Japanilaisen ja länsimaisen strategisen johtamisen erot: Haastattelututkimuksen yhteenveto
Johdanto
Tämä artikkeli perustuu seitsemän (7) suomalaisen japanilaisissa yrityksissä työnkennelleen liikkeenjohtajan ja kahden kuuluisan japanilaisen liikkeenjohdon professorin sekä yhden amerikkalaisen kauan Japanissa työskennelleen liikkeenjohdon professorin haastatteluihin. Tutkimuksen avulla etsittiin vastausta kysymykseen, miten japanilainen strateginen johtaminen eroaa länsimaisesta strategisesta johtamisesta. Samalla törmättiin muutenkin japanilaisen ja länsimaisen johtamisen eroihin. Tuloksia käsiteltiin teema-analyysin avulla. Tutkimustulosten yleistettävyyttä rajoittaa se, että kaikki haastatellut johtajat ovat suomalaisia ja heidän kokemuksiinsa, näkemyksiinsä ja tulkintoihinsa vaikuttaa Suomen maakulttuuri. Jos samat tutkimuskysymykset olisi esitetty vaikkapa saksalaisille ja ranskalaisille johtajille, olisi heidän vastauksensa saattaneet olla hieman erilaisia näiden maiden kulttuurieroista johtuen. Suomalaisten vastausten kulttuurisidonnaista ”vinoumaa” lieventää kuitenkin se, että tutkimukseen osallistui myös japanilaisia professoreita ja yksi amerikkalainen professori.
Länsimaat ja Japani ovat aikojen kuluessa omaksuneet ideoita ja johtamisoppeja toisiltaan, mutta siitä huolimatta länsimainen ja japanilainen strateginen johtaminen eroavat edelleen toisistaan. Eroavuudet näkyvät muun muassa arvoissa, liiketoiminnan päämäärissä ja käytännön toimintatavoissa (Duerr & Duerr, 2011). Tärkeimmät japanilaisen ja länsimaisen strategisen johtamisen erot liittyvät strategisen suunnittelun aikajänteen pituuteen ja ihmisten kulttuurisiin käyttäytymiseroihin suunnittelutilanteissa (Mäkinen, 2022.)
Pääasiallinen tavoite ja todennäköinen ohjaava päävoima
Japanilaista strategista johtamista kuvaa täydellisen toimivuuden ja laadun tavoitteleminen ja johtamisen painopiste on minimoida riskejä. Riskien minimointi perustunee siihen tosiasiaan, että Japani on maana ja kansana kohdannut lukuisia hyvin vakavia tuhoja, mm. luonnonkatastrofeja, kuten maanjäristyksiä ja tsunameita, toisen maailmansodan häviämisen ja kaksi atomipommia. Nämä suuret katastrofit ovat opettaneet japanilaisia ihmisiä välttämään riskinottoa sekä yksityisessä että julkisessa elämässä ja se heijastunee myös liike-elämään (Mäkinen, 2022).
Länsimaista strategista johtamista kuvaa oma-aloitteisuus ja aktiivisuus. Johtamisen painopiste on amerikkalaisen unelman saavuttaminen. Länsimaissa etsitään aktiivisesti uusia markkinoita, tuotteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Länsimainen strateginen johtaminen painottaa uusiin mahdollisuuksiin tarttumista ja uhkiin vastaamista. Länsimaissa käytetyt strategisen suunnittelun ja johtamisen opit onkin keksitty pääasiassa USA:ssa, josta ne ovat levinneet melko nopeasti myös Eurooppaan (Mäkinen, 2022).
Aikajänne
Japanilaisen ja länsimaisen strategisen johtamisen suurin ero on strategisen johtamisen aikajänteen pituus. Japanissa strategiat ovat viidestä kymmeneen vuoteen pitkiä tai yli sukupolvisia, ja jopa 100 vuoden yli ulottuvia tavoitteita. Länsimaissa strategiat ovat ennalta määritetyn strategiakauden mittaisia ja kytketyvät usein ylimmän johdon toimikauden pituuteen; normaalisti 3-5 vuoden päähän ulottuvia. Strategisen johtamisen aikajänteen pituus kuvastaa siten eri maiden ja maanosien kansallisten kulttuurien ominaisuuksia (Mäkinen, 2022).
