Oletko koskaan miettinyt, kuinka valtavat määrät vettä käytetään maataloudessa?

Maatalous on hyvin merkittävä vedenkäyttäjä maailmanlaajuisesti, ja alueelliset erot vedenkulutuksessa vaihtelevat huomattavasti. Tulevaisuudessa veden kysynnän odotetaan kasvavan, ja sään ääri-ilmiöt voivat voimistaa paikallisesti tulvia ja kuivuusjaksoja. Ilmastonmuutos tuo mukanaan epävarmuutta vesivarojen hallintaan. Suomessa tilanne on verrattain hyvä, eikä vedestä ole ollut merkittävää pulaa määrällisesti, mutta laadukkaan veden saatavuudessa on kuitenkin paikallisesti ollut haasteita.

Ruokajärjestelmä on moniulotteinen kokonaisuus, jossa maatalouden on sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin ja omaksuttava uusia toimintatapoja. Maatilojen tulee jatkuvasti kehitettävä osaamistaan ja liiketoimintaansa. Resilientin ruokajärjestelmän kehittäminen on keskeistä kestävän maatalouden edistämisessä.

Vesikartoituksen malli osana maatilojen omaisuudenhallintaa

Opinnäytetyössäni loin maatilan vesikartoituksen mallin, jonka tarkoituksena on selvittää maatilan veden käytön nykytila sekä tunnistaa kehitysmahdollisuuksia veden käytön vähentämiseksi ja kierrättämiseksi. Malli on ensisijaisesti tehty suomalaisille maatiloille, mutta se sisältää myös soveltuvia osioita kasvihuonetuotannolle. Tällä hetkellä maatilojen vesitaloudesta ei ole yleensä saatavilla riittävästi tietoa, minkä vuoksi kartoitusmallin laatimiselle oli tarvetta. Mallin tarkoituksena on parantaa vesivarojen hallintaa ja käyttöä maataloudessa sekä varmistaa veden riittävyys ja laatu kaikissa olosuhteissa.

Kartoitusmallista löytyy kohtia veden hankinnasta jätevesien käsittelyyn. Hyvät lähtötiedot auttavat ennakoimaan mahdollisia tulevia ongelmia ja vähentämään riskejä, mikä tehostaa suunnittelu- ja kehittämistyötä. Malli nostaa esille teemoja, joiden avulla suunnittelua voidaan ohjata kohti kestäviä ratkaisuja. Laadukkaat lähtötiedot auttavat tekemään johdonmukaisia, tietoon perustuvia päätöksiä.

Vesikartoitusmallin jatkokehittäminen

Vesikartoitusmalli on rakennettu siten, että sen avulla voidaan selvittää maatilan veden käytön nykytilaa ja tunnistaa kehitysmahdollisuuksia. On ensiarvoisen tärkeää testata mallia käytännössä maatiloilla. Mallia tulee muokata sen lopullisen käyttötarkoituksen mukaiseksi.

Projektin aikana keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista alan toimijoiden kanssa, mikä on avannut uusia mahdollisuuksia yhteistyölle. Toiminnallisuuden kehittäminen on erityisen tärkeää. Mallia voitaisiin kehittää siten, että se tarjoaisi valmiita suosituksia ja tuloksia, joiden perusteella maatilojen olisi sujuvaa edetä. Työkalussa olisi hyvä olla mahdollisimman paljon valmiiksi muodostettuja vastausvaihtoehtoja. Lisäksi toiminnallisuus mahdollistaisi sen, että kaikkia kysymyksiä ei tarvitse esittää, mikäli maatilalla ei ole esimerkiksi kasvihuonetuotantoa.

Valuma-aluetarkastelut yhdessä tilakohtaisen tarkastelun kanssa voisivat muodostaa laajan kokonaisuuden, joka huomioi kattavasti koko vesikierron. Erityisesti yksityiskohtaisemmat osavaluma-alueen suunnitelmat voisivat hyödyttää tilakohtaista vesienhallintaa. Tämän työn kartoitusmalli voisi toimia hyödyllisenä lisänä valuma-aluesuunnittelussa. Pienemmän mittakaavan tarkastelut saattaisivat myös kiinnostaa tilanomistajia.

Yhteistyömahdollisuudet

Olennaista on tarkastella koko vesiketjua kokonaisuutena, eikä vain yhtä ketjun osaa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa voisi tuoda synergiaetuja ja parantaa mallin käyttöönottoa. Olen kiinnostunut jatkokehittämään vesikartoitusmallia eteenpäin. Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä tai sinulla on ehdotuksia mallin kehittämiseksi, ota rohkeasti yhteyttä sähköpostitse. Kiinnostuneet voivat ladata opinnäytetyön linkistä ja tutustua malliin tarkemmin.

Artikkeli on osa Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän julkaisuja

Linkki opinnäytetyöhön:
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061423025