• hyvinvointi
• liikunta
• liikuntasuositukset
• Nuoret

Suomessa lukiolaisten fyysinen aktiivisuus on liian vähäistä: suurin osa nuorten valveillaoloajasta kuluu paikoillaan tai kevyesti liikkuen. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kehitetyt fysioterapeuttiset harjoitteet tarjoavat lukiolaisille konkreettisia keinoja lisätä liikkuvuutta, vahvistaa lihaskuntoa ja ottaa paremmin vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.

Suomessa lukiolaisten fyysinen aktiivisuus jää selvästi suosituksia vähäisemmäksi: suurin osa nuorten valveillaoloajasta kuluu paikallaan tai vain kevyesti liikkuen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) (2025) mukaan lukiolaiset liikkuvat kokonaisuutena liian vähän, ja LIITU 2024 -tutkimuksen (Kokko & Hämylä, 2025) tuloksissa todetaan, että vain noin 19 prosenttia lukiolaisista yltää liikkumissuositusten mukaiselle tasolle. Vähäistä liikkumista selittävät muun muassa ajan puute, opiskelu- ja sosiaaliset paineet sekä jaksaminen. Myös digitalisaation tuomat passiiviset ajanviettotavat on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi syyksi nuorten liikkumisen vähyyteen.

Liikkumissuositukset ohjaavat nuorten liikuntatottumuksia

Suomalaisille lapsille ja nuorille asetetut liikkumissuositukset pohjaavat muun muassa UKK-instituutin (2021) ja WHO:n (2020) linjauksiin. Niiden mukaan 7–17-vuotiaiden tulisi liikkua monipuolisesti vähintään tunnin päivässä sekä tehdä rasittavaa, hengästyttävää liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa.

Aikuisten suositukset korostavat 2,5 tunnin viikoittaista kestävyystyyppistä liikuntaa ja vähintään 1 tunnin 15 minuutin rasittavaa liikuntaa viikossa. Koska lukiolaisten ikä sijoittuu 16–19 vuoden välille, heitä koskevat sekä nuorten että aikuisten liikkumissuositukset.

Liikunnan vähyys näkyy kiputiloina ja toimintakyvyn heikkenemisenä

Liian vähäinen liikunta on yhteydessä erilaisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. LIITU-tutkimuksen (Kokko & Hämylä, 2025) mukaan 37 % lukiolaisista kärsii viikoittaisista päänsäryistä, 32 % niska-hartiaseudun kivuista ja 27 % alaselkäkivuista. Kiputilojen taustalla ovat usein lihasvoiman puute ja heikentynyt nivelten liikkuvuus (Piovesan ym., 2024).

Liikkuvuus tarkoittaa nivelen suurinta liikelaajuutta, johon vaikuttavat perimän lisäksi esimerkiksi rustojen, jänteiden, lihaskalvojen ja nivelsiteiden ominaisuudet. Jos niveliä ei käytetä säännöllisesti koko liikelaajuudeltaan, kudokset kiristyvät ja liikkuvuus heikkenee (Betsch ym., 2021).

Kineettisen ketjun periaatteen mukaisesti yhden kehonosan toimintahäiriöt heijastuvat muihin: esimerkiksi pitkittynyt niska-hartiaseudun jäykkyys voi lisätä rintarangan pyöristymistä, heikentää ryhtiä ja lisätä alaselän kipuja. Kun keskivartalon tuki ei riitä pitämään kehoa optimaalisessa asennossa, keho alkaa kompensoida liikerajoituksia muilla rakenteilla, mikä lisää lihasten kuormitusta ja kipuja.

Lukiolaiset tarvitsevat toimivia keinoja hyvinvointinsa tukemiseen

Nuorten yleisimpiä kipuoireita selittävät usein vähäinen liikunta, heikko lihasvoima ja rajoittunut liikkuvuus. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä laadittiin fysioterapeutin näkökulmasta harjoituskokonaisuus lukiolaisille. Harjoitteet keskittyivät rintarangan, alaselän ja lonkkien liikkuvuuden lisäämiseen sekä kehonhallinnan ja keskivartalon tuen vahvistamiseen.

Harjoitteet luovutettiin yhteistyölukion liikunnanopettajille, jotka voivat käyttää niitä opetuksessa tai antaa opiskelijoille korvaavaksi tekemiseksi tilanteissa, joissa he eivät voi osallistua yhteiseen liikuntatuntiin. Liikkeet suunniteltiin niin, että myös kipuoireisilla opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä niitä turvallisesti. Tavoitteena oli lisätä lukiolaisten ymmärrystä yleisimpien tuki- ja liikuntaelinvaivojen itsehoidosta sekä vahvistaa heidän valmiuksiaan ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.

Lähteet:

Betsch, M., Kalbhen, K., Michalik, R., Schenker, H., Gatz, M., Quack, V., Siebers, H., Wild, M. & Mmigliorini, F. 2021. The influence of smartphone use on spinal posture – a laboratory study. Gait & Posture, Vol. 85, 3/2021. S. 298-303. Viitattu 25.11.2025: https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S0966636221000564?via%3Dihub#bib0160

Hirvensalo, M., Liukkonen, J., Jaakkola, T. & Sääkslahti, A. 2015. Koettu liikunnallinen pätevyys ja koetut esteet. Teoksessa: Kokko, S. & Hämylä, R. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015: 2

Kokko, S. & Hämylä, R. 2025. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Liitu-tutkimuksen tuloksia 2024. Viitattu 10.11.2025: https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2025/05/LIITU-2024-raportti.pdf

Piovesan, E.J., Utiumi, M.A.T., Grossi, D.B. 2024. Cervicogenic headache-How to recognize on treat. Best Practice & Research Clinical Rheumatology, Vol. 38/1. Viitattu 13.11.2025: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1521694224000020?via%3Dihub

UKK-instituutti, 2021. Liikkumissuositus 7-17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarja 2021:19. Viitattu 14.11.2025: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/lasten-ja-nuorten-liikkumissuositus/?srsltid=AfmBOoolhlpwRNzJuFbFUXyX21r7DvmOGtwtKMZaWxDFeThX6cnLGwPE

THL, 2025. Kouluterveyskyselyn tulokset. Viitattu: 5.11.2025: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk2/nuoret/fact_ktk2_nuoret?row=measure-878980&row=987303L&column=alue-886778.&column=vuosi-1186946&column=ka-987089&column=taustatekija-888288&column=sp-888243&fo=1

WHO, 2020. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. Viitattu 3.12.2025:  https://iris.who.int/server/api/core/bitstreams/faa83413-d89e-4be9-bb01-b24671aef7ca/content

Kuva: Pexels