Jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tehostaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista matkalla kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Euroopan unionin kiertotaloustavoitteet edellyttävät merkittäviä muutoksia jätehuollon käytännöissä, ja Suomessa pientaloalueet ovat edelleen haasteellisin osa-alue kierrätysasteen nostamisen kannalta.

Opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella korttelikeräystoiminnan hyötyjä ja kehittämismahdollisuuksia, sekä selvittää jätehuollon korttelikeräysmallin palvelun toteutumista ja asukkaiden kokemuksia. Työ tehtiin yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kanssa. Taustalla vaikutti tarve parantaa kierrätysastetta, vastata EU:n kiertotaloustavoitteisiin ja kehittää kestävämpiä jätehuollon ratkaisuja erityisesti haja-asutusalueille.

Tässä esseessä tarkastellaan, voiko korttelikeräys aidosti parantaa kierrätysastetta pientaloalueilla. Aihetta tarkastellaan kolmen näkökulman kautta: ympäristöllisen, taloudellisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden näkökulmista. Tutkimusaineistona hyödynnettiin asukaspalautekyselyjä sekä jätemäärätilastoja. Kyselyillä kartoitettiin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä korttelikeräyksen käytännön toimivuudesta. Lisäksi analysoitiin jätepisteiden tyhjennys- ja lajittelutietoja, joilla pyrittiin arvioimaan muutoksia lajittelukäyttäytymisessä ja kierrätysasteessa.

Korttelikeräys on järjestely, jossa useampi kiinteistö käyttää yhteistä jätepistettä. Näin vähennetään jäteautojen ajokilometrejä ja kannustetaan asukkaita lajittelemaan jätteensä tehokkaammin. Ympäristönäkökulmasta tämä järjestely tarjoaa selviä etuja: lajittelumahdollisuudet ovat paremmin saatavilla ja kierrätyskelpoisten jakeiden määrä kasvaa. Esimerkiksi Naantalin korttelikeräyspilotissa havaittiin muovi- ja biojätteen lajittelun lisääntyneen merkittävästi. Tällaiset muutokset voivat vähentää sekajätteen osuutta ja kasvattaa materiaalina hyödynnettävän jätteen määrää, mikä on suoraan yhteydessä kierrätysasteen parantumiseen. Samalla vähenevät jätteiden poltosta syntyvät päästöt, ja uusiomateriaalien käyttö korvaa neitseellisiä raaka-aineita.

Toisaalta taloudellinen näkökulma tuo esiin sekä etuja että rajoitteita. Korttelikeräyksen kustannustehokkuus syntyy jaetuista tyhjennys-, kuljetus- ja käsittelykustannuksista. Erityisesti syväkeräysjärjestelmät mahdollistavat harvemmat tyhjennykset, mikä alentaa pitkän aikavälin kuluja. Tutkimuksen mukaan vuosittainen jätekustannus taloutta kohden voi jäädä merkittävästi alle perinteisen kiinteistökohtaisen järjestelmän kustannusten. Haasteeksi nousee kuitenkin asukastiheyden merkitys: harvaan asutuilla alueilla tarvitaan riittävä määrä osallistujia, jotta järjestelmä on taloudellisesti kannattava. Mikäli osallistujia on liian vähän, kustannukset nousevat ja järjestelmästä voi tulla epävakaa.

Sosiaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna korttelikeräys lisää yhteisöllisyyttä ja ympäristötietoisuutta. Kyselytutkimuksen mukaan asukkaat kokevat palvelun helpoksi ja arkea sujuvoittavaksi. Moni ilmoitti lajittelevansa enemmän nimenomaan palvelun vaivattomuuden vuoksi. Kuitenkin motivaatio vaihtelee asukkaiden välillä, eivätkä kaikki koe yhteiskäyttöisiä ratkaisuja mielekkäiksi. Joillakin alueilla korttelikeräyskokeilut on jouduttu lopettamaan osallistujapulan vuoksi. Lisäksi tekniset ongelmat, kuten epäluotettavat lukitusjärjestelmät, voivat heikentää asukkaiden sitoutumista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että korttelikeräys voi parantaa kierrätysastetta pientaloalueilla, mutta sen onnistuminen ei ole itsestäänselvyys. Järjestelmän käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua, riittävää osallistujamäärää ja toimivaa viestintää. Teknisten ratkaisujen tulee olla käyttäjäystävällisiä, ja asukkaiden sitouttamiseen on panostettava. Uusilla asuinalueilla, joissa korttelikeräys voidaan ottaa huomioon jo kaavoituksessa, järjestelmä tarjoaa parhaat mahdollisuudet onnistua. Vanhoilla alueilla sen toimivuus on selvästi haasteellisempi. Mikäli nämä edellytykset täyttyvät, korttelikeräys voi olla merkittävä osa kestävää jätehuoltoa ja keino saavuttaa kansalliset ja EU:n kierrätystavoitteet.

Lisää voi lukea opinnäytetyöstäni: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061423017

Artikkeli on osa Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän julkaisuja