• projektinhallinta
• projektinhallintamallit
• rakentaminen

Rakennusalan projekteilta vaaditaan korkeaa laatua, varmaa toteutusta ja tehokasta työskentelyä – usein kovan paineen alla. Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyönä kehitetty uusi hybridimallinen projektinhallinnan kokonaisuus (Kyrki, 2025) tarjoaa keinon selkeyttää rooleja, yhtenäistää toimintatapoja ja parantaa hankkeiden ohjattavuutta sekä ennakoitavuutta. Malli yhdistää eri menetelmien toimivimmat osat ja sovittaa ne rakennusalan pienempien yrityksien käytännön tarpeisiin.

Rakennusalan haasteet vaativat uudenlaista ohjausta

Rakennusala on talouden ja yhteiskunnan kannalta keskeinen toimiala, mutta sen tuottavuushaasteet ovat jatkuneet pitkään. Budjettiylitykset, aikatauluviiveet ja laatuongelmat kuormittavat hankkeita. Samalla tiukentuvat ympäristötavoitteet ja resurssipaineet edellyttävät entistä parempaa projektijohtamisen otetta. Näissä olosuhteissa projektinhallinnan prosessit, vastuut ja työkalut määrittävät pitkälti sen, kuinka ennakoitavasti hankkeet etenevät.

Projektinhallinnasta tehdyt haastattelut ja nykytila-analyysi (Kyrki, 2025) paljastivat suurta vaihtelua organisaatioiden, projektien ja projektipäälliköiden toimintatavoissa. Keskeisiä haasteita projektinhallinnassa ovat:

• suunnitteluvaiheen aliresursointi
• epäselvät roolit ja vastuut
• hajanaiset tiedot ja puutteellinen raportointi
• vaihtelevat työkalut ja ohjelmistot
• yhtenäisen viestinnän puute ja vähäinen läpinäkyvyys.

Selkeät, dokumentoidut ja toistettavat prosessit nähdään keskeiseksi tavaksi parantaa projektien onnistumisen edellytyksiä ja vähentää henkilöriippuvuutta.

Miksi yksittäinen projektinhallintamalli ei riitä?

Projektinhallinnan olemassa olevien mallien vertailu osoitti, ettei mikään tunnettu malli sovellu sellaisenaan pienemmille yrityksille hankkeiden kaikkiin vaiheisiin:

• PMBOK ja PRINCE2-mallit tarjoavat kattavan rakenteen, mutta ovat raskaita pienempiin hankkeisiin.
• Agile ja Scrum tukevat iteratiivista suunnittelua, mutta eivät suoraan sovellu fyysisen rakentamisen rytmiin.
• Lean Construction tehostaa tuotantoa työmaalla, mutta ei kata suunnitteluohjauksen koko laajuutta.

Tämän vuoksi ratkaisuksi nousi hybridimalli, joka kokoaa yhteen eri menetelmien parhaat puolet ilman niiden rajoitteita.

Kehitetty hybridimalli (Kyrki, 2025) rakentuu niistä menetelmistä ja käytännöistä, jotka tukevat rakennusprojektien etenemistä kaikkein tehokkaimmin. Mallin tavoitteet ovat:

• yhtenäinen rakenne kaikille projekteille
• selkeät roolit ja vastuut
• systemaattinen kustannus-, aikataulun- ja riskienhallinta
• parantunut tiedonhallinta ja ajantasainen raportointi
• sujuvampi yhteistyö ja läpinäkyvämpi viestintä.

Malli on skaalautuva erikokoisiin projekteihin ja tukee kaikkia projektin vaiheita.

Haastattelujen esiin nostamat kehitystarpeet ja parannuskeinot

Haastattelut yhdistettynä nykytila-analyysiin osoittivat useita teemoja, jotka ovat keskeisiä projektinhallinnan kehittämiselle:

• Yhtenäiset prosessit ja ohjauskäytännöt: toimintatapojen standardointi vähentää virheitä ja helpottaa projektien vertailua.
• Selkeä rooli- ja vastuunjako: erityisesti hankkeen alkuvaiheessa tehtävät linjaukset määräävät koko projektin onnistumisen.
• Laadukas suunnittelu: suunnitteluvaiheen vahvistaminen parantaa kustannus- ja aikatauluohjausta sekä vähentää muutostarpeita.
• Parannettu kustannus- ja riskiseuranta: systemaattinen ja läpinäkyvä raportointi auttaa ennakoimaan poikkeamat ajoissa.
• Toimiva tiedonhallinta ja yhtenäiset työkalut: yhteensopivat ratkaisut vähentävät virheitä ja parantavat päätöksenteon laatua.
• Tehokkaampi yhteistyö ja viestintä: avoimuus ja reaaliaikainen tieto tukevat tiimityötä ja nopeuttavat ongelmanratkaisua.

Näiden toimenpiteiden yhdistäminen muodostaa käytännön kokonaisuuden, joka parantaa hankkeiden tehokkuutta, vähentää riskejä ja lisää ennakoitavuutta.

Kohti johdonmukaista ja tehokasta projektinhallintaa

Monimutkaiset rakennushankkeet edellyttävät toimintamalleja, jotka ovat selkeitä ja joustavia. Kehitetty hybridimalli tarjoaa rakenteen, jonka avulla pienemmät organisaatiot voivat yhdenmukaistaa käytäntöjään, varmistaa laadun ja lisätä viestinnän läpinäkyvyyttä.

Mallin pilotoinnit tulevissa projekteissa ja niistä saatava palaute vahvistavat mallin käytännön toimivuutta. Näin yritykset voivat kehittää projektijohtamistaan ennakoitavammaksi, tehokkaammaksi ja kestävämmäksi sekä taloudellisesti, että ekologisesti.

Lähteet:

Kyrki, P. 2025. Projektinhallintamallin kehittäminen, Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyö.

Artikkelikuva: Leonardo.Ai 2025. https://leonardo.ai/