Aistimukset apuna traumaattisten kokemusten käsittelyssä toimintaterapiassa
Tuoreessa opinnäytetyönä toteutetussa kirjallisuuskatsauksessa koostettiin tutkimustietoa trauma-asiakkaiden parissa hyödynnettävien aistiperustaisten toimintainterventioiden avulla saavutettavista hyödyistä. Aistiperustaiset menetelmät tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää toipumiskeskeistä ja traumainformoitua lähestymistapaa kajoamattomien, itsesäätelyä tukevien ja voimaannuttavien interventioiden avulla. Lisäksi aistiperustaiset toimintaterapiainterventiot vahvistavat itseohjautuvuutta, kehotietoisuutta ja toimintakykyä tehokkaasti.
Jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana järkyttäviä ja traumaattisia tilanteita. Trauma tarkoittaa tapahtumaa tai tapahtumien sarjaa, joka uhkaa yksilön olemassaolon jatkuvuutta tai psyykkistä ja fyysistä koskemattomuutta tavalla, joka ylittää hänen kykynsä käsitellä tilannetta. Usein tähän liittyy todellinen tai koettu uhka kuolemasta tai vakavasta vammautumisesta. (Korhonen 2021.)
Traumaattiset kokemukset voivat olla yksittäisiä tapahtumia, kuten pahoinpitely tai onnettomuus, tai pitkittyneitä olosuhteita, kuten perheväkivalta, syrjintä tai krooninen köyhyys (SAMHSA 2023). Traumoilla on laaja-alaisia vaikutuksia yksilön kykyyn säädellä tunteitaan ja käyttäytymistään, mikä ilmenee haasteina sosiaalisissa suhteissa ja heijastuu käytännössä kaikkeen toimintaan. Sen seurauksena toimintakyky ja osallistuminen merkityksellisiin rooleihin ja aktiviteetteihin voivat heikentyä. Trauma voi lisäksi vaikeuttaa turvallisuudentunteen ylläpitämistä, mikä haastaa arjessa selviytymistä. (Warner ym. 2013; OT Practice Document: Trauma 2025.)
Traumainformoitu lähestymistapa korostaa mielenterveyden tarkastelua kokonaisvaltaisessa ja monialaisessa viitekehyksessä. Sen ytimessä on pyrkimys ymmärtää asiakkaan mahdollisten traumakokemusten taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä ilman sairaaksi leimaamista. Lähestymistapa ei tähtää varsinaisesti traumaperäisten mielenterveyshäiriöiden hoitoon, vaan turvallisen ja ennakoitavan ympäristön luomiseen, jossa traumaattisia kokemuksia omaavat yksilöt voivat saada paremmin tukea ja hyötyä palveluista. Traumainformoidut periaatteet tulisi huomioida jo palvelujen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa, jotta asiakkaan yksilölliset tarpeet tulisivat aidosti nähdyiksi ja kohdatuiksi. (Maanmieli & Sarvela 2022; Traumainformoitu lähestymistapa: Käypä hoito -suositus 2024.)
Aistiperustainen työskentely tukee tunnesäätelyä
On tärkeää tunnistaa aistiperustaisten menetelmien tarjoamat mahdollisuudet trauma-asiakkaiden kuntoutuksessa, koska voimakkaiden tunteiden aiheuttama itsesäätelyn häiriö heikentää erityisesti traumatisoituneilla henkilöillä ajattelu- ja ongelmanratkaisukykyä. Hermoston tasolla alhaalta ylöspäin (bottom up) vaikuttavat interventiomenetelmät, kuten esimerkiksi aistimodulaatio, mahdollistavat tunnetilan ja vireystilan säätelyn ja muuttamisen ilman tarvetta aivoissa ylempänä sijaitsevien rakenteiden prosesseille. (O’Sullivan & Fitzgibbon 2018.)
Aistiperustaiset toimintaterapiainterventiot tarjoavat tehokkaita ja traumainformoituja keinoja traumatisoituneiden asiakkaiden kuntoutukseen erityisesti kognitiivista työskentelyä täydentävänä menetelmänä.
Aistiperustaisissa interventioissa pyritään sopivia aistiärsykkeitä hyödyntämällä tukemaan yksilön itsesäätelyä, kuten esimerkiksi tilanteeseen nähden epäsopivan vireystilan muuttamista tai voimakkaan tunnetilan hillitsemistä (Brown ym. 2019). Esimerkkejä aistiperustaisista lähestymistavoista ovat muun muassa (Scanlan & Novak 2015):
- erilaiset aistihuoneet
- eri aistikanavien kautta vaikuttavat aistivälineet
- yksilöllisten tarpeiden pohjalta muokatut aistiohjelmat.
