Ilmastokriisi vaikuttaa meihin kaikkiin, myös kulttuurialan tapahtumiin. Opinnäytetyössä selvitettiin, mistä kulttuuritapahtumien suurimmat päästöt syntyvät ja miten tapahtuma-alaa voitaisiin tukea ilmastokriisin ja kiristyvän päästösääntelyn keskellä.

Kulttuurilla on tärkeä rooli elävässä yhteiskunnassa, ja sen elinvoimaisuus on turvattava myös muuttuvassa ilmastopoliittisessa ympäristössä. Tapahtuma- ja festivaalikenttä on Suomessa laaja: pelkästään kesän 2024 aikana maassa järjestettiin yli 200 musiikkifestivaalia. Toistaiseksi kuitenkin vain harva tapahtuma on laskenut hiilijalanjälkeään tai julkaissut päästöraporttiaan. Siksi tarvitaan lisää tietoa ja työkaluja päästöjen vähentämiseksi.​

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta yhdistettynä kolmen kulttuuritapahtuman tarkempaan analyysiin. Tarkastelussa oli mukana musiikkifestivaalit Flow Festival ja Provinssi, sekä valokuvafestivaali Backlight. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi suunniteltiin ja toteutettiin tapahtuma-alan ammattilaisille haastattelut. Tavoitteena oli saada tietoa alan käytännön haasteista päästövähennyksiin liittyen, sekä syventää ymmärrystä siitä, minkälaista tukea ala tarvitsee päästösääntelyn tiukentuessa. Haastatteluissa nousi esiin muun muassa logistiikan haasteet ja tarve helppokäyttöiselle, alakohtaiselle tietopankille. Lisäksi tapahtumajärjestävät tarvitsevat selkeät raamit kestävälle päästötasolle eri tapahtumien kokoluokat huomioiden, jotta päästövähennystavoitteiden asettaminen olisi johdonmukaista ja realistista, tai ylipäätään mahdollista.

Kirjallisuuskatsauksesta selviää, että suurimmat päästöt syntyvät yleisesti ottaen kävijöiden matkustamisesta, mutta niiden suhteellinen osuus vaihtelee tapahtuman luonteen, sijainnin ja laskennan rajauksien mukaan. Syrjäisemmillä tapahtuma-alueilla palveluhankintojen osuus voi kasvaa, kun tarvittavat palvelut joudutaan tilaamaan pitkien etäisyyksien päästä. Suurissa kaupungeissa puolestaan laaja paikallinen palvelutarjonta voi olla palveluhankintojen päästöjä hillitsevä tekijä. Lisäksi logistiikka, ruoka ja juoma muodostavat merkittäviä päästölähteitä. Energian kulutuksen osuus kokonaispäästöistä näyttää olevan melko pieni. Koska eri tapahtumien hiilijalanjälkien merkittävimmät päästölähteet eivät ole täysin linjassa keskenään, ei päästölähteitä voida asettaa täydelliseen suuruusjärjestykseen.

Opinnäytetyö ehdottaa konkreettisia ratkaisuja hiilijalanjäljen hallintaan, kuten päästölaskennan standardointia, tietopankin kehittämistä ja alakohtaisten tukitoimien suunnittelua yhteistyössä kulttuurialan ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on tukea kulttuurialan kestävää kehitystä ja auttaa tapahtumajärjestäjiä valmistautumaan vihreän siirtymän vaatimuksiin hyvissä ajoin ennen kuin päästöraportointi muuttuu mahdollisesti pakolliseksi.

Lähde: Piira, A. 2025. Kulttuuritapahtumat ilmastokriisin edessä – Merkittävimmät päästölähteet ja keinot alan tukemiseen – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö     https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520907

Artikkeli on osa Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän julkaisuja