• johtaminen
• ohjelmointi
• Rakennusautomaatio
• rakentaminen

Rakennusautomaation projektinhoidossa onnistuminen syntyy siitä, kuinka hyvin projektin eri vaiheet saadaan sidottua yhdeksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Kun alkuvaiheen päätökset ja valmistelut tehdään huolellisesti, järjestelmän odotetaan toimivan luotettavasti, energiatehokkaasti ja ilman suurempia yllätyksiä. Uudelle projektinhoitajalle tärkeintä on oppia näkemään kokonaisuus ja tunnistamaan kriittiset kohdat, joihin projektin lopputuloksen onnistuminen käytännössä nojaa.

Rakennusautomaatioprojekti on paljon muutakin kuin antureita, venttiileitä ja säätimiä. Se on pitkä ketju peräkkäisiä päätöksiä, jotka muodostavat yhdessä kiinteistön teknisen toimivuuden perustan. Automaatio ei ole irrallinen osa talotekniikkaa, vaan järjestelmä, jonka tehtävänä on varmistaa rakennuksen olosuhteiden tasapaino ja energiatehokas toiminta vuosikymmenien ajan yhä muuttuvissa olosuhteissa. Tästä syystä projektinhoidon rooli on kriittinen, sen kautta määritellään, kuinka laadukkaasti automaatio lopulta toimii ja kuinka se vastaa käyttäjien tarpeisiin.

Suunnitelmien kriittinen tarkastelu ratkaisee projektin suunnan

Projektin alkuvaiheessa tehty suunnitelmien tarkka lukeminen ja tekninen analyysi on koko toteutuksen tärkein yksittäinen vaihe. Suunnitelma kertoo kuinka järjestelmä rakennetaan, jotta se voi toteuttaa haluttua olosuhdehallintaa eikä se puutu varsinaisiin laitevalintoihin. Projektinhoitajan vastuullisena työnä onkin valita projektiin sopivat komponentit ja tämä vaatii laajaa osaamista ja ajan kanssa hankittua kokemusta. Siksi projektinhoitajan on läpikäytävä jokainen piste, toiminto ja laiteratkaisu ennen kuin yksikään kaapeli vedetään kentällä.

Jos ristiriidat jäävät huomaamatta tai tehdään epäedullisia vaihtoehtoja, ne siirtyvät väistämättä asennusvaiheeseen, ohjelmointiin ja pahimmillaan toimintakokeisiin asti. Tällöin korjaaminen on hidasta ja kallista. Varhainen tarkkuus säästää aikaa ja projektiin osallistuvien hermoja!

Pistetietokanta on projektin tekninen perusta

Rakennusautomaatioprojektin toteutuksen tärkein dokumentti on pistetietokanta, joka määrittää:

• Laitteiden fyysiset pisteet
• Laitteiden tunnukset ja moduulipisteet
• Kaapelivalinnat
• Ryhmäkeskusliitynnät
• Ohjelmoinnin tarvitsemat kytkentätiedot

Pistetietokanta toimii pohjana valvonta-alakeskuksen suunnittelulle, graafiselle käyttöliittymälle ja ohjelmoinnille. Jos pistetietokanta on laadittu huolimattomasti, virheet monistuvat läpi koko projektin. Hyvin laadittu tietokanta tekee projektista ennakoitavan ja vähentää asennusten sekä käyttöönoton ongelmia.

Kaapelinvetolista ja venttiilihankinnat ovat toteutuksen alkuvaiheen kriittisimmät vaiheet

Sähköasentajaurakoitsijoilla ei välttämättä ole tietoa projektin automaatiolaitteiden kaapelivaatimuksista, joten kaapelinvetolista on kriittinen urakan alkuvaiheessa. Kaapelinvetolista kertoo minkälaisilla kaapeleilla jokainen piste toteutetaan kentällä. Puutteellinen tai epäselvä lista johtaa väärin vedettyihin kaapeleihin, jotka aiheuttavat pahimmillaan suuriakin viivästyksiä projektin käyttöönottovaiheessa.