Toimintatapa
Strateginen johtaminen on länsimaissa yksilön tuottamaa toimintaa ja Japanissa strategista johtamista kuvaa konsensus ja ryhmäkeskeisyys. Päätöksenteko Japanissa syntyy konsensuksessa pitkien ja länsimaiselle ihmiselle usein vaikeasti ymmärrettävien prosessien tuloksena, kun taas länsimaiset päätöksentekoprosessit ovat tyypillisesti nopeita, suoraviivaisia ja lyhytkestoisia, ja länsimaisella ylimmällä johtajalla on usein valta päättää asiat hyvin itsenäisesti. Länsimainen kulttuuri on enemmän yksilökeskeinen ja johtaja tekee päätöksiä itsenäisesti, kun taas Japanissa kansallinen kulttuuri korostaa ryhmäkeskeisyyttä ja yksi ihminen ei voi tehdä mitään päätöstä yksin, vaan kaikki päätökset syntyvät enemmän tai vähemmän jollakin tavalla ryhmissä (Mäkinen, 2022; Allen ym., 2008).
Japanilaiset suhtautuvat muutoksiin varautuneesti. Japani on ryhmäkeskeinen yhteiskunta ja sen vuoksi kaikki muutos- ja parannusehdotukset keskustellaan ensin perusteellisesti ison työntekijäryhmän kanssa. Japanissa radikaalit muutokset ja strategian vaihdokset ovat vaikeita hyväksyttää ja toteuttaa yrityksessä; sen vuoksi ne ovat harvinaisia. Tämän vuoksi Japanissa ja japanilaisissa organisaatioissa tehtävät parannukset näyttäytyvät länsimaisille ihmisille usein hyvin vähäpätöisinä (Haghirian, 2010; Kase ym., 2011).
Japanissa strategiaa ja strategian faktoja tarkistetaan koko ajan. Tätä jatkuvaa faktojen tarkistamista ei ole länsimaisessa strategisessa johtamisessa. Japanilainen strateginen johtaminen on hyvin suunnitelmallista, tarkkaa ja pitkäjänteistä, kun taas länsimaissa nämä seikat eivät korostu strategisessa johtamisessa (Mäkinen, 2022).
Japanilaiseen johtamiskulttuuriin kuuluvat hierarkian ylläpitäminen ja kasvojen säilyttäminen. Hierarkian ylläpitämisen ja kasvojen säilyttämisen prioriteetti on Japanissa erittäin korkea ja tämä poikkeaa länsimaisesta strategisesta johtamisesta, jossa ylempiä johtajia on totuttu haastamaan, varsinkin alaisen valtakulttuurin maissa, kuten Pohjoismaissa ja USA:ssa (Mäkinen, 2022). Korkeiden valtaerojen maat Saksa ja Ranska muistuttavat hieman enemmän Japania kuin edellä mainitut länsimaat.
Japanilaista strategista johtamista sekä Japanin kulttuuria ja liiketoimintakulttuuria on opiskeltava vuosia, sillä se eroaa merkittävästi länsimaissa, ja varsinkin Suomessa, totutuista johtamis- ja liiketoimintatavoista. Japanilainen strateginen johtaminen perustuu tarkkaan hierarkiaan ja pienten kulttuuristen yksityiskohtien tuntemiseen. Japanissa on olemassa japanilaiset käytöstavat ja japanilaisten tapa ajatella asioita. Länsimaisten organisaatioiden ja niiden johtajien on sopeuduttava japanilaisten tapaan toimia, eikä päinvastainen suunta tunnu oikein toimivalta vaihtoehdolta (Mäkinen, 2022). Japanilaisen strategisen johtamisen erot johtuvat aasialaisesta kulttuurista. Lisäksi johtajaksi valikoituvat ihmistyypit poikennevat toisistaan länsimaissa ja Japanissa, mikä vaikuttaa strategisen johtamisen erojen syntymiseen (Haley & Tan, 1999).
