• fyysinen aktiivisuus
• lapset
• vanhemmat
• ystävät

Liikalihavuus ja inaktiivisuus ovat maailmanlaajuisia ongelmia, jotka ovat jatkaneet kasvuaan vuosi vuodelta. Terveellinen ja aktiivinen elämäntapa sekä liikunnalliset perustaidot omaksutaan jo lapsena, joten vanhempien ja ystävien rooli aktiivisuustottumuksissa ovat huomionarvoisia. (WHO 2020)

Innostus ja tottumus aktiiviseen elämäntapaan voi toki löytyä aikuisiälläkin, mutta liikunnan perustaidot opitaan ensimmäisen kymmenen elinvuoden aikana. Lapsuuden herkkyyskausien ansiosta liikkuvuus ja liikehallinta kehittyvät nopeammin kuin vanhempana. Lapsena opittujen taitojen päälle on helpompi rakentaa kuin aloittaa aikuisena nollasta. (WHO 2020; UKK-instituutti 2024; Husu ym. 2025)

Lapsuuden kokemukset liikunnasta vaikuttavat aikuisuuden liikuntatottumuksiin

Huonot kokemukset eri liikuntalajeista esimerkiksi koulun liikuntatunneilta voivat aiheuttaa huonommuuden tunnetta. Liikkuminen on myös muuta kuin eri urheilulajien harrastamista. Omaehtoisen liikkumisen tarkoitus onkin löytää juuri itselle sopivin ja mieluisin tapa liikkua, tärkeintä on olla fyysisesti aktiivinen. (Suomen Mielenterveys ry 2024; Nyyti ry n.d)

Jaksaa jaksaa, painaa painaa!

Niin vanhemmuus- kuin ystävyyssuhteiden vaikuttavin lasten fyysisen aktiivisuuden tekijä on kannustaminen. Toki vanhempien omalla esimerkillä on merkitystä lapsen asenteisiin ja käsityksiin myös liikkumisen saralla, mutta tutkimusten mukaan jo pelkkä kannustus liikkumiseen vaikuttaa positiivisesti lapsen fyysiseen aktiivisuuteen. (Amagliani ym. 2023) Etenkin nuorten lasten kohdalla motivointi ja kannustus vaikuttavat positiivisemmin aktiivisuuteen kuin vanhempien antama esimerkki (De Lepeleere ym. 2015). Ystävien kannustuksella ja tuella on jopa suurempi merkitys fyysiseen aktiivisuuteen, kuin vanhemmilta saadulla yleisellä tuella. Ystävien merkitys kasvaa teini-iän kynnyksellä, jolloin on luonnollista, että heiltä saatu tuki ja kannustus ovat tärkeämpiä kuin vanhempien. (Loucaides& Tsangaridou 2017)

Ylös ja Ulos

Ystävien kanssa vietetään enemmän ja pidempiä aikoja ulkona omaehtoisen liikkumisen parissa, kuin yksin tai vanhempien kanssa. Ystävät ovatkin hyvä motivaattori ulkoiluun joko pelien, leikkien tai ihan vaan kävelyn parissa. (Loucaides & Tsangaridou 2017)  Salway:n työryhmineen 2019 teettämässään tutkimuksessa havaitsi, että lasten inaktiivisuus korostuu etenkin viikonloppuisin, vapaa-ajan aktiivisuuteen ja etenkin sen merkitykseen sekä tarpeellisuuteen tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Ympäristötekijät, kuten asuinalueen turvallisuus on vanhempien suurimpia huolenaiheita ja se osaltaan vaikuttaa huomattavasti lasten ulkona liikkumiseen. Ymmärrettävästi tämä aiheuttaa vanhemmille haasteita ja ristiriitaisia tilanteita heidän tasapainoillessaan ylisuojelun ja lapsen turhille riskeille altistamisen välillä. (Forsberg ym. 2020; Wu ym. 2023; Wilson ym. 2018; Vorlícek ym. 2025)

Teini-ikä: Kadonneen aktiivisuuden metsästys

Tutkimusten mukaan kaikissa etnisissä ja sosioekonomisissa ryhmissä lasten fyysinen aktiivisuus kokee huomattavimman laskukauden 5. ja 7.koululuokan välisenä aikana. Teini-ikään siirryttäessä ystävien ja heidän omaamansa aktiivisuustottumukset vaikuttavat voimakkaasti tapoihin viettää vapaa-aikaa. Tässäkin ikävaiheessa tärkeäksi aktiivisuuden motivaattoriksi havaittiin ystäviltä ja vanhemmilta saatu tuki ja kannustus. Ystäviltä saatu esimerkki kannustaa liikkumaan taustasta riippumatta. (Dishman ym. 2017; Barr-Anderson ym. 2017)

