Iloa aistimodulaatiosta liikuteltavassa muodossa
Aistit ovat portti hyvinvointiin – ne vaikuttavat tunteisiimme, vireystilaamme ja jopa siihen, miten opimme uutta. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten liikuteltavat aistikorit tuovat aistielämykset helposti arkeen ja miksi kestävän kehityksen näkökulma on osa ratkaisua.
Tämä artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön ”Liikuteltava aistihuone – Liuskallion aistihuoneen uusi muoto”, jonka toteuttivat sosionomiopiskelijat Tarja Hemminki-Tuominen ja Mari Ojala Turun ammattikorkeakoulussa vuonna 2025. Työn toimeksiantajana oli Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Liuskallion kehitysvammaisten aikuisten asumisyksikkö Mynämäessä.
Kun perinteisestä aistihuoneesta jouduttiin luopumaan tilanpuutteen vuoksi, syntyi tarve keksiä uudenlainen ratkaisu: miten tuoda aistielämykset helposti kaikkien ulottuville? Vastaus löytyi liikuteltavista aistikorista – viidestä teemallisesta korista, jotka sisältävät erilaisia aisteja aktivoivia välineitä ja selkeät ohjeet käyttöön. Koreja voi hyödyntää missä tahansa: kotona, työpaikalla, yhteisöissä tai vaikka ulkona luonnossa.
Teoria käytäntöön: aistihuoneet ja aistimodulaatio
Aistihuoneet eivät ole uusi keksintö. Ensimmäiset kehitettiin Hollannissa 1970-luvulla, kun musiikkiterapeutti Jan Hulsegge ja toimintaterapeutti Ad Verheul halusivat tarjota kehitysvammaisille mahdollisuuden rauhoittua ja kokea iloa aistien kautta. Näin syntyi Snoezelen-menetelmä, jossa yhdistyvät toiminnallisuus, rentoutuminen ja yksilöllisyys: jokainen saa itse valita, mitä aisteja haluaa aktivoida ja millä tavalla.
Aistimodulaation taustalla on sensorisen integraation teoria – aivot jäsentävät aistien tuottamaa tietoa, jotta voimme toimia tarkoituksenmukaisesti. Siksi aistielämykset ovat aina yksilöllisiä: tuoksu, joka toiselle on miellyttävä, voi toiselle olla epämiellyttävä. Aistikorien käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen ja omiin mieltymyksiin.
Arjen elämyksiä aistikoreilla
Arki muuttuu elämykseksi, kun aistit otetaan tietoisesti käyttöön. Aamukori on kuin lempeä herätyskello keholle ja mielelle. Lämmin kauratyyny hartioille, sitruksen raikas tuoksu höyrystimessä, pehmeät siveltimet kasvojen ”maalaamiseen” ja lopuksi kahvin tuoksu – kaikki tämä auttaa virittäytymään uuteen päivään.
Iltakori puolestaan kutsuu rauhoittumaan. Laventelin tuoksu, rauhallinen musiikki, tunnustelupussi, hierontapallot ja pehmeät siveltimet auttavat laskemaan vireystilaa ja valmistautumaan lepoon. Koreissa yhdistyvät aistit, tarinat ja yhdessä tekeminen – ja mikä parasta, jokainen voi käyttää niitä omalla tavallaan. Lisäksi mukana on leivontahetki (yhdessä tekemistä ja tuoksuja), metsäretki (luonnonmateriaalien ja liikkeen avulla koettu ”retki” sisätiloissa) sekä rantaretki (hiekan, veden, tuulen ja kivien avulla rakennettu aistielämys).
Kestävä kehitys mukana arjessa
Aistikorien suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen. Materiaalit pyrittiin hankkimaan mahdollisimman pitkälti olemassa olevista tarvikkeista, kierrätettynä tai luonnosta kerättynä. Tämä ei ainoastaan säästänyt kustannuksia, vaan myös tuki ekologista ajattelua ja vastuullisuutta – arvoja, jotka ovat vahvasti esillä myös Turun ammattikorkeakoulun strategiassa. Hyvinvointia ja osallisuutta voidaan siis edistää ympäristöä kunnioittaen ja resursseja viisaasti hyödyntäen.
Kokeile itse – näin pääset alkuun
Aistimodulaatio ei ole vain erityisryhmien juttu – se sopii kaikille, jotka haluavat lisätä hyvinvointia arkeensa. Voit aloittaa helposti: kuuntele musiikkia tai luonnon ääniä, kokeile tuoksuja, tunnustele erilaisia pintoja tai rakenna oma aistikori. Pienet aistielämykset voivat auttaa jaksamaan paremmin, lievittää stressiä ja tuoda iloa arkeen. Jokainen voi löytää itselleen sopivia tapoja hyödyntää aisteja – kokeilemalla ja havainnoimalla, mikä tuntuu hyvältä. Ehkä löydät oman tapasi tehdä arjesta vähän elämyksellisemmän!
Käytännön kokemukset osoittavat, että liikuteltavat aistikorit ovat helppokäyttöisiä ja niiden avulla aistielämykset voidaan tuoda osaksi arkea monenlaisissa ympäristöissä. Koreja on käytetty esimerkiksi kehitysvammaisten asumisyksikössä, mutta samaa ideaa voi soveltaa laajasti – kotona, työpaikalla, harrastusryhmissä tai vaikkapa osana palautumista kiireisen päivän jälkeen.
Kiinnostuitko? Lisää vinkkejä ja ohjeita aistikorien rakentamiseen ja käyttöön löytyy opinnäytetyöstä:
Tarja Hemminki-Tuominen & Mari Ojala (2025): Liikuteltava aistihuone – Liuskallion aistihuoneen uusi muoto.
Turun ammattikorkeakoulu, Sosionomi AMK.