Japanilaisissa organisaatioissa käytetään ja sitoutetaan oma henkilöstö, pyritään jatkuvaan parantamiseen sekä arvostetaan kuuntelemisen ja hiljaa olemisen taitoja. Japanilaisessa strategisessa johtamisessa on tunneälykkyys ja sensitiivisyys luontainen ja arvostettu toimintatapa. Toisten, varsinkin ylempien henkilöiden, tunteiden lukemisen ja taitavan viestinnän merkitys on suuri (Mäkinen, 2022; Allen ym., 2008).
Länsimainen strateginen johtaminen kyseenalaistaa ja haastaa aiempia ja jo olemassa olevia johdon päätöksiä ja valintoja. Toisaalta länsimaisessa johtamisessa pyritään nopeaan päätöksentekoon ja valinnoista äänestetään. Tyypillinen käyttäytymistapa strategisessa suunnittelussa on puhuminen ja argumentointi. Länsimaisessa johtamisessa radikaalit muutokset ja innovaatiot ovat mahdollisia, kun taas japanilaisessa strategisessa johtamisessa tämä on vähemmän todennäköistä. Japanilainen strateginen johtaminen pyrkii harmonian säilyttämiseen. Länsimaissa käytetään enemmän ulkopuolisia konsultteja ja heidän strategiatyökalujaan ja menetelmiä kuin Japanissa, jossa käytetään enemmän oman organisaation henkilöstöä ja sen kanssa käytäviä keskusteluja strategiseen suunnitteluun (Mäkinen, 2022; Kase ym., 2011).
Länsimainen strateginen johtaminen on enemmän loogista ja analyyttistä. Johtaminen etenee loogisesti yleisten strategiaprosessien ja -mallien mukaan suhteellisen nopeasti (3-6 kk) ja kronologisesti kohti strategisia valintoja ja strategian toteutusta. Länsimaissa korostuu analytiikan osaamisen merkitys ja analyysitulosten rationaalisen ja tehokkaan viestinnän merkitsevyys. Analyyttisyys ja loogisuus ovat länsimaisen strategisen suunnittelun ja johtamisen kulmakiviä (Mäkinen, 2022).
Yhteenveto
Japanilainen strateginen johtaminen keskittyy suuressa määrin olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden laadun kehittämiseen. Kehittämistyön tavoite on tuotteen ja palvelun parantaminen täydelliseksi. Tapa sopii hyvin suuren riskin laatutuotteisiin, kuten lääkkeisiin ja tekniikkaan, laatu- ja luksuspalveluihin sekä kustannustehokkuuden parantamiseen.
Länsimainen strateginen johtaminen keskittyy enemmän etsimään jatkuvasti uutta liiketoimintaa ja hylkäämään entisiä vanhentuvia liiketoimintamalleja; täydellisen laadun tavoittelu kuvastaa vähemmän länsimaista strategista johtamista. Länsimainen tapa harjoittaa strategista johtamista soveltuu paremmin toimialojen rajojen ylittämiseen ja liiketoimintamallien radikaaliin uudistamiseen, kuin japanilainen strateginen johtaminen (Mäkinen, 2022; Allen ym., 2008).
Vaatimukset ulkopuolisen kulttuurin edustajille / työntekijöille
Japanilaisen strategisen johtamisen ymmärtäminen ja osaaminen edellyttää pitkäaikaista oleskelua ja opiskelemista Japanissa ja sen kulttuuriin sopeutumista sekä itsensä hillitsemistä. Länsimainen strateginen johtaminen on nopeasti omaksuttavissa ja se on samankaltaista useissa eri länsimaissa. Länsimainen strateginen johtamistapa vaatii kaikissa prosessin vaiheissa rohkeaa omien mielipiteiden suullista ja kirjallista ilmaisua, mikä poikkeaa japanilaisesta konsensukseen ja ryhmäkeskeisyyteen perustuvasta strategisesta johtamistavasta. Tämä on haaste japanilaiselle johtajalle, jos hän joutuu töihin länsimaiseen yritykseen (Mäkinen, 2022; Kase ym., 2011).
