintaa ja prosesseja kehitetään säännöllisesti.
Apteekeilla on merkittävä rooli lääkitysturvallisuuden varmistamisessa. Pelkästään suomalaisista avohuollon apteekeista toimitetaan noin 79 miljoonaa lääkemääräystä vuosittain ja niissä asioidaan muita terveydenhuollon yksikköjä useammin (Fimea 2025, 17; Mäkinen ym. 2025).
Lääkitysturvallisuuden johtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen
Osaamisen systemaattinen kehittäminen on tarpeellista kaikkissa organisaatioissa, myös apteekeissa. Tämä pätee niin ikään lääkitysturvallisuuden kehittämiseen, joka on yksi apteekkien erityisosaamisalueista. Lääkitysturvallisuudella on keskeinen merkitys sekä potilaan hyvinvointiin, että terveydenhuollon ja yhteiskunnan kokonaiskustannuksiin (Härkänen 2014, 1; WHO 2017, 4-5).
Lääkitysturvallisuuteen liittyvän osaamisen johtamisessa oleellista on esihenkilön kyky kehittää ja johtaa toimintaa hyödyntämällä työyhteisössä jo vallitsevaa tietoa. (Karltun ym. 2020 ja Alboliteeh ym. 2023). Valo-ohjelma ja Apteekkien ammatillisen toiminnan edistämisen (AATE) koordinaatioryhmä ovat kehittäneet apteekeille suunnatun lääkitysturvallisuuden itsearviointimittariston, jota voidaan käyttää tähän liittyvän osaamisen tunnistamisessa (Redman ym. 2020, Mäkinen ym. 2025)
Itsearviointimittaristoa hyödyntämällä tutkittiin lääkitysturvallisuuden osaamisen johtamisen ja kehittämisen nykytilaa Suomen apteekeissa. Valtakunnallisen kyselytutkimuksen vastaajina olivat apteekkien lääkitysturvallisuusvastaavat ja lääkitysturvallisuuden kehittämiseen osallistuvat esihenkilöt.
Kehityskohteita lääkitysturvallisuuden johtamisosaamisessa
Tutkimustulosten perusteella suomalaisten avoapteekkien lääkitysturvallisuusvastaavien ja esihenkilöiden lääkitysturvallisuuden johtamis- ja kehittämisosaamisen nykytila on hyvällä tasolla. Apteekkien lääkitysturvallisuusvastaavat ja esihenkilöt sisäistävät apteekin johdon vastuun apteekin toiminnan vaikutuksesta lääkitysturvallisuuteen ja ymmärtävät, että lääkitysturvallisuustyö vaatii määrätietoista ja tavoitteellista johtamista. Vastauksissa nousi esille myös viestinnän, tiedonkulun ja turvallisuuskulttuurin merkitys lääkitysturvallisuuden edistämisessä ja lääkityspoikkeamien vähentämisessä.
Henkilöstön osallistaminen lääkitysturvallisuuteen liittyvien tavoitteiden asettamiseksi ja tämän toiminnan suunnittelemiseksi koettiin kuitenkin haasteelliseksi. Henkilöstön osallistaminen työn kehittämiseen olisi apteekeissa tärkeää, sillä se on omiaan lisäämään henkilöstön sitoutumista, motivaatiota ja osaamista. Tämä heijastuu myönteisesti organisaation suorituskykyyn, joten osallistavien johtamiskäytäntöjen hyödyntäminen apteekeissa olisi suositetavaa (Ceracoli ym. 2018, 203; Phipps ym. 2018; Watson ym. 2018, 247; Phipps ym. 2018).
Saatavilla on jo nimenomaisesti apteekeille suunnattuja kehittämismenetelmiä, joihin liittyvää osaamista tulisi apteekkien lääkitysturvallisuusvastaavien ja esihenkilöiden keskuudessa lisätä. Viime vuosina lääkitysturvallisuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota suomen apteekeissa (Mäkinen ym. 2025) ja tätä työtä on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa.
Lähteet:
Heikkonen, J. 2025. Suomalaisten avohuollon apteekkien lääkitysturvallisuusosaamisen johtamisen ja kehittämisen nykytila – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Fimea, 2025. Apteekkien tilinpäätösanalyysi vuosilta 2020–2023. Kuopio: Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja 1/2025. Viitattu 20.4.2025. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150973/KAI%201%202025%20Apteekkien%20tilinp%c3%a4%c3%a4t%c3%b6sanalyysi%20vuosilta%202020-2023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Cerasoli, C.; Alliger, G.; Donsbach, J.; Mathieu, J.; Tannenbaum, S. & Orvis, K. 2018. Antecedents and outcomes of informal learning behaviors: a meta-analysis. Journal of Business and Psychology. Vol 33, No 2, 203-230. Viitattu 14.3.2024. https://www.deepdyve.com/lp/springer-journal/antecedents-and-outcomes-of-informal-learning-behaviors-a-meta-CwxDtlqKq8?key=springer
Härkänen, M. 2014. Medication-related adverse outcomes and contributing factors among hospital patients: an analysis using hospital’s incident reports, the Global Trigger Tool method, and observations with record reviews. University of Eastern Finland. Tampere: Juvenes Print. Viitattu 21.3.2024. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/14609/urn_isbn_978-952-61-1636-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Phipps, D.L.; Jones, C.E.L; Parker, D. & Ashcroft, D.M. 2018. Organizational conditions for engagement in quality and safety improvement: a longitudinal qualitative study of community pharmacies. BMC Health Services Research. Vol 18, No 783. Viitattu 25.3.2024. https://bmchealthservres.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12913-018-3607-7#Tab1
Sosiaali- ja terveysministeriö, 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026. Helsinki: Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto. Viitattu 25.3.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/59be8871-e31b-4edf-9859-b7d016475590
Tariq, R.A.; Vashisht, R.; Sinha, A. & Scherbak, Y. 2023. Medication Dispensing Errors and Prevention. The National Library of Medicine. The National Institutes of Health (NIH). U.S. Department of Health and Human Services. Viitattu 20.4.2025. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK519065/
Watson, D.; Tregaskis, O.; Gedikli, C.; Vaughn, O. & Semkina, A. 2018. Well-being through learning: a systematic review of learning interventions in the workplace and their impact on well-being. European Journal of Work and Organizational Psychology. Vol 27, No 2, 247-268. Viitattu 14.3.2024. https://www-tandfonline-com.ezproxy.turkuamk.fi/doi/full/10.1080/1359432X.2018.1435529?scroll=top&needAccess=true
WHO, 2017. Medication Without Harm: WHO Global Patient Safety Challenge. Geneva: World Health Organization. Viitattu 27.2.2024. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/255263/WHO-HIS-SDS-2017.6-eng.pdf?sequence=1