Opinnäytetyönä toteutetun kirjallisuuskatsauksen tuloksissa korostui aistirikkaiden ja tarkoituksenmukaisesti muokattujen ympäristöjen merkitys säätely- ja rauhoittumiskeinojen tukemisessa. Erilaisia aistitiloja ja ympäristöjä hyödynnettiin sekä yksilö- että ryhmäinterventioissa. (Champagne 2011; Warner ym. 2014; May-Benson & Teasdale 2020; Dowdy ym. 2023.)
Turvallisuudentunne vahvistaa intervention vaikutuksia
Aistiperustaiset menetelmät näyttäytyivät kirjallisuuskatsauksen perusteella asiakaslähtöisinä ja traumasensitiivisinä työskentelytapoina, jotka vahvistivat yksilön turvallisuudentunnetta ja kehotietoisuutta. Niillä voidaan vaikuttaa suoraan hermoston vireystilaan ja tunnetilojen säätelyyn, mikä puolestaan mahdollistaa maadoittuneemman ja vastaanottavaisemman olotilan psykososiaaliselle ja kognitiiviselle työskentelylle.
Tutkimustulokset korostivat aistiperustaisten menetelmien merkitystä turvallisen ja ennakoitavan toimintaympäristön rakentamisessa, mikä on linjassa myös SAMHSA:n (2023) kuvaaman traumainformoidun lähestymistavan kanssa, jossa fyysinen ja psykologinen turvallisuus sekä ennakoitavat rutiinit nähdään keskeisinä elementteinä onnistuneessa työskentelyssä. (SAMHSA 2023.) Lisäksi aistiperustaiset menetelmät voivat tukea myös organisaatioiden traumainformoituja käytäntöjä tarjoamalla kustannustehokkaita ja hyvinvointia edistäviä vaihtoehtoja lääkkeelliselle hoidolle ja rajoittaville tai pakottaville toimenpiteille (Molloy ym. 2024).
Aistiperustaiset menetelmät vahvistavat toimintaterapian roolia traumakuntoutuksessa
Kirjallisuuskatsauksen aineistosta kävi ilmi, että toimintaterapialla on potentiaalia tarjota asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista näkökulmaa trauma-asiakkaiden kuntoutukseen, ja että aistiperustaiset menetelmät voivat olla merkittävä osa traumainformoitua lähestymistapaa. Traumakeskeisessä kuntoutuksessa toimintaterapia täydentää psykologista hoitoa keskittymällä toimintakyvyn ja arjen sujuvuuden vahvistamiseen. Tavoitteena on palauttaa asiakkaan kyky huolehtia itsestään, osallistua merkityksellisiin toimintoihin ja löytää tasapaino päivittäisessä elämässä. (Torchalla ym. 2018.)
Interventioissa korostui turvallisen terapeuttisen suhteen, terapeutin oman persoonan käytön ja moniammatillisen yhteistyön merkitys.
Työskenneltäessä traumaa kokeneiden asiakkaiden kanssa painotetaan toimintaterapeutin oman persoonan terapeuttista käyttöä (use of self) yhteyden luomiseksi ja terapeuttisen suhteen rakentamiseksi. Terapeutti tukee asiakkaan toipumista paitsi toiminnallisten harjoitteiden myös oman läsnäolonsa ja vuorovaikutuksensa kautta. (Carroll ym. 2022.)
Tutkimustulokset korostivat myös moniammatillisen ja läheisiä osallistavan yhteistyön merkitystä. Aistiperustaisia menetelmiä voivat hyödyntää useiden eri alojen ammattilaiset ja toimintaterapeutti toimii usein osana laajempaa kuntoutusverkostoa. Tutkimustulokset korostivat myös moniammatillisen ja läheisiä osallistavan yhteistyön merkitystä. Aistiperustaisia menetelmiä voivat hyödyntää useiden eri alojen ammattilaiset ja toimintaterapeutti toimii usein osana laajempaa kuntoutusverkostoa. Aistitiedon käsittelyyn erikoistuneilla toimintaterapeuteilla on kokonaisvaltaisempi ymmärrys kehon aisti- ja liikejärjestelmistä ja siten heillä on tarjottavanaan myös muiden ammattialojen edustajille uusia keinoja auttaa traumatisoituneita ihmisiä oppimaan tärkeitä säätelytaitoja. (Warner ym. 2013.)
Artikkeli on osa New Ways of Promoting Performance -tutkimusryhmän julkaisuja.
Lähteet:
Brown, C.; Steffen-Sanchez, P. & Nicholson, R. 2019. Sensory Processing. Teoksessa Brown, C.; Stoffel, V. C. & Muñoz, J. P. (toim.) Occupational therapy in mental health: A vision for participation. Second edition. Philadelphia, PA: F. A. Davis Company, 323–341.