Japanilaiset yritykset rakentavat pitkiä, usein elämänmittaisia, luottamuksellisia suhteita liikekumppanien, sidosryhmien, asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Luottamuksellisten ja kestävien liiketoimintasuhteiden luominen on japanilaisessa strategisessa johtamisessa tärkeämpää kuin taloudelliset arvot. Japanilainen johtaminen painottaa harmoniaa ja jonkinlaisen tasapainon säilyttämistä kaikkien sidosryhmien kesken. Konflikteja ja aggressiivista keskustelua pitää välttää kaikin keinoin Japanissa (Haghirian, 2010). Kaikki tämä on taas haasteellista länsimaiselle johtajalle, joka aloittaa työskentelemään japanilaisessa yrityksessä.
Lopuksi
Monet muun muassa laatu- ja lean-johtamiseen liittyvät termit ja käytännöt ovat standardeja länsimaisissa yrityksissä, joten Japanin vaikutus länsimaisen johtamisen kehitykseen on ollut merkittävä (Haghirian, 2010.) Japanilaisten yhtiöiden kehittämät johtamisstrategiat ovat auttaneet todistetusti monia länsimaisia yrityksiä menestymään kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana (Allen ym., 2008.)
Japanin kanssa liiketoimintaa tekevien organisaatioiden ja niiden johtajien on omattava käsitys sekä länsimaisesta että japanilaisesta johtamistavoista, mutta myös niiden eroavuuksista. Japanilaiset organisaatiot ja niiden johtajat voivat puolestaan ottaa oppia länsimaisesta strategisesta johtamisesta, varsinkin riskien ottamisesta ja toimialoja ylittävästä uuden liiketoiminnan luomisesta ja toimintatapojen kehittämisestä. Työskennelläkseen japanilaisissa yrityksissä länsimaisten johtajien, kuten suomalaisten, ja erityisesti yhdysvaltalaisten, pitää omaksua japanilaisten pyrkimys täydelliseen laatuun ja perfektionismiin fyysisissä palveluissa ja tuotteissa (Mäkinen, 2022).
Japanilaista strategista johtamista sekä Japanin kulttuuria ja liiketoimintakulttuuria on opiskeltava vuosia, sillä se on aivan uniikki ja se eroaa hyvin paljon länsimaissa ja Suomessa olevista johtamis- ja liiketoimintatavoista. Japanilaiset johtamisen tavat ja työkalut ovat opeteltavissa ja osa niistä on jo nyt länsimaisissa yrityksissä käytössä, mutta tuhansia vuosia vanha japanilainen kulttuuri ja liiketoimintatavat tuovat jatkuvasti eteen myös uusia yllätyksellisiä haasteita ja opittavaa jopa Japania hyvin tunteville länsimaisille johtajille (Mäkinen, 2022).
Lähteet
Mäkinen, Virpi. 2022. Strateginen johtaminen Japanissa : japanilaisen ja länsimaisen johtamisen erot – Theseus Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Allen, Richard S.; Helms, Marilyn M.; Jones, Holly; Takeda, Margaret B. & White, Charles S. 2008. Porter’s Business Strategies in Japan. Business Strategy Series. Vol. 9, No. 1, 37-44. Emerald Group Publishing.
Duerr, Edwin C. & Duerr, Mitsuko Saito. 2011. Japanese And Western Management Approaches: Is Convergence Occurring? International Business & Economics Research Journal Vol. 2, No. 4, 63-73.
Haghirian, Parissa. 2010. Understanding Japanese Management Practices. New York: Business Expert Press.
Haley, George T. & Tan, Chin T. 1999. East vs. West: Strategic Marketing Management Meets the Asian Networks. Journal of Business and Industrial Marketing. 14, (2), 91-101. Research Collection Lee Kong Chian School Of Business.
Kase, Kimio; Slocum, Alesia & Zhang, Ying Ying. 2011. Bridging Western vs. Eastern Thinking. Global Strategy Requires a Meeting of Minds. IESEinsight Vol.11, No. 4, 59-66.