Myös venttiilihankinnat ovat kriittinen osa alkuvaiheen onnistumista. Venttiilin ja toimilaitteen yhteensopimattomuus on yksi yleisimmistä virheistä, ja se tulee ilmi usein vasta ohjelmoinnin aikana. Projektinhoitajan on varmistettava yhteensopivuudet jo ennen tilauksia, joko suunnittelijan tai vastaavan mestarin kanssa. Venttiilin valintaan tarvittavat tiedot löytyvät projektin säätökaavioista.

Asennusvaihe vaatii työmaan kokonaisuuden hallintaa

Vaikka kiinteistön automaatio asennetaan usein rakennushankkeen loppuvaiheessa, sen aikataulu riippuu aina LVI-, sähkö- ja IV-urakoiden etenemisestä. Projektinhoitaja toimii monen urakoitsijan kanssa. Hänen on sovitettava automaation työvaiheet muiden urakoitsijoiden aikatauluihin ja varmistettava materiaalien oikea-aikainen saapuminen. Työssä korostuu sosiaaliset taidot ja rohkeus kommunikoida ihmisten kanssa.

Hyvä projektin koordinointi vähentää virheitä ja varmistaa, että käyttöönotto voidaan aloittaa aikataulussa.

Ohjelmointi viimeistelee järjestelmän toimivuuden

Kun projektin asennukset ovat valmiit, alkaa järjestelmän ohjelmointi. Ohjelmointi määrittelee, miten talotekniikka reagoi käyttötilanteisiin, lämpötilamuutoksiin, häiriöihin ja moniin muihin muuttuviin asioihin. Ohjelmointi perustuu täsmällisiin lähtötietoihin: pistetietokantaan, säätökaavioihin ja suunnitteludokumentteihin.

Ohjelmoinnin yhteydessä luodaan:

• Prosessien säätölogiikat
• Järjestelmän käyttöliittymä
• Hälytysten määrittely
• Väylälaitteiden ohjelmointi ja käyttöönotto

Onnistuneen ohjelmoinnin edellytyksenä on aikaisempien vaiheiden onnistunut toteutus ja suunnitelmien täydellinen ymmärrys.

Käyttöönotto ja toimintakokeet ovat projektin todellinen laadun mittari

Käyttöönotossa jokainen piste testataan käsin. Tällöin varmistetaan, että asennukset ja ohjelmointi on tehty suunnitelmien mukaisesti. Toimintakokeissa järjestelmän toimivuus testataan yhdessä suunnittelijan kanssa ja onnistuneen toimintakokeen jälkeen järjestelmä voidaan ottaa käyttöön.

Virheet, jotka olisi voitu estää varhaisessa vaiheessa, paljastuvat viimeistään toimintakokeissa. Siksi projektinhoitajan on tavoiteltava sitä, että käyttöönottovaiheessa ei enää korjata perusasioita vaan varmistetaan kokonaisuuden toimivuus.

Luovutus ja dokumentointi varmistavat järjestelmän elinkaaren

Projekti päättyy vasta, kun dokumentointi, käyttö- ja huoltokoulutus sekä loppupiirustukset on toimitettu asiakkaalle. Laadukkaat dokumentit tukevat kiinteistön ylläpitoa ja helpottavat myöhempiä muutostöitä. Luovutus ei ole muodollisuus vaan osa toimituksen laatua. Hyvin suunniteltu ja toteutettu rakennusautomaatiojärjestelmä mahdollistaa energiatehokkaat ja mukavat olosuhteet loppukäyttäjilleen kiinteistön pitkällä elinkaarella.

Lähteet

Raunio, J. 2025. RAU projektinhoitajan työvaiheet Deos järjestelmän toteutuksessa – Theseus. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Sähkötieto ry. (2025). Rakennusautomaatiojärjestelmät (7. uudistettu painos, ST-käsikirja 17). Sähköinfo Oy. ISBN 978-952-231-427-7

Kuva: Jalmari Raunio / Canva