Ystävyyssuhteiden vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen käsittelevissä tutkimuksissa havaittiin poikien olevan yhdessä aktiivisempia, kuin tyttöjen. Poikien välinen ystävyys vaikuttaa yleisesti heidän liikkumistottumuksiinsa enemmän, kuin tyttöjen välinen ystävyys. Samanlaiset kiinnostuksen kohteet edesauttavat ystävystymisessä ja tämä pätee myös liikkumistottumuksiin. Ystäväpiiri vaikuttaakin lapsen aktiivisuuteen, mutta tutkimusten mukaan suurin vaikutus on lähimmillä ystävillä, joten jo yhden ystävän tuella sekä kannustuksella on merkitystä. (Salway ym. 2018; Salway ym. 2019)

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Nygård & Nevala (2025) Lasten liikkumistottumukset ja niitä muovaavat tekijät- Rakennetun ympäristön ja sosiaalisten suhteiden yhteys lasten liikkumiseen (linkki lisätään myöhemmin). Lisäksi artikkeli on osa LiiTo – Liikkuva ja toimintakykyinen lapsi ja nuori -tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet

Amagliani, G.; Baldelli, G.; Italiano, P.; Frisina, P.; Schiavano, G.; Brandi, G. & De Santi, M. 2023. Effect of COVID-19 isolation measures on physical activity of children and their parents, and role of the family environment: a cross-sectional study. Annali di Igiene: Medicina Preventiva e di Comunità 35(2):159-177. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35762445/

Barr-Anderson, D.; Flynn, J.; Dowda, M.; Taverno Ross, S.; Schenkelberg, M.; Reid, L. & Pate, R. 2017. The Modifying Effects of Race/Ethnicity and Socioeconomic Status on the Change in Physical Activity From Elementary to Middle School. Journal of Adolescent Health 61(5):562-570. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28732715/

De Lepeleere, S.; De Bourdeaudhuij, I.; Cardon, G. & Verloigne, M. 2015. Do specific parenting practices and related parental self-efficacy associate with physical activity and screen time among primary schoolchildren? A cross-sectional study in Belgium. BMJ Open 7;5(9):e007209. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26346871/

Dishman, R.; Dowda, M.; McIver, K.; Saunders, R. & Pate, R. 2017. Naturally-occurring changes in social-cognitive factors modify change in physical activity during early adolescence. PLoS One 10;12(2):e0172040. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28187192/

Forsberg, H.; Rutberg, S.; Mikaelsson, K. & Lindqvist, A-K. 2020. It’s about being the good parent: exploring attitudes and beliefs towards active school transportation. International Journal of Circumpolar Health 22;79(1):1798113. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7480411/

Husu, P.; Pasanen, K.; Koskela, J.; Lahtinen, I. & Jussila, A-M. 2025. Liikuntataidot ja kuntotekijät. UKK-instituutti. Terve koululainen -hanke. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://tervekoululainen.fi/ylakoulu/liikuntataidot/ 

Loucaides, C. & Tsangaridou, N. 2017. Associations between Parental and Friend Social Support and Children’s Physical Activity and Time Spent Outside Playing. International Journal of Pediatrics 2017:2017:7582398. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28348605/

Nyyti ry n.d. Sinulle sopiva liikunta. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://www.nyyti.fi/sinulle-sopiva-liikunta/

Salway, R.; Sebire, S.; Solomon-Moore, E.; Thompson, J. & Jago, R. 2018. Associations within school-based same-sex friendship networks of children’s physical activity and sedentary behaviours: a cross-sectional social network analysis. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 21;15(1):18. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29467006/

Salway, R.; Emm-Collison, L.; Sebire, S.; Thompson, J.; Lawlor, D. & Jago, R. 2019. A Multilevel Analysis of Neighbourhood, School, Friend and Individual-Level Variation in Primary School Children’s Physical Activity. International Journal of Environmental Research and Public Health 4;16(24):4889. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31817182/

Suomen Mielenterveys ry 2024. Luonto elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ymparisto-vaikuttaa-mieleen/luonto-elvyttaa-rauhoittaa-ja-lievittaa-stressia/

UKK-instituutti 2024a. Lasten ja nuorten liikkumissuositus. UKK-instituutti. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/lasten-ja-nuorten-liikkumissuositus/ 

Vorlícek, M.; Dygryn, J.; Janda, D.; Vorácová, J.; Duncan, S.; Sigmund, E. & Sigmundová, D. 2025. Raising active children: how family and school shape health-promoting physical activity – findings from the FAMIPASS study. Frontiers in Sports and Active Living 7:7:1530398. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39990604/

WHO 2020. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. World Health Organization. Viitattu 17.12.2025 Saatavilla verkossa: https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/336656/9789240015128-eng.pdf?sequence=1 

Wilson, K.; Clark, A. & Gilliland, J. 2018. Understanding child and parent perceptions of barriers influencing children’s active school travel. BMC Public Health 22;18(1):1053. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30134889/

Wu, T-Y.; Yang, X.; Raghunathan, V. & Hu, M. 2023. Parental Perceptions and Perceived Environmental Influences on Active Transport to School in U.S. Inner-City Neighborhood: Through the Lens of Health Equity. Journal of Healthy Eating and Active Living 1;3(1):46-58. Viitattu 17.12.2025. Saatavilla verkossa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37794921/

Kuva: Pixabay