• asiakaspalaute
• lapsen osallisuus
• lasten hoitotyö

Lasten oikeuksien merkitys ja ymmärrys lasten kuulluksi tulemisen ja osallisuuden tärkeydestä on lisääntynyt viime vuosina. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus omiin mielipiteisiin ja niiden ilmaisuun kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Nämä oikeudet koskevat myös sairaalahoidossa olevia lapsia ja nuoria ja heidän näkemyksensä tulisi ottaa huomioon terveydenhuollon ammattilaisten toimesta.

Perinteisesti potilaspalaute on kerätty vanhemmilta tai huoltajilta, mutta lapsen ääni jää usein taka-alalle. Silti juuri lapsen näkökulma kertoo, miltä hoito tuntuu hänen omasta maailmastaan käsin: oliko ympäristö turvallinen, ymmärsikö hän mitä tapahtui, tunsiko hän tulleensa kuulluksi? Artikkelissa pohdimme, miksi lasten osallistaminen palautteen antamiseen on tärkeää, millaisia menetelmiä voidaan käyttää eri ikäisten lasten kanssa ja mitä hyötyä on siitä, että palaute tulee lapselta itseltään eikä aikuisen tulkinnan kautta. Kun lapsen ääni kuuluu, hoitotyö voi muuttua aidosti lapsilähtöiseksi.

Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten kokemukset sairaalahoidon aikana rakentuvat vuorovaikutuksesta, turvallisuuden tunteesta ja laadukkaasta kohtaamisesta. Asiakaspalaute ei ole vain tekninen mittari, vaan se tuo esiin lapsen ja perheen näkökulman hoidon laatuun. Kun lapsen ääni todella kuuluu, voidaan vahvistaa luottamusta terveydenhuoltoon ja edistää hyvinvointia sairaalahoidon aikana. Palautteen avulla voidaan tunnistaa konkreettisia kehittämiskohteita, kuten viestinnän selkeys, empatian vahvistaminen ja lapsiystävällisen ympäristön rakentaminen. (Bonciani ym. 2025; Coyne ym. 2016.)

Terveydenhuollossa on tunnistettu tarve lapsilähtöisille asiakaspalautekeruumenetelmille. THL on kehittänyt ehdotuksen kouluikäisiltä kerättäviin kyselyihin. Kysymykset koostuvat samoista asioista kuin aikuisillekin suunnatut kyselyt. THL on myös huomioinut, että erityisesti lapsilta palaute tulisi kysyä heti palvelutapahtuman jälkeen esimerkiksi sähköisellä kyselyllä sekä ottaa huomioon lapsen kehitys- ja ikätaso. (THL 2024.)

Erityisesti leikki-ikäisiltä lasten palautteen kerääminen on haasteellista. Lamb ym. (2021) korostavat, että alle viiden vuoden ikäisille ei ole olemassa yhtenäisiä menetelmiä kokemusten mittaamiseen. Usein palaute jää välillisesti vanhempien tai ammattilaisten raportoimaksi. Lisäksi kiire, perhedynamiikka ja lapsen rajallinen kielellinen ilmaisu voivat estää aidon palautteen saamisen. Bartholdson ym. (2024) huomauttavat, että monet mittarit on kehitetty ilman lasten osallistumista, jolloin ne eivät tavoita lapsen omaa kokemusta esimerkiksi turvallisuudentunteesta tai luottamuksesta hoitohenkilökuntaan.

Haasteista huolimatta lapsilähtöinen palautteenkeruu tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia. Leikilliset ja visuaaliset menetelmät, kuten tunne- ja kuvakortit, piirtäminen, sadutus ja roolileikit, mahdollistavat lapsen kokemusten esiin tuomisen luonnollisella tavalla (Coyne ym. 2016; Karlsson 2014). Digitaaliset ja pelillistetyt sovellukset, kuten hymynaama-asteikot tai pelihahmojen avulla annettava palaute, tukevat lasten osallistumista ja tekevät palautteen antamisesta houkuttelevampaa. Monimenetelmällisyys lisää palautteen luotettavuutta ja antaa hoitotyölle arvokasta tietoa, jonka avulla lapsen ääni voidaan tuoda aidosti kuuluviin hoitotyön kehittämisessä. (Hietanen-Peltola ym. 2023; Leino-Kilpi & Pelander 2010.) Lapsen äänen kuuleminen on investointi tulevaisuuteen: se vahvistaa luottamusta, osallisuutta ja hyvinvointia. Ehkä tärkein kysymys onkin, olemmeko valmiita muuttamaan käytäntöjä niin, että lapsi ei jää enää sivustakatsojaksi, vaan aktiiviseksi toimijaksi omassa hoidossaan?

Lisää aiheesta voi lukea opinnäytetyöstä: Kohtaaminen ja vuorovaikutus lapsen tai nuoren sairaalahoidon aikana – Asiakaspalautteiden analysointi

Artikkeli on osa Terveydenhuollon kehittäminen hybridimaailmassa -tutkimusryhmän julkaisuja.

Kuva: Pixabay

Lähteet:

Bartholdson, C.; Broström, E. & Granhagen, J. 2024. Patient-Reported Experience Measures in Pediatric Healthcare – A Rapid Evidence Assessment. Journal of Patient Experience. Viitattu 25.11.2025. Patient–Reported Experience Measures in Pediatric Healthcare—A Rapid Evidence Assessment – C.

Bonciani, M.; Corazza, I.; De Rosis, S.; Hazelzet, J. & Spataro, V. 2025. A systematic literature review on initiatives to involve children and adolescents in evaluating their hospitalization experience. BMC Health Services Research. Vol. 429. Viitattu 25.11.2025. A systematic literature review on initiatives to involve children and adolescents in evaluating their hospitalization experience | BMC  

Health Services Research | Full Text  

Coyne, I.; Hallström, I. & Söderbäck, M. 2016. Reframing the focus from a familycentred to a child-centred care approach for children’s healthcare. Journal of Child Health Care. Vol. 20. Issue 4. Viitattu 13.11.2025. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1367493516642744?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200pubmed

Hietanen-Peltola, M.; Lenkkeri, K. & Sainio, S. THL.fi. 2024. Lasten ja nuorten asiakaspalautteen kansallinen kehittäminen: ASPA Lapset ja nuoret alatyöryhmä 2023. Viitattu 25.11.2025. https://www.julkari.fi/handle/10024/148592

Kalsson. L. 2014. Sadutus: avain osallisuuden toimintakulttuuriin. Jyväskylä: PS-kustannus.

Lamb, A.; Lovett, R. & Murray, A. 2021. The Challenges of Measuring and Valuing Quality of Life in Preschool Children: A Retrospective Review of NICE Appraisals. Children (Basel) 8 (9):765. Viitattu 13.11.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34572196/

Leino-Kilpi, H. & Pelander, T. 2010. Children’s best and worst experiences during hospitalisation. Scandinavian journal of caring sciences Dec; 24(4): 726-733. Viitattu 13.11.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20487406/

THL. 2024. THL julkaisi hyvinvointialueille ehdotuksen lasten ja nuorten asiakaspalautteen tietosisällöstä. Viitattu 13.11.2025. https://thl.fi/-/thl-julkaisi-hyvinvointialueille-ehdotuksen-lasten-ja-nuorten-asiakaspalautteen-tietosisallosta