Carroll, L.; Casey, H.; Adams, R.; O’Connor, S. & O’Reilly, Á. 2022. COVID-19 on an acute psychiatric unit: An interdisciplinary, trauma-informed response. Irish Journal of Occupational Therapy. Vol. 50, No. 1, 10–15. Viitattu 1.11.2025 https://doi.org/10.1108/IJOT-04-2021-0011.
Champagne, T. 2011. The influence of posttraumatic stress disorder, depression, and sensory processing patterns on occupational engagement: A case study. WORK. Vol. 38, No 1, 67–75. Viitattu 28.2.2025. https://doi.org./10.3233/WOR-2011-1105.
Dowdy, R.; Estes, J.; McCarthy, C.; Onders, J.; Onders, M. & Suttner, A. 2023. The influence of occupational therapy on self-regulation in juvenile offenders. Journal of Child & Adolescent Trauma. Vol. 16, No. 2, 221–232. Viitattu: 06.10.2025. https://doi.org/10.1007/s40653-022-00493-y.
Korhonen, L. 2021. Traumaattiset kokemukset ja traumaperäiset häiriöt. Duodecim Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 24.4.2025. https://www.terveyskirjasto.fi/pla00031.
Maanmieli, K. & Sarvela, K. 2022. Yhteinen mieli. Traumatietoutta mielenterveystyöhön. Helsinki: Basam Books.
May-Benson, T. A. & Teasdale, A. 2020. Safe Place: Clinical Utility and Feasibility of a Multi-Disciplinary Intervention for Children with Sensory Processing Disorder and Complex Trauma – A Feasibility Study. Journal of Child & Adolescent Trauma. Vol. 13, No. 2, 207–216. Viitattu 19.8.2024. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7289940/.
Molloy, L.; Chidarikire, S.; Pullman, J.; Havilla, S.; Patton, D. & Beckett, P. 2024. The impact of sensory modulation interventions on practice in acute inpatient mental health setting: A meta-ethnography. Issues in Mental Health Nursing. Vol. 45, No. 6, 580–588. Viitattu 06.10.2025. https://doi.org/10.1080/01612840.2024.2341034.
O’Sullivan, J. & Fitzgibbon, C. 2018. Sensory Modulation: Changing how you feel through using your senses. Resource Manual. Brisbane: Sensory Modulation Brisbane.
OT Practice Document: Trauma. (2025). Canadian Association of Occupational Therapists. Viitattu 27.10.2025. https://caot.ca/document/8459/Trauma%20EN.pdf.
SAMHSA. 2023. Substance Abuse and Mental Health Services Administration: Practical Guide for Implementing a Trauma-Informed Approach. SAMHSA Publication No. PEP23-06-05-005. Rockville, MD: National Mental Health and Substance Use Policy Laboratory. Substance Abuse and Mental Health Services Administration. Viitattu 9.4.2025. https://library.samhsa.gov/product/practical-guide-implementing-trauma-informed-approach/pep23-06-05-005.
Scanlan, J. N. & Novak, T. 2015. Sensory approaches in mental health: A scoping review. Australian Occupational Therapy Journal. Vol. 62, 277–285. Viitattu 28.10.2025. https://doi.org/10.1111/1440-1630.12224.
Torchalla, I.; Killoran, J.; Fisher, D. & Bahen, M. 2018. Trauma-focused treatment for individuals with posttraumatic stress disoder: The role of occupational therapy. Occupational Therapy in Mental Health. Vol. 34, No. 4, 360–381. Viitattu 23.9.2025. https://doi.org/10.1080/0164212X.2018.1510800.
Traumainformoitu lähestymistapa. Käypä hoito -suositus 2024. Garoff, F. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 31.10.2025. https://www.kaypahoito.fi/.
Warner, E.; Koomar, J.; Lary, B. & Cook, A. 2013. Can the Body Change the Score? Application of Sensory Modulation Principles in the Treatment of Traumatized Adolescents in Residential Settings. J Fam Viol. Vol. 28, No. 7, 729–738. Viitattu: 28.1.2024 https://doi.org/10.1007/s10896-013-9535-8.
Warner, E.; Spinazzola, J.; Westcott, A.; Gunn, C. & Hodgdon, H. 2014. The Body Can Change the Score: Empirical Support for Somatic Regulation in the Treatment of Traumatized Adolescents. Journal of Child & Adolescent Trauma. Vol. 7, 237–246. Viitattu 17.7.2024. https://link.springer.com/article/10.1007/s40653-014-0030-z.
Artikkelikuva: Polina Tankilevitch, 2020. Pexels https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/vedenalainen-kelluva-surumielinen-kasitteellinen-5581708/