Teknologian vaikutus hankinnan tulevaisuudessa
Hankintoja pidetään yhtenä toimitusketjun keskeisimmistä elementeistä sen kattaessa jopa 50-80% yritystoiminnan taloudellisista menoista. Digitalisaatio vie hankintaprosessia älykkäämpään suuntaan ja toimintakäytännöt nojautuvat entistä enemmän data-analytiikkaan, sekä uuden teknologian hyödyntämiseen. On tärkeää ymmärtää, kuinka hankintojen hallintaa kyetään kehittämään muuttuvassa toimintaympäristössä ja minkälaisia mahdollisuuksia ajankohtaiset trendit oikein tarjoavat organisaatioille.
Artikkelin keskeisimpänä teemana käsitellään neljännen teollisen vallankumouksen teknologioiden yhdistämistä hankintatoimeen. Niin sanottu “Industry 4.0” käsittää muun muassa esineiden internetin, data-analytiikan, pilvipalvelut, tekoälyn ja lohkoketjuteknologian. Pyrkimyksenä oli selvittää mainittujen menetelmien hyötyjä, haasteita ja vastuullisuusvaikutuksia niiden integroimisessa hankintaprosessiin.
Lopputuloksissa hyödynnettiin kahta viitekehystä:
- Innovaatioiden diffuusioteoria: Tarkastelee sosiaalista prosessia miten yhteiskunta, yritykset ja ihmiset omaksuvat uudet ideat käyttöönsä. Teoria jakaa ihmiset viiteen eri omaksujavaiheeseen adaptoitumisen nopeuden perusteella (Innovaattorit, Varhaiset omaksujat, Varhainen enemmistö, Myöhäinen enemmistö ja Vitkastelijat)
- Vastuullisen innovaatiotoiminnan malli: Läpinäkyvä prosessi, jossa korostetaan vastuullista ja eettistä lähestymistapaa innovaatioiden käyttöönotossa. Jaetaan neljään eri ulottuvuuteen (Ennakointi, Refleksiivisyys, Osallisuus ja Responsiivisuus)
Teknologioiden tutkitut hyödyt ja haasteet
Tulosten mukaan tekoälyn, lohkoketjuteknologian, Iot:n, erilaisten sensoreiden ja automaation vaikutukset tuovat hyötyjä, kuten riskienhallintaa, kustannus- ja aikasäästöjä, työtehtävien vapautumista strategisempiin tehtäviin, virheiden vähenemistä, tiedon eheyttä, ja läpinäkyvyyttä hankintaprosessiin. Menetelmien mahdollistamilla ennusteilla hankintapäätökset kyetään optimoimaan markkinatilanteiden muuttuessa. Tietolähteitä tutkimalla teknologiat osoittautuvat toimimaan paremmin yhdistettynä toisiinsa, niiden täydentäessä toistensa puutteita. Tällä hetkellä yhteistä datapohjaan perustuvaa alustaa, jolla kyettäisiin hallitsemaan kaikkia teollisuus 4.0:n teknologiota ei löydy, mutta on ennustettu sen olevan mahdollista tulevaisuudessa johtaen parempaan resurssien käyttöön hankintaprosessissa. On kuitenkin tärkeää, että organisaatio panostaa datan laatuun, järjestelmän integraatioihin ja prosessien uudelleenmuotoiluun, jotta hyödyt saadaan tuotua esiin. Pelkkä teknologian käyttö ei riitä.
Digitaalisten hankintaprosessien haasteeksi muodostuu datan hajanaisuus sen ollessa kytkettynä useaan eri järjestelmään yhtenäisen tietokannan sijasta. Tiedon jakautuessa eri osastoille ja ollessa haavoittuvainen ihmisten tekemille virheille, tunnisteet tai arvot saattavat muuttua niitä siirrettäessä. Uuden muutoksen sisään ajaminen vanhemmista toiminnanohjausjärjestelmistä, jotka eivät välttämättä keskustele uusien teknologioiden kanssa, voi vaatia suuria ajallisia ja rahallisia investointeja yritykseltä. Pk-yrityksissä ja muissa kehittyvissä talouksissa tämä voidaan tunnistaa liian isona kynnyksenä integraatioon epäselvien liiketoimintatulosten ja investointien tuottoprosentin vuoksi. Yhdeksi suurimmista ongelmista tietolähteissä on kuvattu vastahakoinen muutosrintama työntekijöiden kesken, joka vaatii määrätietoista koulutusta ja johtamista aiheesta. Lisäksi tietoturva ja luottamuksellisten tietojen vuotaminen vääriin käsiin koetaan hidastavana tekijänä uuden teknologian käyttöönotossa.
Kestävä hankinta
Vastuullisuuden näkökulmasta menetelmien käyttö toimitusketjussa vähentää teollisuuspäästöjä ja ehostaa eettisiä toimenpiteitä. Teknologialla kyetään parantamaan hankintaprosessia antamalla näkemystä parempien investointikohteiden suhteen ja antamalla taloudelliseen strategiaan liittyvää dataa. Ympäristöhyödyksi on todettu toimitusketjun jäljitettävyys, koska se tukee kestäviä kuljetuksia ja sen avulla pystytään seuraamaan yrityksen päästövaikutuksia. Tämä voi olla olennainen osa yritykselle, joka pyrkii toimimaan ekologisesti. Vastuullisuutta kyetään myös kohentamaan sosiaalisen näkökulman kannalta luomalla luotettavampia sopimusasetteluita ja vähentämällä julkisissa hankinnoissa esiintyvää vilpillistä toimintaa. Suhteet asiakkaisiin, alihankkijoihin, sidosryhmiin, sekä muihin liikekumppaneihin paranevat, mikä johtaa yhteiseen sosiaaliseen vastuuseen, sekä pidempiaikaisiin kumppanuussuhteisiin.
Viitekehysten hyödyntäminen hankintaprosessin kehittämisessä
Vastuullisuuden mallin ulottuvuuksia kyetään hyödyntämään hankintaprosessissa ennakoimalla erilaisia eettisiä osatekijöitä kuten: tietoturvariskejä, tietovuotoja ja tuottomääriä. Refleksiivisyysnäkökulmaa voidaan soveltaa työkulttuurin uudelleen muovaamisessa sen ollessa keskeinen ongelma digimuutoksen yhteydessä. Osallisuus kattaisi puolestaan luotettavien yhteistyökumppaneiden ja toimittajien sisällyttämisen erilaisiin pilotointeihin ja projektien täytäntöönpanoihin. Uusilla data-analyyseilla, sekä läpinäkyvyydellä kyetään auttaamaan liiketoimintaa responsiivisuudessa sopeutuen uusiin markkina -ja toimitusketjutilanteisiin.
Diffuusioteorian mukaan olemme tällä hetkellä teollisuus 4.0 teknologioiden omaksumisessa konseptin kolmannessa vaiheessa (varhainen enemmistö), missä tarkoituksena on siirtyä kokeilusta laajempaan käyttöön. Kyseinen ryhmä toimii suurimpana adoptiovaiheen kiihdyttäjänä johtaen teknologioiden normalisoimiseen. Teknologioiden yleistyminen voidaan tulkita myös tulevasta markkinatilanteesta, jolle on ennustettu noin 500 miljardin kehitys vuoteen 2030 mennessä viitaten suureen käyttäjäprosentin kasvuun. Kilpailutilanteen näkökulmasta teknologioita yhdistävät tietoalustat tulevat yleistymään tulevaisuudessa.