Mitä vammoja darts-pelaajat tavallisimmin kohtaavat? – Onko darts sittenkään riskitön laji?
Dartsin suosio on tällä hetkellä Suomessa hurjassa kasvussa. Lisenssipelaajia on yli 2000 ja harrastajamäärät ovat varmasti moninkertaiset. Joulukuussa alkavien MM-kisojen palkintorahat huitelevat viidessä miljoonassa, josta voittajalle on luvassa viidesosa. Tämän kasvavan suosion myötä halusimme olla mukana kehittämässä lajia kilpailullisempaan suuntaan.
Lähdimme selvittämään, mitkä ovat yleisimmät urheiluvammat dartsissa ja miten toistuva pelaaminen rasittaa kehoa.
Mitä on darts?
Darts on laji, joka vaatii pelaajalta äärimmäistä tarkkuutta, keskittymiskykyä sekä silmä-käsi-koordinaatiota. Yleisin pelimuoto on 501, jossa kaksi pelaajaa heittää vuorollaan kolme tikkaa darts-tikkatauluun. Tavoitteena on saada aloituspistemäärä 501 nollaan. Dartsissa osuma-alueet on jaettu eri puolelle taulua, eivätkä pisteet kasva kohti taulun keskustaa, kuten kaikille Suomalaisille tutussa tikanheitossa.
Miksi tutkia dartsia?
Darts mielletään usein fyysisesti kevyeksi ja rentoon pubikulttuuriin kuuluvaksi lajiksi. Tämä tausta näkyy edelleen lajin mielikuvissa. Darts on rantautunut Suomeen pääasiassa pubien kautta, ja esimerkiksi alkuperäinen heittoetäisyys mitattiin olutkorien avulla.
Todellisuudessa nykydarts on jotain aivan muuta. Toistuvat heittoliikkeet, staattinen heittoasento ja jopa useiden tuntien yhtäjaksoinen pelaaminen kuormittavat kehoa yllättävän paljon. Huipputasolla menestyminen vaatii nykyään äärimmäistä sitoutumista ja systemaattista harjoittelua, aivan kuten muissakin tarkkuutta ja toistoja vaativissa urheilulajeissa.
Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus
Halusimme selvittää darts-pelaajien yleisimpiä urheiluvammoja ja niiden taustatekijöitä. Vastaajat kertoivat oman subjektiivisen kokemuksen saadusta urheiluvammasta, sen sijainnista kehossa ja vamman haitta-asteesta. Tavoitteena oli edistää lajin harrastus- ja kilpailutoimintaa tuottamalla uutta tutkimustietoa sekä pohjustaa tulevia jatkotutkimuksia.
Työhön valikoituivat seuraavat tutkimusongelmat:
- Mitkä ovat yleisimmät urheiluvammat dartsissa?
- Minkälainen yhteys harjoittelutuntimäärillä on vammojen esiintyvyyteen?
- Minkälainen yhteys harjoitteluvuosilla on vammojen esiintyvyyteen?
- Minkälainen yhteys on darts harjoittelun ulkopuolella tapahtuvalla fyysisellä aktiivisuudella vammojen esiintyvyyteen?
Tutkimuksen toteutus
Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin strukturoitu kysely ja se toteutettiin Webropol-kyselynä. Tutkimusjoukoksi valikoitui Suomen Dartsliiton lisenssipelaajat. Otos valikoitui sen perusteella, että halusimme rajata vastaajat lajin aktiivisiin harrastajiin. Linkki kyselyyn välitettiin sähköpostitse lisenssipelaajille Suomen Dartsliiton toimesta. Kysely tavoitti arviolta 2043 pelaajaa, heistä 186 (9,1 %) vastasi.
Työn teoreettinen viitekehys rakentui osin kirjallisuuskatsauksen avulla. Hyödynsimme Finna, PubMed, Google Scholar ja Theseus tietokantoja. Muuttujien välisiä yhteyksiä, ja niiden tilastollisia merkitsevyyksiä arvioitiin tilastollisin analyysimenetelmin.
Keskeisimmät tutkimustulokset
Joka toinen pelaaja on kokenut urheiluvammoja
Vastanneista 50 % (n=93) kertoi kokeneensa urheiluvamman dartsin parissa. Vammat kohdistuivat yleisimmin:
- Yläraajoihin
- Niska-hartiaseutuun
- Selkään
Useat vastaajat ilmoittivat altistuneensa useampaan kuin yhteen vammaan (n=286).
Harjoittelun määrä vaikutti vammariskiin
Lisäksi havaittiin, että suurempi harjoittelutuntimäärä saattaa olla heikosti yhteydessä loukkaantumisiin: paljon harjoittelevat ilmoittivat vammoja hieman useammin.
Sitä vastoin harrastusvuosien määrä ei selittänyt vammoille altistumista. Kokemus tai pitkä harrastus ei siis vähentänyt tai lisännyt vammariskiä vaan näyttää siltä, että ratkaisevaa saattaa olla harjoittelun intensiteetti.
Vapaa-ajan liikunta saattaa ehkäistä vammoja
Aktiivinen vapaa-ajan liikunta liittyi pienempään vammamäärään. Pelaajat, jotka liikkuivat reippaasti myös muun harrastamisen ohella, sijoittuivat useammin vammattomaan ryhmään.
Työssä tapahtuvat rasittavat liikuntajaksot olivat sen sijaan yhteydessä hieman suurempaan vammariskiin – mahdollisesti siksi, että työkuormitus lisää kehon kokonaisrasitusta.
Pohdintaa – mitä tämä työ opetti meille?
Vaikka darts ei ole perinteisesti mielletty fyysisesti vaativaksi lajiksi, tutkimuksemme osoitti, että laji kuormittaa kehoa monin tavoin. Toistuvat heittoliikkeet, staattinen heittoasento sekä kehon epätasapaino voivat pitkällä aikavälillä aiheuttaa kipuja ja vammoja erityisesti yläraajoissa, niska-hartiaseudulla ja selässä.
Tulokset osoittivat heikkoja, mutta silti havaittavia yhteyksiä harjoittelun määrän ja vammojen esiintyvyyden välillä. Enemmän harjoittelevilla oli hieman suurempi riski loukkaantua. On kuitenkin tärkeää huomioida, että havaitut yhteydet olivat heikkoja ja tutkimuksen vastaajamäärä suhteellisen pieni, joten tuloksia tulee tulkita varoen. Tämä tarkoittaa, että lisätutkimuksia tarvitaan vahvistamaan havaintoja ja selvittämään vammojen taustatekijöitä tarkemmin.
Tutkimuksemme viittaa siihen, että riittävä kehonhuolto ja monipuolinen vapaa-ajan liikunta voivat vähentää vammojen riskiä. Samalla työssä esiintyvä fyysinen kuormitus vaikutti lisäävän loukkaantumisriskiä, mikä korostaa kokonaisrasituksen merkitystä.
Lopuksi tulokset korostavat tarvetta lajikohtaiselle valmennukselle, joka tukee kehonhuoltoa, tekniikan hiomista ja turvallista harjoittelua. Kun darts kehittyy yhä kilpailullisemmaksi lajiksi, tarvitaan entistä enemmän tietoa vammojen ehkäisystä.
Tämä työ avaa ovia laajemmalle keskustelulle dartsin fyysisistä vaatimuksista ja toivottavasti innostaa jatkotutkimuksiin, joiden avulla lajin harrastajille voidaan tarjota entistä parempaa tukea ja ohjausta.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Karvonen, Elias; Seppänen, Tommi (2025): Kartoitus darts-pelaajien urheiluvammoista: kvantitatiivinen kyselytutkimus.